USA valehtelun suurvalta

Missään muussa maassa ero sanojen ja tekojen välillä ei ole niin suuri kuin USA, ja kasvaa yhä. En ymmärrä miksi USA:sta on tullut sellainen valehtelijoiden suurvalta. Retoriikan ja todellisuuden välillä ei ole mitään yhtämäkohtia. Ehkäpä se on vain osa USA:n Sovjetoitumista.
7420
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

myos sekin asia, etta valtaapitavat ja tavallinen kansa ovat kaksi eri asiaa.
Vaikka tavallisesta kansasta ne valtaapitavat nousevatkin, mutta silti.

Tule tanne hetkeksi asumaan ennen kuin alat saarnaamaan.

Sama myos muille "olen niin amerikan vastainen ja siksi cool", alkaa tuomitko jos ette tieda asioita.
Suomalaisella medialla on myos sormensa pelissa, ja asiat vaaristyvat matkalla huomattavasti.

Äänestä
  • Älä ny mee pilaamaan hörhöjen pippaloita, jos ne tulis järkiinsä ei täällä olis enää viihdyttävää lukemista.

    Mulle tää kaikki on vaan 80-luvun uusintaa, kaikki paska tuli jo silloin tosin Reagan oli tämän pääpirun nimi silloin.

    Se kaikki oli pelkkää houruilua ja valetta silloin ja niin on nytkin. Mutta jos tarpeeksi kovaäänisesti höyryilee niin sillä saattaa urjeta poliittinen ura SDP:ssä tai Vihreissä, tai ainakin vakaa virkamiespaikka.

    Äänestä

  • Miksi sitten amerikkalaisit valitsivat presidentikseen sen valehteli enemmän? He tiesivät, että Bush valehteli. Mutta valehtelu ei tunnu olevan ongelma amerikkalaisille; tietysti vaan osoittaa maan moraalista tilaa ikävällä tavalla.

    Äänestä

  • Kyllä minä tiedän ja siellä asunut siksi juuri tiedänkin asioiden todellisen laidan. Kaiken sen tyhmyyden,vulgaarisuuden,väkivallan ja nököalattoman köyhyyden. Viimeksi oli siellä elokuussa; silloinkin pitkin hampain perhesyistä.
    Presidentiksikin valittiin todella Bush, vaikka tiedettin että valehtee. Osoittaa maasta ja sen tilasta paljon.

    Äänestä

Tuossa itärajan takana on myös aikamoinen satujenkertojavaltio...

Minun mielestäni USA ei ole ollenkaan niin suuri huoli meille härmäläisille kuin valehteluun ja korruptioon hajoamassa oleva ex-suurvalta.

USA hoitaa kyllä omat asiansa, mutta olipa lähellä, ettei Ukrainaan valittu -vastoin kansan tahtoa- se Moskovan mieluinen ehdokas presidentiksi.

"Rehellistä peliä", eikö vain?

Äänestä
  • Bush ratkaisi Ohiossa, mutta voittiko hän?


    Yhdysvaltain presidentti George W. Bush on juhlavin menoin astunut toiselle virkakaudelleen kaikkien vapautta edistämään. Hänellä on takanaan parempi lähtö kuin viime kerralla. Bush voitti vaaleissa kiistatta enemmistön valitsijamiehistä, mikä on ratkaisevaa, ja myös enemmistön äänestäjistä, toisin kuin neljä vuotta sitten.
    Vai voittiko sittenkään?
    Amerikkalaisessa "itsenäisessä mediassa", eli lähinnä erilaisissa riippumattomissa verkkojulkaisuissa, niin sanotun kansalaisjournalismin parissa, käydään marraskuun vaaleista yhä keskustelua, joka on syvästi hämmentävää. Jos väitteet pitävät paikkansa, marraskuussa on nähty huijaus vailla vertaa.
    Se on hyvin epäuskottavaa. Mutta kysymys ei olekaan siitä, vaan siitä, onko se mahdollista. Ja se onkin jo eri asia.
    Kuten tunnettua, internetissä voi esittää mitä tahansa ilman, että tietojen oikeellisuudesta juuri on takeita. Yhtä tunnettua on, että salaliittoteoriat elävät ja kukoistavat. Murhasiko CIA John F. Kennedyn? Putosiko Pentagoniin edes matkustajakonetta vai amerikkalaisten oma ohjus? Kävikö ihminen koskaan kuussa? Miksi Estonia upposi? Elääkö Elvis?
    Marraskuun vaaleista esitetään väitteitä, joiden todisteista on näiltä etäisyyksiltä mahdoton sanoa mitään. Amerikkalaiseen valtamediaan on koko keskustelusta välittynyt lähinnä vain pihahduksia, jos sitäkään.
    Tämän kolumnin jatkoaineisto on otettu lähteistä, joiden voi olettaa tehneen jonkinlaisen esikarsinnan. Ennen muuta kyse on kongressimies John Conyersin tekemistä selvityksistä. Ne liittyvät etenkin Ohioon, jonka lopputulos lopulta ratkaisi vaalit Bushin hyväksi.
    Vaalipäivänä tehdyt äänestyspaikkakyselyt, exit-pollit, ovat yleensä hyvin luotettavia. Ukrainan presidentinvaalien ensimmäisellä yrittämällä juuri niiden perusteella voitiin päätellä, että "virallisissa" tuloksissa on jotain vialla.
    Yhdysvalloissa exit pollit osoittivat pitkään, että John Kerry on voittamassa sekä Ohiossa että muuallakin maassa. Lopullisissa tuloksissa Bushin voitto oli selvä. Todennäköisyys tällaiselle muutokselle on erittäin pieni. Mitä tapahtui?
    Jotain meni väärin joko kyselyissä tai itse vaalissa. Ohiossa exit poll lupasi Kerrylle voittoa 4,2 prosentilla, mutta vaalit voitti Bush 2,5 prosentin erolla. Näiden kyselyiden raaka-aineistoa ei ole julkistettu, ja "lopulliset" exit pollit on outoon amerikkalaistapaan mukautettu vastaamaan laskettuja ääniä.
    Vaalipäivien uutisissa nähtiin äänestäjiä seisomassa Ohion pitkissä jonoissa. Virallinenkin ääntenlasku kesti pitkään. Äänestys oli järjestetty ilmeisen huonosti, mikä oli kaikille selvää. Coneyersin raportin mukaan kaikki tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippua.
    Ohiossa, kuten monessa muussakin paikassa Yhdysvalloissa, käytössä ovat äänestyskoneet, jolloin äänistä ei jää mitään todistettavaa dokumenttia myöhempää tarkastusta varten. Koneita valmistavien yhtiöiden republikaanikytkennöistä oli paljon puhetta vaalien allakin.
    Nyt kerrotaan tapauksista, joissa Kerryä äänestäneet näkivät jo ruudulla äänensä pomppaavankin Bushille. Eräissä tapauksissa pienpuolueitten ehdokkaat saivat selittämättömän paljon ääniä.
    On myös olemassa äänestysalue, jossa 638 ihmistä kävi äänestämässä, ja heistä 4 258 kannatti Bushia ja 260 Kerryä.
    Lisäksi Miami-nimisessä piirikunnassa rekisteröity äänestysvilkkaus oli kunnioitettavat 98,55 prosenttia, ja siellä äänestyksen loppuvaiheessa Bush sai 19 000 ääntä samaan aikaan kun Kerryn osuus pysyi ennallaan. Eräällä äänestysalueella Perryn piirikunnassa äänestysvilkkaus oli vielä reippaampi, 124 prosenttia.
    Conyersin satasivuinen raportti edustajainhuoneessa vyöryttää esiin hämminkitapauksia toinen toisensa jälkeen, äänten tarkastuslaskentaa myöten. Yksi nimi toistuu tekstissä koko ajan, Ohion osavaltion korkein vaaliviranomainen Ken Blackwell, joka sattumoisin oli myös Bush-Cheney -kampanjan varapuheenjohtaja Ohiossa.
    Kuinka tällainen kaksoisrooli on missään ylipäätään mahdollista, on asia sinänsä. Juuri Blackwelliin näyttävät kilpistyvän yritykset saada Ohion tapaukset perusteellisesti selvitetyksi. Viralliset reitit eivät muutenkaan tunnu etenevän. Kongressissa vaalituloksista esitettiin harvinainen vastalause, mutta itse asia eli Bushin jatko ei ole ollut missään vaiheessa vaarassa. Kerry itsehän luovutti leikin jo varhain. Virheistä on selvää näyttöä, suunnitelmallisesta väärinkäytöksestä ei. Eikä sitä tutkitakaan.
    "Jos Ohion vaalit olisi pidetty Ukrainassa, kansainvälinen yhteisö ei olisi hyväksynyt niitä", pastori Jesse Jackson jyrisee.
    Jonot ja käytännön sekaannukset ovat asia sikseen, ulkopuolisen silmiin hämmentävintä on kolme asiaa.
    Ensinnäkin se, että exit pollien ja lopputuloksen välinen ero on outo. Toiseksi koko äänestyskoneiden käyttö ylipäätään, ja etäinenkin mahdollisuus niiden sisällön ja ohjelmien manipuloimiseen. Ja kolmanneksi se, että valtajulkisuuden ja "kansalaisjournalismin" välillä on huikea ristiriita.
    Ovatko tässä asialla vain ne, jotka eivät sulata Bushin aitoa voittoa? Vai ovatko asialla ne, jotka uskaltavat sanoa ääneen se, mitä muut eivät halua tai rohkene? Toimiko demokratia, vai tuhottiinko se?
    Kalevan sivuilta

    Äänestä

Bush ratkaisi Ohiossa, mutta voittiko hän?


Yhdysvaltain presidentti George W. Bush on juhlavin menoin astunut toiselle virkakaudelleen kaikkien vapautta edistämään. Hänellä on takanaan parempi lähtö kuin viime kerralla. Bush voitti vaaleissa kiistatta enemmistön valitsijamiehistä, mikä on ratkaisevaa, ja myös enemmistön äänestäjistä, toisin kuin neljä vuotta sitten.
Vai voittiko sittenkään?
Amerikkalaisessa "itsenäisessä mediassa", eli lähinnä erilaisissa riippumattomissa verkkojulkaisuissa, niin sanotun kansalaisjournalismin parissa, käydään marraskuun vaaleista yhä keskustelua, joka on syvästi hämmentävää. Jos väitteet pitävät paikkansa, marraskuussa on nähty huijaus vailla vertaa.
Se on hyvin epäuskottavaa. Mutta kysymys ei olekaan siitä, vaan siitä, onko se mahdollista. Ja se onkin jo eri asia.
Kuten tunnettua, internetissä voi esittää mitä tahansa ilman, että tietojen oikeellisuudesta juuri on takeita. Yhtä tunnettua on, että salaliittoteoriat elävät ja kukoistavat. Murhasiko CIA John F. Kennedyn? Putosiko Pentagoniin edes matkustajakonetta vai amerikkalaisten oma ohjus? Kävikö ihminen koskaan kuussa? Miksi Estonia upposi? Elääkö Elvis?
Marraskuun vaaleista esitetään väitteitä, joiden todisteista on näiltä etäisyyksiltä mahdoton sanoa mitään. Amerikkalaiseen valtamediaan on koko keskustelusta välittynyt lähinnä vain pihahduksia, jos sitäkään.
Tämän kolumnin jatkoaineisto on otettu lähteistä, joiden voi olettaa tehneen jonkinlaisen esikarsinnan. Ennen muuta kyse on kongressimies John Conyersin tekemistä selvityksistä. Ne liittyvät etenkin Ohioon, jonka lopputulos lopulta ratkaisi vaalit Bushin hyväksi.
Vaalipäivänä tehdyt äänestyspaikkakyselyt, exit-pollit, ovat yleensä hyvin luotettavia. Ukrainan presidentinvaalien ensimmäisellä yrittämällä juuri niiden perusteella voitiin päätellä, että "virallisissa" tuloksissa on jotain vialla.
Yhdysvalloissa exit pollit osoittivat pitkään, että John Kerry on voittamassa sekä Ohiossa että muuallakin maassa. Lopullisissa tuloksissa Bushin voitto oli selvä. Todennäköisyys tällaiselle muutokselle on erittäin pieni. Mitä tapahtui?
Jotain meni väärin joko kyselyissä tai itse vaalissa. Ohiossa exit poll lupasi Kerrylle voittoa 4,2 prosentilla, mutta vaalit voitti Bush 2,5 prosentin erolla. Näiden kyselyiden raaka-aineistoa ei ole julkistettu, ja "lopulliset" exit pollit on outoon amerikkalaistapaan mukautettu vastaamaan laskettuja ääniä.
Vaalipäivien uutisissa nähtiin äänestäjiä seisomassa Ohion pitkissä jonoissa. Virallinenkin ääntenlasku kesti pitkään. Äänestys oli järjestetty ilmeisen huonosti, mikä oli kaikille selvää. Coneyersin raportin mukaan kaikki tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippua.
Ohiossa, kuten monessa muussakin paikassa Yhdysvalloissa, käytössä ovat äänestyskoneet, jolloin äänistä ei jää mitään todistettavaa dokumenttia myöhempää tarkastusta varten. Koneita valmistavien yhtiöiden republikaanikytkennöistä oli paljon puhetta vaalien allakin.
Nyt kerrotaan tapauksista, joissa Kerryä äänestäneet näkivät jo ruudulla äänensä pomppaavankin Bushille. Eräissä tapauksissa pienpuolueitten ehdokkaat saivat selittämättömän paljon ääniä.
On myös olemassa äänestysalue, jossa 638 ihmistä kävi äänestämässä, ja heistä 4 258 kannatti Bushia ja 260 Kerryä.
Lisäksi Miami-nimisessä piirikunnassa rekisteröity äänestysvilkkaus oli kunnioitettavat 98,55 prosenttia, ja siellä äänestyksen loppuvaiheessa Bush sai 19 000 ääntä samaan aikaan kun Kerryn osuus pysyi ennallaan. Eräällä äänestysalueella Perryn piirikunnassa äänestysvilkkaus oli vielä reippaampi, 124 prosenttia.
Conyersin satasivuinen raportti edustajainhuoneessa vyöryttää esiin hämminkitapauksia toinen toisensa jälkeen, äänten tarkastuslaskentaa myöten. Yksi nimi toistuu tekstissä koko ajan, Ohion osavaltion korkein vaaliviranomainen Ken Blackwell, joka sattumoisin oli myös Bush-Cheney -kampanjan varapuheenjohtaja Ohiossa.
Kuinka tällainen kaksoisrooli on missään ylipäätään mahdollista, on asia sinänsä. Juuri Blackwelliin näyttävät kilpistyvän yritykset saada Ohion tapaukset perusteellisesti selvitetyksi. Viralliset reitit eivät muutenkaan tunnu etenevän. Kongressissa vaalituloksista esitettiin harvinainen vastalause, mutta itse asia eli Bushin jatko ei ole ollut missään vaiheessa vaarassa. Kerry itsehän luovutti leikin jo varhain. Virheistä on selvää näyttöä, suunnitelmallisesta väärinkäytöksestä ei. Eikä sitä tutkitakaan.
"Jos Ohion vaalit olisi pidetty Ukrainassa, kansainvälinen yhteisö ei olisi hyväksynyt niitä", pastori Jesse Jackson jyrisee.
Jonot ja käytännön sekaannukset ovat asia sikseen, ulkopuolisen silmiin hämmentävintä on kolme asiaa.
Ensinnäkin se, että exit pollien ja lopputuloksen välinen ero on outo. Toiseksi koko äänestyskoneiden käyttö ylipäätään, ja etäinenkin mahdollisuus niiden sisällön ja ohjelmien manipuloimiseen. Ja kolmanneksi se, että valtajulkisuuden ja "kansalaisjournalismin" välillä on huikea ristiriita.
Ovatko tässä asialla vain ne, jotka eivät sulata Bushin aitoa voittoa? Vai ovatko asialla ne, jotka uskaltavat sanoa ääneen se, mitä muut eivät halua tai rohkene? Toimiko demokratia, vai tuhottiinko se?
Kalevasta

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Huomioitsija kirjoitti:

Missään muussa maassa ero sanojen ja tekojen välillä ei ole niin suuri kuin USA, ja kasvaa yhä. En ymmärrä miksi USA:sta on tullut sellainen valehtelijoiden suurvalta. Retoriikan ja todellisuuden välillä ei ole mitään yhtämäkohtia. Ehkäpä se on vain osa USA:n Sovjetoitumista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu