Tästä tuli taas radiossa. Jännä juttu, kun itsekin havaitsee sen, että keskuslämmityspesässä rutikuiva puu on ikäänkuin tehotonta; palaa nopeasti.
Nyt mainittiin niistä kaasuuntuvista ainesosista, joka selittää asiaa.
Edesmennyt veljenikin tapasi jankuttaa tästä kosteuden välttämättömyydestä.
Puun kuivatus rankaläjässä todettiiin myös lähinnä haaskaukseksi ja turhaksi touhuksi.
Nyt mainittiin niistä kaasuuntuvista ainesosista, joka selittää asiaa.
Edesmennyt veljenikin tapasi jankuttaa tästä kosteuden välttämättömyydestä.
Puun kuivatus rankaläjässä todettiiin myös lähinnä haaskaukseksi ja turhaksi touhuksi.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Vesi ei lämpene yli sata-asteiseksi. Piippu ei pidä kosteudesta van syöpyy.
No toikaan ei pidä täysin paikkaansa, koska toi taas sit riippuu hyvin pitkälti paineesta! Esmes painelattiloiden ihmeteho perustuu juuri siihen et kyllähän se vesi vaan yli sata asteiseksikin saadaan, ku lisätään sitä painetta! ;)
Samasta syystä seksikin on paljon kuumempaa josson oikeen kireepelinen eukko messissä mukana! ;) :D
Tuosta tuli mieleen se sitkeä harhaluulo, että öljykattila muka syöpyy puhki, jos termostaatti asetetaan alhaiseen lämpötilaan.Tosiasiassa sillä ei ole merkitystä. Öljy palaa ihan yhtä hyvin 40-50 asteen palotilassa, hetkemmän vain.:)
tai siis sinun tapauksessasi aina uskollinen nyrkkikyllikki näppylähanskat kädessä=))))))
No nyt kyllä narraat....
Monen vuoden puulämmityskokemuksella voin sanoa että kattilapesässä kostea, tai peräti talvihangesta suoraan nostettu märkä puu, se tosiaan palaa hitaammin.
Hitaampi palaminen tarkoittaa että ei tarvitse niin useasti käydä lisäämässä puita, vaan illalla täytetty pesä palaa loppuun vasta aamuhämärissä.
Mutta märillä puilla se se noen keräytyminen piippuun, se onkin oma lukunsa. Hormi on keväällä niin tukossa, että ei tahdo nuohooja saada nuohouspalloansa menemään läpi lainkaan.
Joutuu nuohuri kaatamaan petroolia tms. hormiin, ja polttaa sillä alkajaisiksi reikää auki, niin että alkaa työkalut kulkea.
Kilohinnalla myytäessä saa myös paremman katteen, jos saa vettä kaupaksi.
Polttopuuta ei koskaan myydä kilohinnalla. Traktorikuorma, ja ostaja tarkistaa että on laitoja myöten täynnänsä, se on meillä se kuljetusmitta.
Siellä menee muutaama sata litraa vettä puiden sisällä, samaan hintaan.
Taas näitä tietäjiä, kyllä polttopuuta koskaan myydään kilohinnallakin:
http://www.stark-suomi.fi/fi/koivuklapi-10-kg
-j a puuta on turhaan kuivattu ja tehty turhaa työtä sukupolvia !!!
- meille on opetettu muitakin huuhaaa juttuja,,
on esim. pakko monikulttuuri, pakko globalismi, pakko leipäjonot, pakko massa-työttömyys, pakko homoilu, pakko sdp-kokoomus-kepu-vihreä -pakko systeemit...
Mun fyssan aikka vois olla tosta vähän eri mieltä, mut kyl se tod. näk. luovuttaa sen saman energiansa hieman hitaammin, et johtuiskohan tuo siitä? Toisaalta toi luovutetun energian määräkin on todennäkösesti hieman pienempi, ku se puu palaessaa käyttää osan siitä tuottamastaan lämpöenergiasta ton kosteuden haihduttamiseen (ku ainaka täällä päin maailmaa toi vesi ei pruukaa oikeen palaa) jotenkas, ... epäilen! :/
Puusta haihtuu kuivuessaan samoja aineita, kaasuja ja palavia nesteitä, mitkä palaisi poltettaessa, lopulta jäljellä vain pelkät kuidut.
Fysiikan ja termodynamiikan proffilta kun asiaa kysyy, niin asia on täysin selvää, kuivan puun lämpökattilaan antama energia on korkeampi.
Veden höyrystämiseen ja sen kiehutetun veden työntämiseen piippuun, siinä menee arvokasta lämpöä hukkaan.
Mutta halkoja on oikeasti hankalaa saada palamaan tarpeeksi hitaasti. Pitäisi ilmanottoa kuristaa, ja se taas lisää hormin umpeen nokeutumista. Automaattisella syötöllä varustettu pellettipoltin on siinä mielessä tarkempi, puu ei holahda pesän läpi alle tunnissa.
Noin helposti ajattelisi . Tämähän on vähän paradoksaalinen asia.
Ja kyllä tuo kosteuden etu on tutkimuksissa nyt taas käynyt ilmi, ei ole mikään mutujuttu. Avainsana on se kaasuuntuminen.
Ne samat palavat aineet kaasuuntuu myös auringonpaisteessa tai vaikka pimeässä kun solurakenne rikkoontuu ja haihtuvat taivaalle. Tavallisessa uunissa, kiukaassa tai takassa poltettavia kannattaa kuitenkin jonkin verran kuivattaa.
Eiköhän tuo kosteiden puiden palaminen noissa lämpölaitoksien kattiloissa ole ihan eri asia sinne puhalletaan ilmaa moneen eri kohtaan kattilaa ja savutkin imetään puhaltimella pois. Tavalliset uunit ja keskuslämmityskattilat toimivat luonnonvedolla ilman mitään puhaltimia. Että silleen.
Lämpölaitokset polttavat kyllä suhteellisen kuivaa puuta. Ei ne suoraan metsästä tuotua haketta ala polttamaan.
Sen hakkkausjätteen pitää antaa kuivua keräyskasoissa 1..2 vuotta ennen sitä.
Uutinen koski näköjään lämpölaitoksia, missä käytetään painekattiloita. Kotioloissa ei kannata tunkea märkiä puita uuniin. Täysin kuiviahan puut eivät ole koskaan, vaan kosteus vaihtelee ilmankosteuden mukaan.
Jos kotona tekee painekattilan, niin kaikki terpentiinit höyryää harakoille.
juuri sanoi uutisissa ison lämpölaitoksen vastaava, että puiden kuivattamien rankakasoissa esim. vuoden ajan on järjetöntä touhua, josta on vain vahinkoa.
...Tiedä enään ketä tai mitä tässä maailmassa pitää uskoa. Aina on sanottu, että poltettavan puun kuivattaminen on ehdoton asia.
Miten pinot puut laillisesti, jos talon seinästä on vain 5 m tontin rajalle? http://www.is.fi/asuminen/art-2000005108530.html
Mitä lie sieltä radiosta on tullut, alkuperäinen Kauhavan lämpölaitoksella tehty havainto koski tuoretta talvipuuta.
Siihen määrittelyyn sisältyy pari huomionarvoista seikkaa.
Suomenkielessä käytetään sanaa "tuore" väljästi tarkoittamaan paitsi uutta, vastavalmistunutta tai vastakorjattua myös kosteaa.
Tässä uutisessa tuore tarkoitti korjuutuoretta eli kuivaamatonta puuta.
Myös oli puhe talvipuusta.
Siis nimenomaan talvella korjatusta puusta. Sellainen puu eroaa ominaisuuksiltaan kesällä kasvussa olevasta puusta siten että puussa on vähiten kosteutta eli vettä mutta puun soluja pakkaselta suojaamaan kehittämien kemiallisten yhdisteiden määrä suuri.
Ne juuri ovat niitä lämpöarvoa parantavia palavia aineita, ei vesi. Sen luulisi jo olevan kaikille selvää kokemuksestakin.
Liottakaa polttopuitanne vedessä ja kokeilkaa polttaa jos ette muuten usko.
Stadissa siihen hiilipannuun vaan tuoretta puuta nii lämmittää paremmin?
Keskustelu oli aika vilkasta. Muistan, kun oli isäukkoni kanssa savottahommissa 60-luvun alussa ajettiin hevosella sahapuita(tukkeja) laaniin. Puolen päivän aikaan tehtiin tulet, joilla pysyttiin lämpimänä eväitä syödessä. Kun ne tervaskannosta tehdyt tulet alkoivat sammua, ja tervaspuut olivat lopussa, isä sanoi, että jatketaas tulia kuivuhaloilla. Tuoreesta helmikuisesta koivusta kalikoita tuleen ja paloivat aika hyvin.
että semmoista silloinkin. Siis kyllähän tuore koivu palaa hyvin talvella, kun on ensin aluksi hyvät sytykkeet=hiilos ja hieman kuivaa puuta juureksi.
Märän puun poltto arinalla ei edes kondenssikattilassa ole järkevää.
Voimalaitoksen 1000 asteen lämmössä mikä vaan kaasuuntuu. Toisin on kotiliedessä.
Kalliimpaa tukipolttoainetta kuluu huonojen polttoaineiden kanssa liikaa. Tavoite on tuottaa mahdollisimman paljon lämpöä mahdollisimman halvalla.
Ei pidä sitten liian aikaisin mennä kaatamaan ensi talven hakkeeksi tarkoitettuja puita. Ehkäpä haketin pitäisi olla siinä tulipesä suuaukolla. Puuautosta työnnettäisiin suoraan ropsia pesään.
joo kun laittaa vettä bednsaan niin johan kulukee. Mekin kastellaan aina kuvat klapit vesisangossa ennen takkaan laittoa (HHHHEHHHHEEHHHH)