Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia
Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia
Julkaistu: 28.2. 6:02
Tiedätkö tyypin, joka käyttää työaikansa hölöttämiseen, netissä surffailuun tai kiireen esittämiseen? Työelämän kireydestä huolimatta jotkut pystyvät lusmuilemaan töissä.
Tietokonealan yrityksessä työskennellyt mies lusmuili luovasti. Mies teki päivän töitä ja videoi ruudunkaappauksen avulla, mitä tietokoneen työpöydällä tapahtui.
– Sen jälkeen hän laittoi videon pyörimään ja räpläili vain puhelintaan, miehen entinen työtoveri kertoo.
– Tätä kesti puolisen vuotta kunnes toinen kollega narautti hänet. Se työsuhde irtisanottiin sitten.
Kuopiolaisen Suora Lähetys Oy:n toimitusjohtaja Markku Kontila tietää tyypin.
Jotkut näyttelevät työn tekoa ja kiireisyyttä.
– Toiset tekevät enemmän ja puhuvat vähemmän ja päinvastoin.
Hitaus ja poissaolot ärsyttävät
Työterveyslaitoksen tutkija Minna Toivanen muistuttaa, että ihmisillä on erilainen tekemisen rytmi. Yksi saattaa tehdä hommansa nopeasti ja käyttää loppuajan johonkin toissijaiselta vaikuttavaan. Toinen tekee hitaasti ja rauhallisesti, mutta koko ajan.
Kontilan mielestä erilaisuus ei selitä kaikkea.
– Samanlaisissa tehtävissä toiselta menee helposti tupla-aika, vaikka pitäisi hakea tehokkuutta, jotta yritys voisi pärjätä kovenevassa kilpailussa, hän lisää.
Yrittäjän kannalta pahimmasta päästä on Kontilan mielestä työntekijä, joka tekee hitaasti, pitää kaikki tauot ja venyttää niitä ja on vielä herkkä sairastumaan. Sairastavuudessa on hänestä yllättävän isot erot. Jotkut eivät sairastu millään ja toiset monta kertaa kuukaudessa.
– Valitettavan usein hitaus ja sairastumisherkkyys yhdistyvät samassa henkilössä, hän lisää.
Tekevätkö asiantuntijat omiaan?
Työhyvinvointikouluttaja Pia Siekkinen nostaa esiin yleisiä, työkavereissa harmistusta aiheuttavia työajanviettotapoja: sosiaalinen media, kahvi- ja lounastaukojen venyminen ja tupakkatauot.
Eri alojen työpaikoilla kiertäneen Siekkisen mukaan aina löytyy tyyppejä, jotka venyttävät 10 minuutin kahvitauon puoleen tuntiin ja puolen tunnin lounaan tuntiin.
– Sitten on heitä, jotka eivät ehdi edes syödä.
Siekkisen mukaan moni työnantaja käyttää nykyään työajanseurantaa kaikissa tauoissa. Tupakoinnissa terveyshyötyjen lisäksi tiukempi asenne on reilua muille, kun ylimääräinen taukoaika näkyy omassa liukumassa.
Tietokoneella tehtävä työ voi olla iso ongelma, Suomen pienyrittäjien varapuheenjohtaja Aimo Tasanko sanoo. On erittäin vaikeaa tietää, tekeekö työntekijä töitä vai ei. Hän näyttää ahkeralta, vaikka surffailisi matkasivustoilla tai verkkokaupassa tai hoitaisi lapsensa jalkapallojoukkueen asioita ja maksaisi laskujaan.
Toivanen on tutkinut asiantuntijoiden töitä, mutta ei ole valmis leimaamaan hetkellistä omien asioiden hoitamista. Hän muistuttaa, että monessa työssä työaikaan suhtaudutaan joustavasti molempiin suuntiin. Moni vastailee työpuheluihin ja posteihin vapaa-ajallaankin.
– Asiantuntijat ovat yleensä hyvin sitoutuneita ja kokevat riittämättömyyttä työmääräänsä nähden.
Tasanko lisää, että vaikkapa Facebookissa surffailu voi myös edistää liiketoimintaa.
Jotkut laistavat töistä määrätietoisemmin. Sähköinen kalenteri tarjoaa mahdollisuuden työn seurantaan, mutta sitä voidaan kiertää. Esimerkiksi työkaverit voivat merkitä toisilleen olemattomia palavereita.
– Tietoja ja taitoja voi opettaa, mutta ei asennetta, Tasanko sanoo.
Isoissa vai pienissä?
Verkossa liikkuu keskusteluja töiden välttelystä. Yhden kommentin mukaan rakennuksilla kannattaa pitää aina kakkosnelonen lähellä. Jos esimies sattuu paikalla, voi alkaa kanniskella sitä.
Tasangon mielestä monella alalla tekemisen esittäminen on mennyttä elämää. Esimerkiksi rakennuksilla on kireät aikataulut ja viivästyssakot. Työt jaettu aliurakoihin eikä löysäilyyn ole varaa.
Talouden kymmenisen vuotta kestänyt matalasuhdanne ja huoli työn jatkuvuudesta ovat Kontilan mukaan lisänneet työintoa.
– Pienissä yrityksissä työnantaja on tiiviisti yrityksen arjessa mukana, eikä töistä laistaminen ole oikein onnistu, Tasanko sanoo.
Sosiaalisen median käyttö työaikana on kouluttaja Siekkisen kokemuksen perusteella jonkin verran yleisempää kolmikymppisten ja sitä nuorempien keskuudessa. Internetin huvikäyttöä näkyy silti kaikenlaisilla aloilla ja ikäryhmissä.
– Yksilökeskusteluissa näkyy, että toisille työ ei ole niin kovin merkityksellistä.
Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia
Julkaistu: 28.2. 6:02
Tiedätkö tyypin, joka käyttää työaikansa hölöttämiseen, netissä surffailuun tai kiireen esittämiseen? Työelämän kireydestä huolimatta jotkut pystyvät lusmuilemaan töissä.
Tietokonealan yrityksessä työskennellyt mies lusmuili luovasti. Mies teki päivän töitä ja videoi ruudunkaappauksen avulla, mitä tietokoneen työpöydällä tapahtui.
– Sen jälkeen hän laittoi videon pyörimään ja räpläili vain puhelintaan, miehen entinen työtoveri kertoo.
– Tätä kesti puolisen vuotta kunnes toinen kollega narautti hänet. Se työsuhde irtisanottiin sitten.
Kuopiolaisen Suora Lähetys Oy:n toimitusjohtaja Markku Kontila tietää tyypin.
Jotkut näyttelevät työn tekoa ja kiireisyyttä.
– Toiset tekevät enemmän ja puhuvat vähemmän ja päinvastoin.
Hitaus ja poissaolot ärsyttävät
Työterveyslaitoksen tutkija Minna Toivanen muistuttaa, että ihmisillä on erilainen tekemisen rytmi. Yksi saattaa tehdä hommansa nopeasti ja käyttää loppuajan johonkin toissijaiselta vaikuttavaan. Toinen tekee hitaasti ja rauhallisesti, mutta koko ajan.
Kontilan mielestä erilaisuus ei selitä kaikkea.
– Samanlaisissa tehtävissä toiselta menee helposti tupla-aika, vaikka pitäisi hakea tehokkuutta, jotta yritys voisi pärjätä kovenevassa kilpailussa, hän lisää.
Yrittäjän kannalta pahimmasta päästä on Kontilan mielestä työntekijä, joka tekee hitaasti, pitää kaikki tauot ja venyttää niitä ja on vielä herkkä sairastumaan. Sairastavuudessa on hänestä yllättävän isot erot. Jotkut eivät sairastu millään ja toiset monta kertaa kuukaudessa.
– Valitettavan usein hitaus ja sairastumisherkkyys yhdistyvät samassa henkilössä, hän lisää.
Tekevätkö asiantuntijat omiaan?
Työhyvinvointikouluttaja Pia Siekkinen nostaa esiin yleisiä, työkavereissa harmistusta aiheuttavia työajanviettotapoja: sosiaalinen media, kahvi- ja lounastaukojen venyminen ja tupakkatauot.
Eri alojen työpaikoilla kiertäneen Siekkisen mukaan aina löytyy tyyppejä, jotka venyttävät 10 minuutin kahvitauon puoleen tuntiin ja puolen tunnin lounaan tuntiin.
– Sitten on heitä, jotka eivät ehdi edes syödä.
Siekkisen mukaan moni työnantaja käyttää nykyään työajanseurantaa kaikissa tauoissa. Tupakoinnissa terveyshyötyjen lisäksi tiukempi asenne on reilua muille, kun ylimääräinen taukoaika näkyy omassa liukumassa.
Tietokoneella tehtävä työ voi olla iso ongelma, Suomen pienyrittäjien varapuheenjohtaja Aimo Tasanko sanoo. On erittäin vaikeaa tietää, tekeekö työntekijä töitä vai ei. Hän näyttää ahkeralta, vaikka surffailisi matkasivustoilla tai verkkokaupassa tai hoitaisi lapsensa jalkapallojoukkueen asioita ja maksaisi laskujaan.
Toivanen on tutkinut asiantuntijoiden töitä, mutta ei ole valmis leimaamaan hetkellistä omien asioiden hoitamista. Hän muistuttaa, että monessa työssä työaikaan suhtaudutaan joustavasti molempiin suuntiin. Moni vastailee työpuheluihin ja posteihin vapaa-ajallaankin.
– Asiantuntijat ovat yleensä hyvin sitoutuneita ja kokevat riittämättömyyttä työmääräänsä nähden.
Tasanko lisää, että vaikkapa Facebookissa surffailu voi myös edistää liiketoimintaa.
Jotkut laistavat töistä määrätietoisemmin. Sähköinen kalenteri tarjoaa mahdollisuuden työn seurantaan, mutta sitä voidaan kiertää. Esimerkiksi työkaverit voivat merkitä toisilleen olemattomia palavereita.
– Tietoja ja taitoja voi opettaa, mutta ei asennetta, Tasanko sanoo.
Isoissa vai pienissä?
Verkossa liikkuu keskusteluja töiden välttelystä. Yhden kommentin mukaan rakennuksilla kannattaa pitää aina kakkosnelonen lähellä. Jos esimies sattuu paikalla, voi alkaa kanniskella sitä.
Tasangon mielestä monella alalla tekemisen esittäminen on mennyttä elämää. Esimerkiksi rakennuksilla on kireät aikataulut ja viivästyssakot. Työt jaettu aliurakoihin eikä löysäilyyn ole varaa.
Talouden kymmenisen vuotta kestänyt matalasuhdanne ja huoli työn jatkuvuudesta ovat Kontilan mukaan lisänneet työintoa.
– Pienissä yrityksissä työnantaja on tiiviisti yrityksen arjessa mukana, eikä töistä laistaminen ole oikein onnistu, Tasanko sanoo.
Sosiaalisen median käyttö työaikana on kouluttaja Siekkisen kokemuksen perusteella jonkin verran yleisempää kolmikymppisten ja sitä nuorempien keskuudessa. Internetin huvikäyttöä näkyy silti kaikenlaisilla aloilla ja ikäryhmissä.
– Yksilökeskusteluissa näkyy, että toisille työ ei ole niin kovin merkityksellistä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.