Tällä palstalla on kritisoitu varsin terävästi "uutta" katolista piispaa. On uhattu kirkosta erota ja varoiteltu infokurssilaisia "ropeliaaniseen kirkkoon" liittymästä.
Mikä neuvoksi piispan aktiivisille ja kiivaille vastustajille ja koko katolisen kirkon ahkerille kritisoijille?!? Tässä yksi: vaihtakaa jurisdiktiota!
Jos lännen ja idän katoliset kirkot nähdään ns. jakamattoman kirkon perinteen jatkajina ja Rooma ja muut patriarkaatit vain väliaikaisesti erossa olevina - tietyistä historiallisista syistä johtuen - on ratkaisu helppo.
Em. näkemyksen mukaan lännen eli Rooman patriarkaatin ja ns. ortodoksisten patriarkaattien välillä vallitsee todellisuudessa mitä läheisin yhteys, ehtoollista lukunottamatta.
Katolisen kirkon piirissä tunnetaan ns. bysanttilainen riituskin, mitä ortodoksisetkin kirkot laajalti noudattavat.
Pelkistettynä kysymys on sitoutumisesta lännen katolisen kirkon teologiseen ja hengelliseen ajatteluun ja käytäntöön sekä Rooman jurisdiktioon. Jos niistä luopuminen eli siirtyminen idän katolisen kirkon vastaaviin malleihin ei tunnu mahdottomalta, pääsee piispa Josefin hallinnosta eroon sirtymällä toiseen jurisdiktioon eli Konstantinopolin alaisuuteen...
Mikä neuvoksi piispan aktiivisille ja kiivaille vastustajille ja koko katolisen kirkon ahkerille kritisoijille?!? Tässä yksi: vaihtakaa jurisdiktiota!
Jos lännen ja idän katoliset kirkot nähdään ns. jakamattoman kirkon perinteen jatkajina ja Rooma ja muut patriarkaatit vain väliaikaisesti erossa olevina - tietyistä historiallisista syistä johtuen - on ratkaisu helppo.
Em. näkemyksen mukaan lännen eli Rooman patriarkaatin ja ns. ortodoksisten patriarkaattien välillä vallitsee todellisuudessa mitä läheisin yhteys, ehtoollista lukunottamatta.
Katolisen kirkon piirissä tunnetaan ns. bysanttilainen riituskin, mitä ortodoksisetkin kirkot laajalti noudattavat.
Pelkistettynä kysymys on sitoutumisesta lännen katolisen kirkon teologiseen ja hengelliseen ajatteluun ja käytäntöön sekä Rooman jurisdiktioon. Jos niistä luopuminen eli siirtyminen idän katolisen kirkon vastaaviin malleihin ei tunnu mahdottomalta, pääsee piispa Josefin hallinnosta eroon sirtymällä toiseen jurisdiktioon eli Konstantinopolin alaisuuteen...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ja jos siellä ortodoksipuolella aletaan kyllästyä Moskovan ja Konstantinopolin patriarkaattien väliseen sotaan niin tervetuloa Rooman suojiin!
Niin,täytyypä tässä kommentoida kirjoitustasi ja mielipidettäsi johon voin myös yhtyä..
Olen samaa mieltä,eli kannattaa vaihtaa maisemaa,jos on piispaa vastaan.
Aina siitä yli, mistä aita on matalin? Eroa katolisesta kirkosta, jos olet piispaa vastaan? Antaisitteko saman ohjeen myös kaikille aviopuolisoonsa kyllästyneille? Eroa vaan, jos ei miellytä? Niinkö?
Asiahan on niin, että monet katolilaiset ovat tympiintyneitä piispansa johtamistapaan, mutta eihän piispa ole koko katolinen kirkko! On aivan hullua erota sen takia! Ymmärrän kyllä kehotuksen taustalla olevan halunne päästä eroon 'rettelöivistä' seurakuntalaisistanne. Sittenhän teillä olisikin taas kasassa samanmielinen, oma kultapossukerhonne.
Kokemukseni mukaan asioihin voi parhaiten vaikuttaa sisältäpäin, jos haluaa muutosta. Ja uskokaa pois; monet kritisoijat ihan oikeasti välittävät kirkostaan, johon teillä ei ole mitään yksinoikeutta!
Olenpa minäkin sitä mieltä, että on vain yksi, pyhä, katolinen ja apostolinen kirkko. Se sulkee täyteen yhteyteensä (ainakin) roomalaiskatoliset, kreikkalaiskatoliset, ortodoksiset ja orientaaliset kirkolliset yhteisöt.
Se tosiseikka, että ehtoollisyhteys joidenkin patriarkaattien välillä on tuhat vuotta ollut poikki, on historiallisista syistä johtuvaa.
Jos todellisuudessa ollaan "jakamattomassa kirkossa", on kirkkokunnan vaihto todellakin vain jurisdiktion vaihto! Tosin mukana seuraa automaattisesti erilaisia teologisia painotuksia , hengellisiä traditioita, kirkkojärjestyksiä ja liturgioita.
Pelkkä tyytymättömyys piispaan ei riittäne jurisdiktion vaihtoon, mutta syvempi Vatikaanin uskonopin ja moraaliteologian tulkintojen kyseenalaistaminen saattaisi siihen jo aihetta antaa...
Mutta ydin on mielestäni kirkkokäsityksessä: Rooman piispan universaali jurisdiktio vs. autokefaaliset patriarkaatit, joiden välillä vallitsee yksimielisyys yhteisestä uskosta ja sen tulkinnasta. Ja sehän mahdollistaa rukous- eli ehtoollisyhteyden...