Geotermisen lämpölaitoksen poraukset keskeytyvät

SyväPoraaja

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/491227-geotermisen-lampolaitoksen-poraukset-keskeytyvat-otaniemessa

Noinhan siinä käy, kun ei viitsitä eikä osata lukea vesivasaraporien valmistajan teknisisiä tietoja sisältäviä sivuja. Katsotaan vain mainoksista niitä "jopa" tietoja ja uskotaan, että kaikki mainostetut maksimiarvot (syvyys, kovuus, halkaisija, nopeus jne.) voidaan saavuttaa samalla kertaa. Ja uskotaan kalliita "konsultteja".

Olisi ST1:n kannattanut lukea tätäkin palstaa ja osallistua keskusteluihin. Kaikki ongelmat kerrottiin etukäteen moneen kertaan.

36

523

Vastaukset

  • http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/vesivasarointi-ei-kannattanut-otaniemen-geotermisen-pilottihankkeen-poraukset-keskeytyvat-noin-puoleksi-vuodeksi-6628686

    Puolessa vuodessa ST1:n asiantuntijat saavat vesivasaratekniikan toimimaan myös graniitissa, vaikkei sitä ole missään muualla edes kokeiltu! Ja laitos on tomintakunnossa vappuna 2018! Hyvin osataan aikatauluttaa.

    Testeissä porataan eri puolille Suomea kymmenkunta koereikää 7...8 km syvyyteen eri tavoin ja kehitetään muutama uusi 500 tonnin porauslaitteisto, uusia poranteriä ja uusia teollisuustimantteja ja perustetaan näitä kaikkia valmistavat tehtaat Suomeen. Apuraha-anomukset valmiina.

  • Oletetaan että molemmat 7 km:n reiät saadaan porattua jonakin vuonna. Kysehän on vain ajasta ja rahasta. Ei mitään varsinaisia teknisiä ongelmia. Mutta mitä sitten?

    Kertokaa kaikki geologian ammattilaiset etukäteen, mitä kaikkia ongelmia tulee vastaan kun reikien välille yritetään säröyttää 7 km:n syvyyteen valtavalla paineella (???) 1 km:n pitkä vaakasuora vettä johtava leveä kanava? Kauanko tähän menee aikaa ja tarvitseeko porata kolmas reikä parempaan paikkaan? Ja jos kanava saadaan muodostettua, kauanko se pysyisi (edes teoriassa) avoimena? Ei jälkiviisautta!

  • Stykkösen väki olisi hieman tutustunut paikallisesta kallioperästä olevaan tietoon, asiat olisivat sujuneet paremmin. Porauspaikkaa ei ilmeisestikään valittu kallioperän mukaan, vaan valittiin mukava paikka maanpinnalla ja sitten vaan voimalla ja rahalla reikiä aikaiseksi.

    Muutaman kilometrin säteellä nykyporauspaikasta menee ikivanha siirroslinja, jossa kallioperä on muinaisina aikoina murentunut sepelikokoon. Etsimällä sen alunperin ja poraamalla siihen, olisi vesivasarointikin tehonnut hyvin. Samaten tavoitteenaolevassa lämmöntuotannossa valmiiksi murentunut kallioperä olisi toiminut hyvänä virtauskanavana, jota olisi ollut helppo laajentaa paineella.

    Löytyisi se siirros kallioperäluotauksilla tässäkin vaiheessa ja porauksen suuntia kääntelemällä porareiän loppu osuisi siirrokseen.

    Pohjalla paine on pääsälaskeskellen noin 2000 ilmakehää ja lämpö puolisentoistasataa astetta, jossa suomalainen peruskallio on vielä täysin jähmeätä, eikä tukkisi virtailullaan mitään röörejä.

    Virtauskanavan peinelaajennuksesta tulisi kyllä maanjäristyksiä, joiden voimakkuuden ja määrän ja maksimaalisen lämmöntuotannon suhteen olisi sitten taiteiltava kompromisseissa.

    Amerikassa inkkarit haastoivat maanjäristystuottajat oikeuteen, mutta taitavat hävitä suurelle rahalle:
    http://yle.fi/uutiset/3-9491617

    • Siis mitä? Jos olisi "sepeliä", eiköhän se reikä menisi jo tukkoon porauksen aikana ja jokaisen teränvaihdon yhteydessä pitäisi aloittaa uudestaan. Ja mitä sen "sepelin" välissä oleva aina on 7 km:n syvyydessä? Ja milläs kääntelet poranteriä useaan kertaan, jos jo 6 km:n syvyyteen pääsy tuottaa tuskaa ja vaatii aikaa ja rahaa. Ja onnistumisprosentti on alle 10 %! Ja jos onnistuisi hetkeksi, niin menisi epäkuntoon paljon yli 50 %:n todennäköisyydellä ekana vuotena. Tai se kapea vaakakanava jäähtyisi nopeasti.

      Ja laskeppa paljonko se "jähmeä peruskallio" on kokoonpuristuneena siellä 7 km:n syvyydessä.


    • Aiheutua tuosta toistaiseksi keskenjääneestä vesivasaroinnista. Katselin helmikuun järähtelyt Otaniemen lähimaisemissa. Alle ykkösen voimakkuuden olevien järistysten paikallistaminen ei taida olla kovin tarkka. Seismologian laitoksen bulletiineissa ne on tulkittu räjäytyksiksi, mutta tunnen maisemia sen verran hyvin, ettei koordinaattipaikoilla ole rajäytystyömaita ja vastaavasti räjäytystyömaiden kohdilla ei ole järistyshavaintoja.

      2017/02/24 11:01:55 60.15N 24.69E 0.1
      2017/02/24 17:45:41 60.14N 24.65E -0.0
      2017/02/16 12:36:15 60.18N 24.72E 0.8
      2017/02/16 05:59:01 60.11N 24.58E 0.9
      2017/02/15 19:05:52 60.20N 24.62E 0.9
      2017/02/14 12:00:28 60.14N 24.69E 0.2
      2017/02/13 12:52:31 60.20N 24.61E 0.7
      2017/02/11 15:15:16 60.15N 24.66E 0.3
      2017/02/10 07:31:08 60.20N 24.61E 0.6
      2017/02/09 07:04:03 60.17N 24.60E 0.6
      2017/02/09 19:34:53 60.14N 24.66E 0.3
      2017/02/08 17:48:55 60.15N 24.62E 0.4
      2017/02/01 05:30:31 60.11N 24.66E 0.6

      Syväporausporukalla on tarkemmat laitteet ja he ovat luultavasti huomanneet järistykset tarkemmin ja paljon noita enemmänkin ja siitä säikähtäneinä ottivat pienen aikalisän.


  • Joku "viisas" varoitti asiasta - kovasta graniitista. Muuta taisi mennä poraajilta varoitus ohi.
    Kun ollaan 7km syvyydessä pitäisi saada myös vesi kulkemaan kerroksissa kaivosta toiseen....joku varoitti tästäkin. Voi olla, että ei kierrä tai kiertää vain vähän aikaa. Mutta aika näyttää ja kehitystyö on kallista lystiä.

  • Outoa että vesivasarointia pitää "kokeilla" 4,5km syvyydessä. eikö se ole sama ajaa pinnalla vaakaan. Näkee mikä menee pieleen, ja pistää vain pidempää letkua että muuten vastaa samaa kuin 4.5km syvällä.

    • Paineolosuhteet ovat ihan erilaiset pintakalliossa kuin 4,5km:n syvyydessä


  • Otaniemen reiän halkaisija on yläpäässä 1,2 m ja 4,5 km:n syvyydessä n. 30 cm. Kapenee portaittain. Oletetaan että poraputken sisähalkaisija on 10 cm. Voisiko joku kertoa, miten raskaimmat kiviainekset saadaan nousemaan märän "poralietekiisselihyytelön" (tai mitä se sitten onkaan) mukana ylös asti? Luulisi virtausnopeuden olevan siellä ylhäällä todella pieni. Vai saadaanko vesi virtaamaan poraputkessa valtavalla paineella mielettömän nopeasti?

    • Ei kai sillä ole mitään merkitystä kuinka lujaa lieju reiän yläpäässä virtaa. Riittää, että porassa virtaa.
      Se, mikä alas pumpataan tulee kyllä ylös.


    • kjhgf.kjht kirjoitti:

      Ei kai sillä ole mitään merkitystä kuinka lujaa lieju reiän yläpäässä virtaa. Riittää, että porassa virtaa.
      Se, mikä alas pumpataan tulee kyllä ylös.

      Entäs se raskas kiviaines, jota ei ole pumpattu alas putkea pitkin? Mihin kohtaa reikää se päätyy kellumaan? Eikö silläkään olisi mitään väliä, vaikka reikä olisi yläpäästään 10 m:n halkaisijainen? Entäs 100 m? Mieti ja laske? Siis myös ne kultahippuset ja rauta- ja kuparimalmipitoiset osat nousevat ylös ihan tuosta vaan?


    • Harvemmin ne sinne pohjalle jää jos kerran sinne koko ajan pumpataan liejua.
      Sitten kun liejun pumppaaminen reikään lopetetaan, niin loput pitää lopuksi pumpata pois.


    • kjhgf.kjht kirjoitti:

      Harvemmin ne sinne pohjalle jää jos kerran sinne koko ajan pumpataan liejua.
      Sitten kun liejun pumppaaminen reikään lopetetaan, niin loput pitää lopuksi pumpata pois.

      Paljonkos sinulla on kokemusta yli 2,5 kilometrin reikien porauksesta tai vesivasaraporauksesta? Ei kait kukaan epäilekään, että jotain jäisi sinne pohjalle tai edes kilometrin tai kahden päähän pohjasta. Nythän on kyse ainoastaan siitä reiän ylimmästä kilometristä. Eiköhän se kiviaines ala jossakin vaiheessa jopa pakkuuntua raskaiksi möykyiksi.


    • EiVoiYmmärtääKaikkea kirjoitti:

      Paljonkos sinulla on kokemusta yli 2,5 kilometrin reikien porauksesta tai vesivasaraporauksesta? Ei kait kukaan epäilekään, että jotain jäisi sinne pohjalle tai edes kilometrin tai kahden päähän pohjasta. Nythän on kyse ainoastaan siitä reiän ylimmästä kilometristä. Eiköhän se kiviaines ala jossakin vaiheessa jopa pakkuuntua raskaiksi möykyiksi.

      http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/suomen-syvinta-reikaa-porataan-taas-otaniemessa-4-9-kilometrissa-st1-otimme-kayttoon-suunnitelman-b-6673282

      Hyvin tiedetty. Noinhan siinä kävi, ettei vesi jostain ihmeen syystä virrannutkaan siellä reiän yläpäässä (n. 1 m2), vaikka kuinka yritettiin syöttää vettä suurella paineella poranterää (4,5 km) pitkin (n. 1 dm2). Ihmeellistä. Eikä kenellekään tullut mieleen laskea tai jos osata, niin kokeilla vaakasuorassa.

      Uutena yllätyksenä (ST1:n asiantuntemattomille) tuli myös se, että graniitti painaa paljon enemän kuin kalkkikivi tai vesi.


    • EiVoiYmmärtääKaikkea kirjoitti:

      Paljonkos sinulla on kokemusta yli 2,5 kilometrin reikien porauksesta tai vesivasaraporauksesta? Ei kait kukaan epäilekään, että jotain jäisi sinne pohjalle tai edes kilometrin tai kahden päähän pohjasta. Nythän on kyse ainoastaan siitä reiän ylimmästä kilometristä. Eiköhän se kiviaines ala jossakin vaiheessa jopa pakkuuntua raskaiksi möykyiksi.

      https://yle.fi/uutiset/3-9814529

      Tuossa hiukan lisää aiheesta

      "Nyt pora kulkee viiden kilometrin syvyydessä ja yhtiö harkitsee reijän syvyyden madaltamista. Se ei kuitenkaan välttämättä vaikuttaisi radikaalisti laitoksen tuotantoon."
      Tuo pitänee paikkaansa. Ei ole merkitystä, onko se reikä 6, 7 tai peräti kymmenen km. Paras taloudellien tuotos (pieniin tappio yhteiskunnalle) saavutettaneen 1 km reiällä.


  • Outoa on että täällä asiaa juuri mitään tietämättömät pohtii kovasti 'asioita', hoh

    • Taaskaan kukaan ei edes yritä asettaa kyseenalaiseksi kahden 7 km:n reiän välille muodostettavan usean sadan metrin virtauskanavan muodostamista valtavalla paineella. Jos kanava saataisiin sattumoisin syntymään, montako päivää se pysyisi avoimena? Ja kuinka monta reikää pitää porata, jotta kahden reiän väliltä löytyisi sopiva virtauskanava?

      Kuka arvaa etukäteen, mikä on seurava ongelma reikien porauksessa, vai päästäänkö ongelmitta 7 km:n syvyyteen? Kaikki vaikeutuu joka metri.


    • JotainEiKerrota kirjoitti:

      Taaskaan kukaan ei edes yritä asettaa kyseenalaiseksi kahden 7 km:n reiän välille muodostettavan usean sadan metrin virtauskanavan muodostamista valtavalla paineella. Jos kanava saataisiin sattumoisin syntymään, montako päivää se pysyisi avoimena? Ja kuinka monta reikää pitää porata, jotta kahden reiän väliltä löytyisi sopiva virtauskanava?

      Kuka arvaa etukäteen, mikä on seurava ongelma reikien porauksessa, vai päästäänkö ongelmitta 7 km:n syvyyteen? Kaikki vaikeutuu joka metri.

      Venäläiset ovat poranneet Suomi-neidon toiseen käsivarteen 12 kilometriä syvän reijän (geo:69.396219,30.608667), joten tuskin tuo 7 km mikään mahdoton tehtävä on.


    • syvemmällekin.menty kirjoitti:

      Venäläiset ovat poranneet Suomi-neidon toiseen käsivarteen 12 kilometriä syvän reijän (geo:69.396219,30.608667), joten tuskin tuo 7 km mikään mahdoton tehtävä on.

      Nyt ei olekaan kysymys mistään yksittäisestä ajan ja rahan kanssa poratusta ennätysreiästä, vaan kahden reiän kaupallisesta lämpövoimalaitoksesta. Mitä yhteistä?


    • JotainEiKerrota kirjoitti:

      Taaskaan kukaan ei edes yritä asettaa kyseenalaiseksi kahden 7 km:n reiän välille muodostettavan usean sadan metrin virtauskanavan muodostamista valtavalla paineella. Jos kanava saataisiin sattumoisin syntymään, montako päivää se pysyisi avoimena? Ja kuinka monta reikää pitää porata, jotta kahden reiän väliltä löytyisi sopiva virtauskanava?

      Kuka arvaa etukäteen, mikä on seurava ongelma reikien porauksessa, vai päästäänkö ongelmitta 7 km:n syvyyteen? Kaikki vaikeutuu joka metri.

      Luultavasti poraputken sisäinen ja ohenevan reiän (ulkoinen) virtausvastus kasvavat hiukan ennen 7 km:n syvyyttä niin suuriksi, ettei reikään saada riittävästi vettä poralietteen nopeaan nostoon pinnalle, vaan raskaat (malmi)hiukkaset jäävät reiän paksuun yläosaan. Putoavat sitten terävaihtojen yhteydessä alas ja tutkkivat reiän.


    • JotainTolkkuaVastauksiin kirjoitti:

      Nyt ei olekaan kysymys mistään yksittäisestä ajan ja rahan kanssa poratusta ennätysreiästä, vaan kahden reiän kaupallisesta lämpövoimalaitoksesta. Mitä yhteistä?

      Kyselit ongelmista liittyen porauksen jatkosta 7 kilometrin syvyyteen. Vastattiin että syvemmällekin on menty. Rahasta ja ajasta et maininnut aiemmin mitään. Espoon laitos on tuskin ainut laatuaan maailmassa. Saksalaisethan tuon ST1:n reiänkin ilmeisesti tekevät.


    • Ja tuo riippuu täysin siitä millaista maankamara on. Ei noin tapahdu missä tahansa.


  • Jokos ollaan 6 km:n syvyydessä?

  • Ihmeen hiljaista, joten ei liene mitään ongelmia ja kaikki etenee suunnitellusti???

    • Näin on. Kohta ollaan 8 km:ssa. Lämpöä riittää pakkasellakin.


    • PianKuoriPuhkeaa kirjoitti:

      Näin on. Kohta ollaan 8 km:ssa. Lämpöä riittää pakkasellakin.

      Kuoren puhkeamista saat kyllä odotella vielä pitkään. Se nimittäin on noin 8 km paksua vain mereisen litosfäärin alueella. Suomen mantereinen kuori on kymmeniä kilometrejä paksu. Jossain Keski-Suomen tienoilla se taitaa olla 55 km.


    • Minulle ainakin tuli yllätyksenä, että tuolla alueella kallio on 5...7 km syvyydessä oikeasti rikkonaista ja alueella esiintyy pieniä maanjäristyksiä. Katsokaa tilaisuuden Youtube-video.


    • VideonKatsonut kirjoitti:

      Minulle ainakin tuli yllätyksenä, että tuolla alueella kallio on 5...7 km syvyydessä oikeasti rikkonaista ja alueella esiintyy pieniä maanjäristyksiä. Katsokaa tilaisuuden Youtube-video.

      Ja ne kallionhalkeamat ovat täynnä hiekkaa ihan haitaksi asti. Melkein estivät poraamisen jatkamisen. Minnekähän sen halkeamissa olevan hiekan oletetaan kulkeutuvan reikien välissä varsinaisen käytön aikana? Satoja kuutioita. Jälkimmäisen reiän pohjalle sijoitetaan n. 20 m pitkä ja n. 19 cm paksu pumppu.


  • Tuo kallioperän särötys. Päivittäin suunnilleen on keskimäärin ykkösvoimakkuuden värinöitä Laajalahden vasemman rannan alueella.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.