Hiiren ja ihmisen genomin samankaltaisuus

Sinullahan se järki ei todistetusti raksuta, vaan ihan seisoo pahastikin.
Olet niin typerä että et edes tajua nolaavasi itseäsi jatkuvasti.
Et ole pelkuri vieläkään vastannut Utille hänen kysymyksiin.

Vääntelet, kääntelet ja valehtelet vanhaan tapaasi. Suuruusluokat vaihtelee mielivaltaisesti:

<<Proteiineja koodaamattomien geenien kohdalla erot [hiiren ja ihmisen välillä] ovat kuitenkin merkittäviä. Ja niin ne ovat ihmisen ja simpanssinkin välillä.>>

Ihmisen ja muiden istukallisten nisäkkäiden geenistö sisältää tietenkin valtavasti yhteisiä geenejä. Olemmehan me todella läheistä sukua keskenämme ja yhteinen esi-isämme ei ole koko elämän historian mittapuussa vielä kovinkaan kaukana. Kuitenkin jos katsotaan eroja, niin tietenkin ero hiiren ja ihmisen välillä on moninkertainen verrattuna erot simpanssin ja ihmisen välillä.

Perimämme vertaaminen simpanssiin on laadullisestikin erilaista, koska simpanssilta ja ihmiseltä löytyy vastinkromosomit toistensa perimästä. Muistatko kun selitin sinulle, miten ihmisen kromosomikato verrattuna simpanssin ja meidän yhteiseen esi-isään verrattuna oli tapahtunut ja sinä pakenit keskustelusta?

Eläimet perustuvat samaan biokemiaan, ja henggittävät samaa ilmaa. Kas kummaa kun geneettisissä piirrustuksissa on paljon samaa. Mikä kohta oli tässä logiikassa väärin? Vai mitä koitat sanoa?

"Geenitekniikan katsotaan alkaneen vuonna 1973, kun yhdysvaltalainen Paul Berg siirsi menestyksekkäästi erään viruksen DNA:ta erään bakteerin kromosomin osaksi. Berg palkittiin tästä hyvästä kemian Nobelilla vuonna 1980. Nykyään voidaan minkä tahansa lajin mikä tahansa geeni, jonka paikka kromosomistossa tunnetaan, siirtää mihin tahansa toiseen lajiin.[3] Tämä geeni myös voi säädellä monien ominaisuuksien syntyä organismissa tai se voi toimia toisten geenien säätelijänä." Suvaitseekohan suuri geeniguru komme toida nyt kolmannella postauskerralla tähän perin hankalaan asiaan....? Samalla paljastaen sen tekiän mikä estää geenitekniikassa käytettyjen menetelmien toteutumisen luonnossa ilman ihmisen vaikutusta......

Evoluutioteorian perusteella mistä tahansa eliöstä saadaan ihmisen lähin sukulainen, jos vain halutaan. Pitää vai valikoida vertailukohteeksi oikeat geenit tai muut rakenteet ja ominaisuudet.
Samoin, mitkä tahansa eläimet voidaan asettaa toistensa suhteen mihin tahansa kehityskaareen tai sukupuun mille tahansa oksalle. Täytyy vain valita lajeista ne piirteet, jotka "todistavat", "sukulaisuuden". Esim. koska sorsa kävelee kahdella jalalla, kuten ihminen, niin se on ihmisen lähin sukulainen.

"Alussa loi Jumala taivaan ja maan" (1.Moos.1:1)

"Olisiko aika ymmärtää, etteivät geenisekvenssit sanele eliön ominaisuuksia?"

Kas kun ne nimenomaan lopulta sanelevat, kun niissähän ne kaikkien RNA:n, proteiinien jne. valmistusohjeet ovat. Ja ne sanelevat ne niin merkittävällä tavalla, että pienetkin muutokset voivat johtaa suuriin vaikutuksiin.

Siksi noiden karkeiden lopputuotteita suoraan muuttavien mekanismien rinnalle onkin luonnollisesti kehittynyt mekanismit, jotka säätävät noiden valmistusmääriä, joka joustaa portaattomammin helposti molempiin suuntiin.

Erilaisten (sotkuisten) säätelymekanismien avulla evoluutio on löytänyt monta hyödyllistä toimintoa, kuten säätää molekyylien valmistusmääriä tarpeen mukaan, mukaanlukien solutyypeittäin. Samoin noiden kautta evoluutiossa voi tapahtua hitaita vaiheittaisia muutoksia, joilla jonkin valmistusmäärä voi vaikka pudota pikkuhiljaa nollaan tarpeen kadotessa, jolloin se jokin ei ole enää valinnan kohteena, ja mutaatiot voivat taas muutella sitä vapaasti. Sellainen kerran jo roskaksi päätynyt turhake saattaa myöhemmin taas palata vastaavasti uudelleen käyttöön, mahdollisesti muuttuneena.

Geenisäätely mahdollistaa riskittömämmät hienojakoisemmat sattumanvaraiset muutokset. Esimerkkinä laktaasipersistenssin tuottaneet vaihtelevat LCT-geenin säätelyalueelle osuneet satunnaiset hyödylliset mutaatiot, jotka itse geenin muuttamisen sijaan vaikuttavat sen valmistusmäärien kontrollointiin.

"Genomien samankaltaisuuden perusteella ei voi vetää johtopäätelmiä kuvitteellisesta eliöiden sukulaisuudesta tai kantamuodoista."

Genomi nimenomaan paljastaa sukulaisuussuhteet paremmin kuin eliöiden ulkonäkö. Kun kahden eliön genomeista löytyy esim. samasta kohdasta sama pätkä sinne päätynyttä virusta tai itseään replikoivan elementin instanssi, se kertoo ihan suoraan miten tietty tapahtuma on tapahtunut ennenkuin noiden sukulinjat ovat eronneet. Joka on perin kiusallista teidän kretupellejen kannalta.

Samoin genomi voi paljastaa tapahtumia, jotka eivät välttämättä suoraan edes näy eliön ulkonäössä, kuten kahden kromosomin fuusioitumisen, joka on pudottanut meidän ihmisten kromosomimäärää, ja paljastaa sekin armotta sukulaisuussuhteemme muihin kädellisiin:

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14548743/kromosomimaarat-eivat-kerro-informaation-maaraa

"Samanlaiset geenit ainoastaan osoittavat, että elämme samalla planeetalla happea hengittäen ja energiaa käyttäen."

Kaikki eliöthän nimenomaan eivät hengitä happea ja elämä ehti kehittymään useamman vuosimiljardin ennen nykyisin eläviä monimutkaisia lajeja. Siitä syystä on vähemmän yllättävää, että meillä on niin paljon yhteisiä geenejä noilta varhaisilta pitkiltä aikajaksoilta ja yksinkertaisemmilta mutta muutoin varsin monimuotoisilta organismeilta. Mukaanlukien se n. 8% viruksilta peräisin olevaa materiaalia.

Noiden myötä evoluution ei ole tarvinnut keksiä aina pyörää uudestaan, vaan säädellä vain sitä miten paljon mitäkin pyörää poljetaan. Geenisäätelyn (varsin sotkuinen) toiminta ja säätelyn evoluutio on hieno esimerkki siitä miten evoluutio toimii, ja sen eroavaisuudet paljastavat myös eliöiden sukulaisuussuhteita.