Huono olo kaikella tasolla: henkisesti fyysisesti. Kärsin elämästäni. En voi tehdä mitään mikä toisi minulle valonsäteen. Pakotusta, missä oma tahtoni ei ole mukana. Minua ahdistetaan ja uhkaillaan. En jaksa. Haluaisin elää omaa elämää. Jos en suostu ehtoihin joudun jättää kotini. Toivottavasti jään joku päivä auton alle.
Itsemurha haaveena
SL17
16301
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Pahalta tuntuu. Onko pitkään piina jatkunut?
Yli vuos. Pahemmaksi vaan menee.
Tuota sanotaan itsenäistymiseksi.
Alkaa hitaasti hahmottumaan se, että omaan elämään on lähdettävä ja kaikesta huolehdittava siitä eteenpäin.
Älä pidä kiirettä vielä, jos olet 17, mutta sitä tuo on.
Tunnistan kyllä.
Voi sua.. kuka sua uhkailee ja miksi? Etkö pysty kertomaan kenellekään tai muuten hakea apua tilanteesi? Älä tee itsellesi pahaa, sillä joku päivä asiasi voivat olla hyvin. Voimia sulle:)
Sossut uhkailee huostaanotolla. Perusteena tähän on masennus. Varmaa keksivät joitaa valheitaan myös oikeudessa. Syy miksi olen masentunut on koulussa luokanvalvojan kyttääminen (tietää että olen asikas), sosiaalihuollon pakotteet ja uhkailu. Liika kontrolli on ongelma. Voin hyvin ennen tätä "pakkoasiakkutta". Ja nyt pakottavat minut psykiatrille ja mielialalääkkeisiin sekaantumista. Samalla pitäisi olla tukihenkilön kanssa ja ravitsemusterapeutilla. Turhuutta. Haluan kuolla koska en saa elää rauhassa. Kaipaan normaalia arkielämää mitä joskus oli.
Joten mitä tekisin. En halua olla lääkkeillä tukahdettu ihminen. Jos en suostu näihin vaatimuksiin joudun sijaisperheeseen tai yksityiselle puolelle. En halua psykiatrille. Olen ollut jo puolivuotta psykiatrilla vuosi sitten pakotettuna ja eiiiii enää ikinä. Tämän vuoksi itsemurha vaikuttaa parhaalta vaihtoehdolta. Yksityiset on ihan kamalii paikkoja en halua pois kotoontani. Näen painajaisii huotaanotosta enkä pysty öitäni nukkua. Olen ollut elämäni aikana 2 kertaa huostaanotettuna joten miksi tästä parantuisi? Asiat pahentuvat pahentuvat ja minä vyöryn mukana pimeyteen. Tässä on jo mieli synkkänä ollu 13 kuukautta. Ahdistun painajaisista. Joka yö ajattelen että tämä voi olla viiminen päiväni kotona. Se on väistämätöntä tunnen sen jo. Pidän näitä enneunina. Ja tottakai joutuisin kauas kodistani ihan todella kaus jolloin näkisin porukoita varmaa 2 kertaa vuodessa. Jos joudun laitokseen masennun vielä enemmän. Ja joka tapauksessa veisivät minut psykiatrille nämä työntekijä minne ikinä joutuisin. Joten itsemurha. Itsemurha muuta vaihtoehtoa ei ole.
Hei
Tässä muutama ehdotus.
Ota pakkoasiakkuus puheeksi sellaisen kanssa joka kuuntelee sinua. Jos he, jotka nyt pitävät sinua asiakkaanaan eivät kuuntele, ota yhteyttä korkeampaan tahoon. Sinua kuunnellaan, koska jos ei, niin se taho, joka sinua orjuuttaa, joutuu pian vastaamaan medialle, miksi he orjuuttavat ihmistä hyvinvointivaltiossa. Mikään organisaatio ei tahdo huonoa julkisuutta ja siksi sinua kuunnellaan.
On olemassa mielenterveysalan ihmisiä, jotka ymmärtävät, että pakottamalla ei pääse mihinkään. Etsi heidät ja aloita uusi elämä ilman liikoja lääkkeitä, pakollista psykiatriaa ja mitään mitä et halua. Sinua voidaan auttaa tavoilla, joista et ole ennen kuullutkaan.
Suomi on siitä vaikea maa, että mielenterveydenhoito ei vielä ole kaikkialla sitä mitä se parhaimmillaan voisi olla. Mutta parempaa on olemassa. Ihmisiä myös osataan kohdella ihmisinä, vaikka kaikki eivät sitä syystä tai toisesta teekään.
Jos sinulle itsellesi on vaikeaa ottaa yhteyttä korkeampiin tahoihin ja kertoa siitä, miten sinua kohdellaan, niin voit aina pyytää apua siihen. Esimerkiksi minulta.
Pakko vielä lisätä:
Kuka tahansa psykologiaa lukenut tai mielenhyvinvoinnista perillä oleva tietää, että pakottaminen heikentää huomattavasti ihmisen fyysistä ja psyykkistä olotilaa ja vaikuttaa siten myös paranemisprosessiin. Kun ihminen saa valita mitä hoitoa hän käyttää, kuka häntä hoitaa, missä hoitaa, miten hoitaa, kuinka kauan ja yms. niin sen paremmin hän selviytyy. Usko hoidon tehoon ja sen pitäminen mielyttävän on tärkeä asia.
Varsinkin kun mielenterveys ei ole todellakaan mikään yksinkertainen asia. Jotkut saavat apua lääkkeistä tai mistä tahansa muusta hoidosta ja toiset eivät. Ihmiset ja heidän ongelmansa ovat paljon yksityiskohtaisempia kuin normaalien sairauksien hoidossa. Jo lääkkeiden tai muun "hoidon" vastustaminen ja sivuvaikutusten odottaminen voi pahentaa olotilaa liikaa verrattuna siihen, että ihminen saa sitä mitä ihmiset kaipaavat: vapauden tunnetta, hallinnan tunnetta elämässä, ystävällisiä ihmisiä ympärillä, rakkautta, uskoa selviytymiseen, toivoa, toimivia työkaluja parantaa itse olotilaansa ja niin edelleen.
Eri ihmiset kaipaavat eri asioita, mutta ihmisen omaa tahtoa kunnioittavalla hoidolla ja kohtelulla vältetään pahan olon lisääntyminen joka olisi vain askeleita taaksepäin hoidon suhteen.
Tiedoksi siis sinulle aloittaja, että sinun ei todellakaan tarvitse valita pakkotoimien kestämisen ja itsemurhan välillä.
Olet vielä itse huomannut, etä pakkotoimet ovat aiheuttaneet sinulle pääasiassa sen masennuksen!
Luottamus on myös tärkeä asia hoitotyössä. On yhtä haitallista jos potilas ei luota hoitajiinsa, kuin että hoitajat eivät luota potilaaseensa. Jos hoitosuhde rakentuu siihen, että "potilas voi luultavasti valehdella meille kaikesta mitä hän sanoo" niin mitä järkeä edes on hoitaa tätä potilasta? Kysympähän vaan.
Perustelu pakkotoimille ei voi koskaan olla pelkkä masennus. Se vaatii sen, että ihminen on haitaksi itselleen tai muille. Lievästi masentunut ei ole haitaksi itselleen. Sitä, onko ihminen haitaksi itselleen tai muille pitää arvioida jatkuvasti. Kun ihminen todetaan itselleen ja muille turvalliseksi, ei pakkokeinoille ole mitään syytä.
Varsinkin sinun tapauksessasi on mielenkiintoista, että koet että juuri hoito on pahentanut oloasi. Se on itseasiassa menossa siihen suuntaan, että harkitset itsesi tappamista eli vahingoittamista! Miltä tämä sinusta kuulostaa? Minustakaan tässä ei ole päätä eikä häntää. Mitä järkeä on tehdä hyvinvoivasta ihmisestä pahoinvoiva, riistämällä häneltä vapaus ja todeta sen jälkeen, että vapauden riistoa on hyvä jatkaa, koska olotila on pahentunut?
Tämä on samanaikaan naurettavaa ja äärimmäisen surullista ja pelottavaa.
Mutta onneksi asioista voi aina keskustella. Jos joku ei suostu kuuntelemaan, niin joku kyllä suostuu ja vieläpä PAKON EDESSÄ
Toivoa ei ole menettty. Tsemppiä!
Ymmärsin että oot 17, montako kuukautta sulla on täysikäiseksi? 18 vuotiasta ei voida huostaanottaa ja sitten olet vapaa. Monessa tapauksessa lastensuojelu on täysin nurinkurista ja aiheuttaa enempi pahaa "asiakkaille". Täysin absurdia. Kokemusta on lastensuojelusta sillä äitini on vähä erikoinen ja omapäinen että lastensuojelu oli meidän kimpussa. Minäkin vastustan lääkkeitä. Kuulostat omalla päällä ajattelevalta, hienoa että sun kaltasia ihmisiä on. Yritä nukkua riittävästi ja syödä monipuolisesti niin jaksat paremmin. Uni ja ruoka on ihmisen polttoainetta. Tsemppiä!
Olen 14. Ja koko perheeni on sitä mieltä että lastensuojelu ei ole edukseni. Minua ei kuulla. Suoranaisesti palaverissä sanottiin näin. "Joko otat 2 tukitoimea tai laitamme huostaanotto käsittelyn hallinto-oikeuteen." Uhkailua. Sen takia ahdistaa kun pitäisi jaksaa henkisellä tasolla käydä koulua näin syvästi mieltä painavien asioiden kera. Ei mitään syytä huostaanotolle. Ja asiakkuus lähti siitä käyntiin kun äitini pahoinpiteli ja se alkoi koulussa näkyä huonovointisuutena. Sen jälkeen muutin isälle. Kaikki täällä isän luona on hyvin mutta minua ja häntä ei jätetä rauhaan. Isääni tarkkaillaan. Oikeudenkäynnit ovat tulossa väkivalta rikoksesta johtuen. Hullu äitini syyttää isääni pedofiiliksi ja haukkuu juopoksi ja narkkariksi. Joten sossut käyttää hänen sanaansa hyväksi ja saavat hyvät perusteet huostaanotolle. Aika monimutkainen tilanne mutta hän aiheuttaa ongelmia joista minä joudun maksamaan. Inhoan häntä. Ei minulla ole tunteita häntä kohtaan. Hän on sanonut erittäin selväksi ettei välitä minusta. En pidä häntä äitinä. Ei ole ikinä huolehtinut minusta. Heti kun menitti lapsilisät sun muut niin heitti mut kotoonta ja sanoi "painu helvettiin isän luo". Yritän sanoa että jonkun viranomaisen pitäisi ymmärtää että hänestä ongelmat johtuvat. Jouduin viime kesänä avohuoltoon koska pedofiili syyte. Mikä vitsi.
Täysin kahjo nainen. Keksin jotakin. Juttelen isän kanssa miten saamme sossut vastuuseen ja etenkin äidin. En mene uudestaan minnee.
Olen päässyt yli näistä väkivaltajutuista. Haluaisin jatkaa elämääni. Sossut alko puhuu että minulla on post-traumaattista stressii ja tarvitsen psykiatriaa. Huomaattehan miten asioita joko keksitään tai vääristetään. Jos saisin jatkaa elämääni rauhassa olisin onnellinen ja masennus menisi pois. Voin huonosti useiden aikuisten tekemien virheiden vuoksi. Olen kärsinnyt tarpeeksi lastensuojelusta. Ja ajatus toisesta tälläsestä vuodesta- en tuu jaksamaan. Ja että tähän koulu menee mukaan-lastensuojelun kanssa. En jaksa selittää millä tavoin koulu pelaantuu mutta erittäin väärin ovat toiminneet. Jos olen kipeä koulu vetoaa siihen että lintsaan sitten kuraattori soittaa lastensuojeluun ja tadaa ongelmia lisää! No vielä tulee jokaikinen aikuinen vastaamaan puheistaan ja teoistaan. Tällä tavoin koulunkäynti häiriintyy kun järjestetään palaverejä jne. Aina syylistetään lasta toisin kun tuetaan. Tuntuu että lastensuojelun sanaa pidetään jo lakina. Totuuden puheilla ei ole väliä eikä niitä haluta kuulla. Minulla on tullut jo turvattomuuden ja epävarmuuden tunne kun en luota viranomaisiin.
Voit ihan hyvin ehdottaa kokeilujaksoa, jossa sinua ei koko ajan häiritä vaan voit olla vapaammin. Sen jälkeen kun he näkevät, että olet kunnossa niin pääset eroon heistä.
Lapsen oikeudet koskevat kaikkia lapsia, ja lapseksi lasketaan jokainen alle 18-vuotias. Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia.
Aikuisten on tehtävä sellaisia päätöksiä, jotka suojelevat lasta. Lasten etu ja lasten oikeudet menevät muiden etujen edelle. Ne on otettava ensisijaisesti huomioon aina kun lakeja säädetään, viranomaisnormeja annetaan, hallintopäätöksiä tehdään ja asioita ratkaistaan tuomioistuimissa.
Lapsilla on oikeus huolenpitoon
Lapsilla on oikeus leikkiin
Lapsilla on oikeus hyvään elämään
Lapsilla on oikeus käydä koulua
Lapsilla on oikeus yksityisyyteen
Lapsilla on oikeus ilmaista mielipiteensä
Lapsilla on oikeus olla oma itsensä
https://www.mll.fi/mll/lastenoikeudet/
Nämä sossut tekevät päätöksiä oman edun hyödyksi- isääni ja minua ei kuulla. Elämänlaatuni on huonontunut niin paljon. Katso ensin 7kk pehetyötä ja sitten lavertelevat että ovat huolissaa koulunkäynnistä, harrastuksista, siitä kun en mene minnee jne. Valhetta. Kaikki. Ja sitte psykiatriaa ollu 5kk joten en jaksa ottaa enää mitää vastaa. Ei oo mitää hyötyy ollu koko turhuuden kierteestä. Kotona kaikki on hyvin, olen turvassa täällä.
Eli toisin sanoen, koska teitä ei kuunnella vaikka pitäisi, niin teidän täytyy ottaa yhteyttä korkeampaan tahoon, jotta asiat järjestyvät.