Kehoittaisin kaikkia etsiviä ja epäilijöitä lukemaan kirjan Kuoleman tuolla puolen
Maurice Rawlings, Perussanoma oy
Kirjaa voi tilata Pietarsaaren Kirja ja Musiikki Oy, Kirja kertoo siitä kun ihmiset olivat "kuolleet" eli sydän pysähtyi, kertomuksia
missä olivat käyneet, toiset hyvällä puolella ja toiset pahalla puolella, palasivat ruumiiseensa ja kertoivat välittömästi kun kykenivät missä olivat käyneet! Kaikki jotka olivat olleet pahalla puolella, tulivat uskoon!. Lukekaa ja kommentoikaa!
Maurice Rawlings, Perussanoma oy
Kirjaa voi tilata Pietarsaaren Kirja ja Musiikki Oy, Kirja kertoo siitä kun ihmiset olivat "kuolleet" eli sydän pysähtyi, kertomuksia
missä olivat käyneet, toiset hyvällä puolella ja toiset pahalla puolella, palasivat ruumiiseensa ja kertoivat välittömästi kun kykenivät missä olivat käyneet! Kaikki jotka olivat olleet pahalla puolella, tulivat uskoon!. Lukekaa ja kommentoikaa!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen tutkinut aihetta.
Ne, joilla oli kristitty uskonympäristö, kokivat hyvä/paha asetelmaan liittyviä kuolemanjälkeisiä kokemuksia kun taas ne joilla oli itämainen uskonympäristö kuolonkokemukset eivät olleet vastaavia.
melkoinen pellesetä.
ja käynyt kuoleman rajan takana, mutta en ollut kummallakaan puolen. Nämä mielikuvat ja kokemukset johtuvat yksinomaan uskonollisesta vakaumuksesta. Just niin kuin nuoren Maria Bernarda Soubirousin - Bernadettin.
"......... Neitsyt Maria, ´Siva-jumala, Staalo. Lourdesin lähde Gangajoki Lapin tunturi. Kolme jumaluuttako ja kolmeko eri uskonnon ilmestymispaikkaa? Ei niin, vaan kysymys on yhden ja saman ihmisen alitajuntaan liittyvän tekijän eri ilmenemismuodoista, jolle on muodostunut omaa ympäristöään ja kulttuuriaan vastaavat puitteet ja nimitykset. Tarkastelkaamme siis asiaa vähän tarkemmin ja palatkaamme aluksi vielä Lourdesin lähteelle.
Ensinnäkin. Neitsyt Maria-kultti on saavuttanut erittäin keskeisen sijan katolisen kirkon uskonnollisessa elämässä ja opetuksessa. Tätä Neitsyt Maria -kulttia opetetaan katolisissa kodeissa lapsille aivan pienestä alkaen ja näin tästä kultista muodostuu, alitajuntaan piirtyneenä, osa katolisen uskon omaavan ihmisen persoonallisuutta. Kuitenkin todellisuus on, että Neitsyt Mariaa ei ole enää olemassa. Neitsyt Maria oli vain Jeesuksen syntymään asti. Tämän jälkeen Maria eli Joosefin vaimona ja perheen äitinä normaalia aviovaimon elämää. Oli aviollisessa kanssakäymisessä Joosefin kanssa ja synnytti hänelle useita poikia (Jaakob, Joose, Juuda ja Simon), sekä tyttäriä. Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikoihin Maria oli n. 60-vuoden ikäinen harmaapäävanhus ja jo leski, joka eli täysin normaalia ihmisen elämää ja kuoli vanhuudessaan niin kuin kaikki muutkin ihmiset kuolevat.
Se, että nuori 14-vuotias paimentyttö, Maria Bernarda, näki Lourdesin lähteenä juuri Neitsyt Marian, johtui yksinomaan hänen uskonnollisesta kasvatuksestaan. (Samassa tilanteessa budhalainen olisi nähnyt Buddhan ja taas Saddan Hussein Muhammedin). Se seikka, että Maria Bernarda kuoli jo 35 vuotiaana v.1879, (julistettiin pyhimykseksi 1933) antanee aiheen uskoa, että hän sairasteli paljon elämänsä aikana ja tämän vuoksi hän oli erittäin altis ja herkkä alitajunnasta tuleville heijasteille. Ja ilmeistä on, että koko Neitsyt Maria-ilmestys on ollut yksinomaan nuoren Maria-Bernardan alitajunnasta kohonnut hallusinaatio, josta katolinen kirkko teki sen mitä se tänä päivänä on. Voimme olla varmoja siitä, että Lourdesin lähde on aivan samanlainen lähde kuin kaikki muutkin lähteet maailmassa; ja että Lourdesin lähteen vesi ei parantaisi yhtään ihmistä, ellei ihmisillä olisi ennakoivaa uskoa tämän pyhän lähteen veden parantavaan voimaan. Parantavana voimana ei siis ole tämän lähteen vesi, vaan ihmisten oma usko tämän lähteen veden parantavaan voimaan. Tässä tapauksessa Lourdesin lähde ympäristöineen toimii vain Ihmisten oman uskon objektina, suggestiivisena symbolina, joka vapauttaa ihmisen omat sisäiset voimavarat ja johtaa paranemiseen niissä tapauksissa, joissa paranemista on tapahtunut........."
http://www.aretalogia.com/H/hyp_3.html
Ruumiistairtautuminen on tietääkseni hiukan eri juttu...Siinä mielestäni ollaan lähinnä nuiden kahden"maailman" välissä eli siinä ajassa ei usein kerkiä/voikkaan käydä kummassakaan paikassa. Ruumiistairtautuja lähtee ikäänkuin vapaaehtoiselle matkalle henkimaailmaan, eikä siksi häntä "tulla hakemaan" kummaltakaan puolen. Kun taas ihmisen kuollessa jompi kumpi käy hakemassa.
mutta nyt tullaan jälleen siihen ikuisuuskysymykseen: Milloin ihminen on todella kuollut?
Sydän voi pysähtyä ja elintoiminnat lakata joksikin aikaa, mutta ei ihminen vielä ole kuollut. Lääketietellinen realiteetti on, että mikäli aivot ovat pari minuuttia täysin vailla happea, aivoissa alkaa tapahtumaan vaurioitumista, mutta ei tämäkään ole vielä kuoleman raja. Hukkunut voi olla vedessä muutamia minuutteja, mutta voidan elvyttää tekohengityksen ja sydänhieronnan avulla ja hän voi kertoa kokemuksistaan "kuoleman rajan takaa", mutta todellisuudessa hän ei vielä ole ollut kuolleena.
Tässäpä pohtimista.