Mulla on ihan kamala olo koko ajan ja suurin haave olis vaan päättää päivänsä. Meillä tosin on perheasiat ihan solmussa ja vanhemmat riitelee tuon tuosta eikä todellakaan tarjoa mitään tukea toisilleen. Lisäksi on muita huolia ja stressin aiheita ja mun äitini on henkisesti ihan loppu. Se on nyt vakavissaan puhunut mulle, ettei pärjää, jos mä teen itselleni jotakin.
Pelkään, että se menis aivan sekaisin surusta, jos mä kuolisin tekis mun perässäni itsemurhan, jolloim sekin olis tavallaan mun syy. Mutta mä jaksa enää yrittää sinnitellä oloni kanssa. On pakko tehä jotain. Mä en oo toisaalta valinnut edes syntymääni.
En tiedä, mitä oikeastaan haen viestiltäni, ehkä olis kiva löytää ihmisiä, joilla on jonkilainen kosketuspinta tän kaltaisen tilanteeseen. Olenko mä ihan hirveä ihminen, jos nyt teen itsemurhan? Tuntuu, etten pysty enää kauaa odottamaan, kun on niin paha olla.
Pelkään, että se menis aivan sekaisin surusta, jos mä kuolisin tekis mun perässäni itsemurhan, jolloim sekin olis tavallaan mun syy. Mutta mä jaksa enää yrittää sinnitellä oloni kanssa. On pakko tehä jotain. Mä en oo toisaalta valinnut edes syntymääni.
En tiedä, mitä oikeastaan haen viestiltäni, ehkä olis kiva löytää ihmisiä, joilla on jonkilainen kosketuspinta tän kaltaisen tilanteeseen. Olenko mä ihan hirveä ihminen, jos nyt teen itsemurhan? Tuntuu, etten pysty enää kauaa odottamaan, kun on niin paha olla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei
Kuvaat tosi raskasta tilannetta, jonka olet joutunut kokemaan. Kuitenkaan itsemurha ei minusta ole nyt oikea ratkaisu paitsi äitisi, myöskään sinun itsesi vuoksi. Se kuulostaa helpolta, mutta ei ole. Silloin torppaisit itseltäsi koko loppuelämäsi. Sinulla ei ole vielä paljon elinvuosia takana. Vaikka on vaikeaa, asioista pääsee eteenpäin ja myöhemmin voit katsoa taakse päin ja todeta, että selvittiinpäs tästäkin.
Tarvitset apua koska ilman toista ihmistä on vaikea päästä eteenpäin. Oletko puhunut koulussa kouluterkkarille tai psykkalle? Jos siis olet koulussa? Olen tässä kuulolla, koetetaan miettiä sinulle avun lähteitä.
Tsemppiterkuin,
pappi Elisabet
Et ole kauhea ihminen, mutta ei itsemurha ole ratkaisu. Jokaisella on elämässä tilanteita että tuntuu että seinä on edessä ja umpikuja. Sinusta tuntuu nyt ettei ole ulospääsyä tai helotus on liian kaukana, mutta asiat selviää ja ajallaan helpottaa. Hae rohkeasti apua ja tukea vaikka ammattiavusta jos ei lähipiirissä ole kuuntelijaa ja auttajaa.
Ihan hyvä näkökulma ajatella läheistä, äitiä ja päättää olla hänen rinnallaan.
Hei!
Kysyit ihmisiä, joilla on jonkilainen kosketuspinta tän kaltaisen tilanteeseen.
Täältä heitä löytyy:
https://sekasin247.fi/
Voi pahus sentään. Kenenkään lapsen ei kuuluisi kärsiä roikkuvista vanhemmista. Minkä ikäinen ap on? Älä ainakaan vanhempiesi vuoksi itsellesi mitään tee. Olen varma että pääset ulos tuosta jamasta.