Esitän tässä nyt muutamia ajatuksia piispoille vapaasti käytettäväksi ja uskon että kirkon jäsenkato ja taloudellinen ahdinko saataisin näillä eväillä loppumaan.
Rahan ja resurssien tuhlaaminen kaikenlaiseen lähetystyöhön olisi lopetattava, varsinkin sisälähetys. Suurin osa Suomen kansasta on kastettu ja konfirmoitu, se riittäköön. Tilalle aitoa yhteisöllisyyttä ja ihmisten kohtaamista sekä sorrettujen vähemmistöjen rinnalla kulkemista. Seta (seksuaalinen tasavertaisuus) voitaisiin ottaa osaksi virallista kirkon organisaatiota, koska Setan ja Ev.Lut.Kirkon agendat joka tapauksessa näyttävät lähentyvän toisiaan kiihtyvällä vauhdilla.
Kirkon lukuisat tilat voitaisiin ottaa hyötykäyttöön, niihin voisi majoittaa luvatta Suomessa olevia maahanmuuttajia. Kirkon on seisottava myös näiden sorrettujen lähimmäisten tukena tässä vaikeassa tilanteessa. Uskonnollisen vuoropuhelun nimissä he voisivat myös harjoittaa uskontoansa kirkoissa ja seurakuntatiloissa, kuuluuhan uskonnon harjoittaminen ihmisen perusoikeuksiin. Kirkon tulisi myös olla huomaavanen ja poistaa kirkoista ja seurakuntatiloista kaikki kristillinen symboliikka, tällä varmistettaisiin että kukaan kaukaa tulleista lähimmäisistämme
ei pahoittaisi mieltään.
Kun avioliittokäsitys on joka tapauksessa muutoksessa, voitaisiin kirkossa laajentaa sitä muslimimaissa yleisiin pika-avioliittoihin, joissa tänne tulleet komeat suklaasilmäiset nuoret miehet voisivat purkaa seksualisia paineitaan.
Pikaliittoihin halukkaita suomalaisia tyttöjä ja sukupuolineutraalin avioliiton hengessä poikiakin varmasti löytyisi kun sopiva asennekasvatus aloitettaisiin ripikoulussa ja sitä jatkettaisiin seurakuntanuorten kokoontumisissa.
Piispa Irja Askolalla on tuoretta kokemusta tämän tyyppisestä nuorten rohkaisusta, joten hän voisi eläkkeelle jäätyäänkin koordinoida tätä työtä vapaaehtoispohjalta.
Näillä toimenpiteillä saataisiin Ev.Lut.Kirkko taas nousuun, ja samalla päästäisiin lopullisesti eroon niistä vielä kirkon sisällä vaikuttavista ikävistä ihmisistä, jotka häiritsevät kirkon elämää puhumalla synnistä, parannuksen teosta ja raamatun sanan arvovallasta. Irja Askola olisi näistä visioista varmasti riemuisssaan ja uskon näiden innostavan myös arkkipiispa Kari Mäkistä. Varmasti löytyisi myös muitakin aikaansa seuraavia kirkon päättäjiä, jotka ilolla ottaisivat nämä uudistukset vastaan.
Rahan ja resurssien tuhlaaminen kaikenlaiseen lähetystyöhön olisi lopetattava, varsinkin sisälähetys. Suurin osa Suomen kansasta on kastettu ja konfirmoitu, se riittäköön. Tilalle aitoa yhteisöllisyyttä ja ihmisten kohtaamista sekä sorrettujen vähemmistöjen rinnalla kulkemista. Seta (seksuaalinen tasavertaisuus) voitaisiin ottaa osaksi virallista kirkon organisaatiota, koska Setan ja Ev.Lut.Kirkon agendat joka tapauksessa näyttävät lähentyvän toisiaan kiihtyvällä vauhdilla.
Kirkon lukuisat tilat voitaisiin ottaa hyötykäyttöön, niihin voisi majoittaa luvatta Suomessa olevia maahanmuuttajia. Kirkon on seisottava myös näiden sorrettujen lähimmäisten tukena tässä vaikeassa tilanteessa. Uskonnollisen vuoropuhelun nimissä he voisivat myös harjoittaa uskontoansa kirkoissa ja seurakuntatiloissa, kuuluuhan uskonnon harjoittaminen ihmisen perusoikeuksiin. Kirkon tulisi myös olla huomaavanen ja poistaa kirkoista ja seurakuntatiloista kaikki kristillinen symboliikka, tällä varmistettaisiin että kukaan kaukaa tulleista lähimmäisistämme
ei pahoittaisi mieltään.
Kun avioliittokäsitys on joka tapauksessa muutoksessa, voitaisiin kirkossa laajentaa sitä muslimimaissa yleisiin pika-avioliittoihin, joissa tänne tulleet komeat suklaasilmäiset nuoret miehet voisivat purkaa seksualisia paineitaan.
Pikaliittoihin halukkaita suomalaisia tyttöjä ja sukupuolineutraalin avioliiton hengessä poikiakin varmasti löytyisi kun sopiva asennekasvatus aloitettaisiin ripikoulussa ja sitä jatkettaisiin seurakuntanuorten kokoontumisissa.
Piispa Irja Askolalla on tuoretta kokemusta tämän tyyppisestä nuorten rohkaisusta, joten hän voisi eläkkeelle jäätyäänkin koordinoida tätä työtä vapaaehtoispohjalta.
Näillä toimenpiteillä saataisiin Ev.Lut.Kirkko taas nousuun, ja samalla päästäisiin lopullisesti eroon niistä vielä kirkon sisällä vaikuttavista ikävistä ihmisistä, jotka häiritsevät kirkon elämää puhumalla synnistä, parannuksen teosta ja raamatun sanan arvovallasta. Irja Askola olisi näistä visioista varmasti riemuisssaan ja uskon näiden innostavan myös arkkipiispa Kari Mäkistä. Varmasti löytyisi myös muitakin aikaansa seuraavia kirkon päättäjiä, jotka ilolla ottaisivat nämä uudistukset vastaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oletkohan nyt ihan tosissasi ?
Hej, täähän menis sitten ihan Ruåtsin malliin.
"Oikeauskoisen" lahkolaisen vastenmielistä pilkkaa koko aloitus.
Ei tarvitse olla mikään lahkolainen nähdäkseen, mihin kirkko on menossa luopuessaan Jumalan sanan totuuksista. Aloittajan "oikeauskoisuudesta" en osaa sanoa, mutta mielestäni viiltävän osuvaa analyysiä kirkon tilasta ja suunnasta.
Niinpä tietenkin. Tuskin kuitenkaan itse kirjoitti, vaan on kopsannut joltain lahkonsa "älyköltä" jonka nimi nyt jäi mainitsematta.
Aloittajalla on selvästi kykä nähdä mihin suuntaan ollaan menossa.
Miksi muuten Luterilaisuus on Suomi 24:ssä laitettu pääotsikon "Kristinusko" alle ?
Suomen Ev.Lut.Kirkon nykymenolla sen pitäisi olla josskin ihan muualla.
Kristinusko perustuu raamatun sanaan ja krisitlliset kirkot tunnetaan siitä että ne yrittävät elää tuon sanan mukaan.
>Miksi muuten Luterilaisuus on Suomi 24:ssä laitettu pääotsikon "Kristinusko" alle ?
Suomen Ev.Lut.Kirkon nykymenolla sen pitäisi olla josskin ihan muualla.
Teiltä lahkouskiksiltahan ei näitä jakoja kysytä, ei nyt eikä vasta.
Tämä oli hauska. Alkuun nimittäin uskoin että oli ihan tosissaan, sillä tällaisia tekstejä näkee ihan oikeastikin kirjoitettuina. Sitten kun juttu eteni, ymmärsin, että oli parodiaa...
Nämä ovat aina parhaita, missä ei heti alussa hoksaa, että kirjoittaja ei ole tosissaan.
Kyllä täällä tietysti on joiltakin ryöstäytynyt mopo käsistä, ja todennäköisesti tilanne on tuollainen parinkymmenen vuoden kuluttua...
Yrittäkäämme kuitenkin yhä sitkeästi puhua heille järkeä...vaikka puhe meneekin kuuroille korville...
Eivätkös aika monet näistä tulevaisuuden "visioista" ole jo toteutuneet kirkon piirissä ?
Eli aloituksesi ei sinällään sisälläkään kovin paljon uutta.
Saa nähdä mihin suuntaan Helsingin uusi piispa aikanaan asioita vie.
Tällä kertää kynnys virkaan on todella matalalla, nykyisen viranhaltijan suoritusista ei juuri huonompaan suntaan voi enää päästä.
Aloittajan visio seurailee melko lailla papiston enemmistön omaksumaa käsitystä asioden kehityksestä. Lähetystyötä kehitysmaissa en kuitenkaan lopettaisi,
kehitysyhteistyö näiden kaukaisten lähimmäisten auttamiseksi on yksi kirkkomme perustehtävistä.
Sen lisäksi voisimme lähettää heidän luokseen lähetystyöhön
homo- ja lesbopareja rohkaistaksemme heitä omaksumaan käsitystämme modernista avarakatseisesta kirkosta.