Neljä tarinaa: Näin minusta tuli liian vanha töihin!Ikärasismi rehottaa!
Voit olla liian vanha, vaikka eläkeikään olisi 20 vuotta. Viidenkymmenen vuoden ikä on töissä selkeä rajapyykki – ja jo 45 vuoden jälkeen alkavat merkit ikäsyrjinnästä näkyä. Asiantuntijan mukaan työnantajien puheet vanhempien työntekijöiden huonosta työkyvystä tai vanhentuneesta osaamisesta ovat pelkkiä tekosyitä. Lue neljän työntekijän – Hannan, Tapion, Maritan ja Eevan – rankat tarinat ikäsyrjinnästä.
– Ikärasismi on ehkä yhtä suurta kuin muukalaisvastaisuus. Hyvätkään tekijät eivät saa työtä, kun syntymäaika selviää.!!!
Työelämässä vallitsee suuri paradoksi. Yhteiskunnan eliitti paasaa työurien pidentämisen puolesta, mutta kukaan ei halua ikääntynyttä töihin. Mitä vanhempi työnhakija, sitä varmemmin hänet sivuutetaan.
– Ikärasismi on ehkä yhtä suurta kuin muukalaisvastaisuus. Hyvätkään tekijät eivät saa työtä, kun syntymäaika selviää. Monet jättävätkin sen ja valokuvansa pois ansioluettelostaan, kertoo henkilöstövuokraukseen keskittyneen Seniorivälityksen partneri Mauri Koskenniemi.
Myös pitkä poissaolo kuten vuorotteluvapaa voi olla alku työpaikan menetykselle.
"Ei kiitos kypsässä
iässä olevia"
Mitä enemmän ikää on, sitä vaikeampaa on uuden työn löytäminen. Tutkija Anna Pärnäsen tuoreesta Jyväskylän yliopistossa tarkastetusta väitöskirjasta ilmenee, että nuorten suosiminen on yleistä.
”Ei kiitos kypsässä iässä olevia” on tuttu lause Koskenniemelle. Seniorivälitys omistaa myös henkilöstövuokraukseen ja rekrytointiin erikoistuneen Control Henkilöstöpalvelut -yhtiön.
– Kahdenkeskisessä keskustelussa työnantajat saattavat sanoa asian hyvinkin suoraan. Valistuneet eivät sano ääneen, jotta eivät rikkoisi lakia, Koskenniemi kertoo.
Työmarkkinoilla vanhuus iskee varhain. Stakesin muutaman vuoden takaisessa Työllistymisen esteet -tutkimuksesta ilmenee, että jo yli 40-vuotias työtön saattoi arvioida ikänsä haittaavan työllistymistä.
– 45 vuotta alkaa olla ikäpyykki, mutta 50 vuotta on selkeästi raja, jolloin iästä tulee taakka, Koskenniemi sanoo.
Hanna, 53: ”Työnsaanti vaikeutui
viisikymmenvuotispäivän lähestyessä”
Hanna jäi työttömäksi vuonna 2004. Yritys, jossa hän oli työskennellyt 29 vuotta, irtisanoi hänet.
– Olin varaston toimistonhoitaja. Varaston toiminta ulkoistettiin: varastomiehet ja minä saimme lähteä.
Työttömäksi jäädessään Hanna oli 46-vuotias. Työnsaanti on ollut vaikeaa.
– Mitä lähemmäs 50 vuotta tulin, sitä vähemmän työpaikkoja tarjottiin. Nyt viisikymppisenä töitä on tarjolla yhä vähemmän.
Toimistotöihin Hanna ei ole enää päässyt. Hänet raakataan jo heti.
Hanna on ottanut töitä, joita on saanut. Ensiksi hän meni tyttärensä kouluun keittiöapulaiseksi.
Uusi työllistämistyö oli kotikaupungin työterveyskeskuksessa, missä Hanna hoiti potilasarkistoja ja välinehuoltoa. Hän viihtyi ja olisi halunnut jatkaa, mutta työ päättyi seitsemän kuukauden kuluttua.
Hanna on hakenut ”tosi monia” paikkoja ja on myös vuokratyöfirman listoilla. Työnantajien tylyys harmittaa, sillä hakemuksiin ei usein edes vastata.
Tapio, 56:”En ikinä ajatellut,
että minulle kävisi näin”
– Syksyllä 2009 saimme kuulla, että meitä ei tarvita.
– Olen syntynyt 1955. Jos olisin syntynyt vuotta aiemmin, olisin eläkeputkessa. Nyt en ole, mutta en myöskään kelpaa mihinkään.
Tapion irtisanomisaika päättyi viime vuoden helmikuussa. Hän kertoo lähettäneensä 60 tai 70 hakemusta, mutta edes haastattelukutsua ei ole tullut.
Nuori johtaja ei uskalla palkata vanhempaa töihin, sillä tämä saattaa tietää jotain enemmän kuin hän itse. Hän voi myös kertoa työpaikan nuorille, että nämä saavat huonoa palkkaa.
Kotonaolo on nöyristänyt. Tapio sanoo, että palkka ja tehtäväkin ovat jo sivuseikkoja; kunhan vain pääsi töihin.
Töissä ollessaan hän ei ikinä olisi uskonut, että hänelle kävisi näin.
Marita, 63: ”Koulutin toisen –
hän sai jatkaa, minä en”
– Kautta linjan vanhimmat ja eniten sairastaneet saivat lähteä.
Iän korostaminen raivostuttaa. Marita tuntee, että hänellä on vastassaan voima, jota vastaan tuntuu olevan turha taistella. Hän on hakenut monia paikkoja.
Marita olisi mieluusti jatkanut töissä 68-vuotiaaksi. Hän olisi halunnut kerryttää eläkettään ja saada velkansa maksetuksi.
Anne Kouvosen tutkimuksessa Syrjintäkokemukset työssä ja työhönotossa jo vuosituhannen alussa.
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/05/15/nelja-tarinaa-nain-minusta-tuli-liian-vanha-toihin/20116851/139
Voit olla liian vanha, vaikka eläkeikään olisi 20 vuotta. Viidenkymmenen vuoden ikä on töissä selkeä rajapyykki – ja jo 45 vuoden jälkeen alkavat merkit ikäsyrjinnästä näkyä. Asiantuntijan mukaan työnantajien puheet vanhempien työntekijöiden huonosta työkyvystä tai vanhentuneesta osaamisesta ovat pelkkiä tekosyitä. Lue neljän työntekijän – Hannan, Tapion, Maritan ja Eevan – rankat tarinat ikäsyrjinnästä.
– Ikärasismi on ehkä yhtä suurta kuin muukalaisvastaisuus. Hyvätkään tekijät eivät saa työtä, kun syntymäaika selviää.!!!
Työelämässä vallitsee suuri paradoksi. Yhteiskunnan eliitti paasaa työurien pidentämisen puolesta, mutta kukaan ei halua ikääntynyttä töihin. Mitä vanhempi työnhakija, sitä varmemmin hänet sivuutetaan.
– Ikärasismi on ehkä yhtä suurta kuin muukalaisvastaisuus. Hyvätkään tekijät eivät saa työtä, kun syntymäaika selviää. Monet jättävätkin sen ja valokuvansa pois ansioluettelostaan, kertoo henkilöstövuokraukseen keskittyneen Seniorivälityksen partneri Mauri Koskenniemi.
Myös pitkä poissaolo kuten vuorotteluvapaa voi olla alku työpaikan menetykselle.
"Ei kiitos kypsässä
iässä olevia"
Mitä enemmän ikää on, sitä vaikeampaa on uuden työn löytäminen. Tutkija Anna Pärnäsen tuoreesta Jyväskylän yliopistossa tarkastetusta väitöskirjasta ilmenee, että nuorten suosiminen on yleistä.
”Ei kiitos kypsässä iässä olevia” on tuttu lause Koskenniemelle. Seniorivälitys omistaa myös henkilöstövuokraukseen ja rekrytointiin erikoistuneen Control Henkilöstöpalvelut -yhtiön.
– Kahdenkeskisessä keskustelussa työnantajat saattavat sanoa asian hyvinkin suoraan. Valistuneet eivät sano ääneen, jotta eivät rikkoisi lakia, Koskenniemi kertoo.
Työmarkkinoilla vanhuus iskee varhain. Stakesin muutaman vuoden takaisessa Työllistymisen esteet -tutkimuksesta ilmenee, että jo yli 40-vuotias työtön saattoi arvioida ikänsä haittaavan työllistymistä.
– 45 vuotta alkaa olla ikäpyykki, mutta 50 vuotta on selkeästi raja, jolloin iästä tulee taakka, Koskenniemi sanoo.
Hanna, 53: ”Työnsaanti vaikeutui
viisikymmenvuotispäivän lähestyessä”
Hanna jäi työttömäksi vuonna 2004. Yritys, jossa hän oli työskennellyt 29 vuotta, irtisanoi hänet.
– Olin varaston toimistonhoitaja. Varaston toiminta ulkoistettiin: varastomiehet ja minä saimme lähteä.
Työttömäksi jäädessään Hanna oli 46-vuotias. Työnsaanti on ollut vaikeaa.
– Mitä lähemmäs 50 vuotta tulin, sitä vähemmän työpaikkoja tarjottiin. Nyt viisikymppisenä töitä on tarjolla yhä vähemmän.
Toimistotöihin Hanna ei ole enää päässyt. Hänet raakataan jo heti.
Hanna on ottanut töitä, joita on saanut. Ensiksi hän meni tyttärensä kouluun keittiöapulaiseksi.
Uusi työllistämistyö oli kotikaupungin työterveyskeskuksessa, missä Hanna hoiti potilasarkistoja ja välinehuoltoa. Hän viihtyi ja olisi halunnut jatkaa, mutta työ päättyi seitsemän kuukauden kuluttua.
Hanna on hakenut ”tosi monia” paikkoja ja on myös vuokratyöfirman listoilla. Työnantajien tylyys harmittaa, sillä hakemuksiin ei usein edes vastata.
Tapio, 56:”En ikinä ajatellut,
että minulle kävisi näin”
– Syksyllä 2009 saimme kuulla, että meitä ei tarvita.
– Olen syntynyt 1955. Jos olisin syntynyt vuotta aiemmin, olisin eläkeputkessa. Nyt en ole, mutta en myöskään kelpaa mihinkään.
Tapion irtisanomisaika päättyi viime vuoden helmikuussa. Hän kertoo lähettäneensä 60 tai 70 hakemusta, mutta edes haastattelukutsua ei ole tullut.
Nuori johtaja ei uskalla palkata vanhempaa töihin, sillä tämä saattaa tietää jotain enemmän kuin hän itse. Hän voi myös kertoa työpaikan nuorille, että nämä saavat huonoa palkkaa.
Kotonaolo on nöyristänyt. Tapio sanoo, että palkka ja tehtäväkin ovat jo sivuseikkoja; kunhan vain pääsi töihin.
Töissä ollessaan hän ei ikinä olisi uskonut, että hänelle kävisi näin.
Marita, 63: ”Koulutin toisen –
hän sai jatkaa, minä en”
– Kautta linjan vanhimmat ja eniten sairastaneet saivat lähteä.
Iän korostaminen raivostuttaa. Marita tuntee, että hänellä on vastassaan voima, jota vastaan tuntuu olevan turha taistella. Hän on hakenut monia paikkoja.
Marita olisi mieluusti jatkanut töissä 68-vuotiaaksi. Hän olisi halunnut kerryttää eläkettään ja saada velkansa maksetuksi.
Anne Kouvosen tutkimuksessa Syrjintäkokemukset työssä ja työhönotossa jo vuosituhannen alussa.
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/05/15/nelja-tarinaa-nain-minusta-tuli-liian-vanha-toihin/20116851/139
Vastaukset 13
Vanhimmat
it olla liian vanha, vaikka eläkeikään olisi 20 vuotta. Viidenkymmenen vuoden ikä on töissä selkeä rajapyykki – ja jo 45 vuoden jälkeen alkavat merkit ikäsyrjinnästä näkyä. Asiantuntijan mukaan työnantajien puheet vanhempien työntekijöiden huonosta työkyvystä tai vanhentuneesta osaamisesta ovat pelkkiä tekosyitä. Lue neljän työntekijän – Hannan, Tapion, Maritan ja Eevan – rankat tarinat ikäsyrjinnäs
yöelämässä vallitsee suuri paradoksi. Yhteiskunnan eliitti paasaa työurien pidentämisen puolesta, mutta kukaan ei halua ikääntynyttä töihin. Mitä vanhempi työnhakija, sitä varmemmin hänet sivuutetaan.
Työelämässä vallitsee suuri paradoksi. Yhteiskunnan eliitti paasaa työurien pidentämisen puolesta, mutta kukaan ei halua ikääntynyttä töihin. Mitä vanhempi työnhakija, sitä varmemmin hänet sivuutetaan.
40v on jo liian vanha töihin vuonna 2020. Näin sen olen hakemuksia tehdessä kokenut.
Mä oon 43 ja toivon,etten kelpaa töihin.
Ei ole ikärasisimia, joku on vaan sen keksinyt joten näin saa anteeksi itselleen ettei viitsi mennä töihin.
Hyväksyntää kerjäämällä et saa kuin sääliä.
Antakaa minun elää rauhassa. En hae.
Mene sinä vaan töihin, meitä varakkaita työttömiäkin löytyy, sääliä sinulle työnsankarille ei tule vaan suorastaan nauran laisillesi tapauksille ihan joka päivä.
Mä en tarvitse hyväksyntää enkä pyydellä anteeksi,ettei mua innosta työnteko. Jos joku om vaivaantunut mun elämästä,eipä oo tullut kukaan sanomaan naaman eteen.
Olen varakkaasta suvusta. Saan ruokaa suvulta, päivärahat kelasta. Asunto on vuokrakämppä,mutta paljon olen sukuöaodtent mökeillä. Itse kutsuvat ja hakevat autolla. Mikäs tässä. Toki olen käynyt huvikseni työvoimapoliittista koulutusta vai mitä se on. Olin läsnä ja se kuulema riittää. Olihan siellä kanttiini,josta sai hyvää kahvia ja viineriä ja ruokaa.
Töihin ei kannata mennä koska ei saa kiitosta eikä arvostusta.
Haukkumista ja pottuilua sieltä saa.
Mulla on niin paljon rahaa etten tarvi töitä, ei kukaan ees ota kun olen niin rikas.