Voidaan esittää monenlaisia väitteitä. Ne kukin voivat heijastaa väitteen esittäjän näkemyksen kautta tulevaa informaatiota. Informaatiota myös jaetaan toinen toisille.
Sydämenasenne(sisäinen) vaikuttaa siihen millä tavoin katsomme tätä maailmaa. Onko tärkeää ulkoisesti mitattavat asiat, vai jokin muu? Jos mittaamme itseämme ulkoisiin asioihin katsoen, on vaikea oppia rakastamaan silloin oikeasti sitä mitä on ja miksi on luotu, silloin on varmasti vaikea välittää aidosti myös toisista. Jonkin asian voidaan ajatella olla periaatteessa "totta"(riippuen katsojasta, joka silmillään katsoo), mutta onko se aidosti merkityksellistä? Ja onko se silloin todellinen ja aito totuus asioista?
Asioihin varmasti vaikuttaa myös se mikä on motiivi? Tekeekö asioita omaksi hyödykseen tai vilpistä käsin, vai luuleeko valheiden olevan totta? Myös totuutta voidaan luulla valheeksi ja valhetta totuudeksi.
Sydämenasenne(sisäinen) vaikuttaa siihen millä tavoin katsomme tätä maailmaa. Onko tärkeää ulkoisesti mitattavat asiat, vai jokin muu? Jos mittaamme itseämme ulkoisiin asioihin katsoen, on vaikea oppia rakastamaan silloin oikeasti sitä mitä on ja miksi on luotu, silloin on varmasti vaikea välittää aidosti myös toisista. Jonkin asian voidaan ajatella olla periaatteessa "totta"(riippuen katsojasta, joka silmillään katsoo), mutta onko se aidosti merkityksellistä? Ja onko se silloin todellinen ja aito totuus asioista?
Asioihin varmasti vaikuttaa myös se mikä on motiivi? Tekeekö asioita omaksi hyödykseen tai vilpistä käsin, vai luuleeko valheiden olevan totta? Myös totuutta voidaan luulla valheeksi ja valhetta totuudeksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Asioista voidaan toisaalta esittää monenlaisia versioita. On myös sellainen asia, jota voisi kutsua vaikka kaunistelluksi ja kaunistelemattomaksi "totuudeksi". Jos toiselle pitäisi kertoa jokin vaikea asia, joka pitäisi sanoa siksi, että se on sanottava, jotta voi olla myös rehellinen itselleen.
Pitäisikö se sanoa kauniisti vai kaunistelematta? Kummin se olisi paremmin ilmaistu? Harva kait kestäisi todellisesti kaunistelematonta totuutta? Tai harvalle se tuottaisi rakentavaa tulosta. Mutta onko kaunisteltu totuus kuitenkaan valhe? Sehän tuo esiin ne positiiviseksi luokitellut asiat ja ilmaisee ne.
Se on aika haastavaa, olla rehellinen itselleen, kuitenkin olla loukkaamatta muita. Se on usein etukäteen ajateltuna suuri haaste. Haluaisi tehdä oikeita tekoja ja sanoa oikeita sanoja lähimmäisilleen, haluaisi toimia oikein. Voiko aina olla loukkaamatta toista hyvästä tahdosta huolimatta?
Nimittäin vaikka kuinka ihminen mielessään suunnittelisi asioita, ne saattavat mennäkin toisin kuin on suunnitellut. Eikö kuitenkin silloinkin ole tärkeää, että säilyttää luottamuksen hyvään ja oikeaan?