Todistaa sen ettei evokkien teoriat jään karttumisnopeuksista pidäkään paikkaansa. Itse kävin Grönlannissa ja taannoisen Islannin tulivuorenpurkauksen vuosilustot olivat jäätikössä eri kerroksessa kuin niiden kuuluisi olla. Todiste siitä ettei kerrosten lukumäärä toimi vuosilukuja laskettaessa. Lustojen lukumäärä kertoo pikemminkin lumisadejaksojen lukumäärän joita voi olla vuodessa useitakin. Jäävien kerrosten lukumääräkin on riippuvainen siitä miten monta kerrosta kunakin kesäkautena sulaa kokonaan pois. Toisin kohdin kaikki talven kerrokset sulavat pois ja toisinpaikoin kerroksia jää joka vuosi useitakin. Toisissa kohdissa kerrokset ovat syntyneet tuulen vaikutuksesta laaksokohtiin lumisadejaksojen välissä.
"Todistaa sen ettei evokkien teoriat jään karttumisnopeuksista pidäkään paikkaansa."
Niin, miten se että rannikolla jään virtaukset voivat sotkea jääkerrostumia, todistaisi sen puolesta, että jää ei kartu vuosittaisiin kerrostumiin jäätikön keskellä?
"Itse kävin Grönlannissa ja taannoisen Islannin tulivuorenpurkauksen vuosilustot olivat jäätikössä eri kerroksessa kuin niiden kuuluisi olla."
Kävit siis lähellä rannikkoa katsomassa niitä. Grönlannin keskiosissa, mistä jäätiköiden vuosilustoja mitataan jäätiköiden vuosilustot eivät sotkeudu virtausten vuoksi.
"Todiste siitä ettei kerrosten lukumäärä toimi vuosilukuja laskettaessa."
Miten se, että sinä käyt rannikolla, jossa jäätiköiden virtaukset sotkevat vuosilustoja, katsomassa jäätiköitä ja havaitset niiden sotkeutuneen todistaisi sen puolesta, että vuosilustolaskennat jäätiköiden keskellä, missä virtaukset eivät sotke vuosilustoja eivät olisi oikein.
"Lustojen lukumäärä kertoo pikemminkin lumisadejaksojen lukumäärän joita voi olla vuodessa useitakin."
Eivät kerro, katsos kun vuosilustot tunnistetaan paitsi niiden kerrostumisesta, myös niiden kemiallisesta sisällöstä. Hapen määrä on erilainen talvisin ja kesäisin.
"Jäävien kerrosten lukumääräkin on riippuvainen siitä miten monta kerrosta kunakin kesäkautena sulaa kokonaan pois."
Grönlannin keskiosissa kertyy vuosittain lisää lumikerrostumia, vaikka osa niistä siellä sulaisikin kesäisin. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vuoksi tapahtuva jäätiköiden sulaminen puolestaan puolestaan tapahtuu pääasiassa rannikoilla.
"Toisin kohdin kaikki talven kerrokset sulavat pois ja toisinpaikoin kerroksia jää joka vuosi useitakin."
Aivan. Rannikoilla.
"Toisissa kohdissa kerrokset ovat syntyneet tuulen vaikutuksesta laaksokohtiin lumisadejaksojen välissä."
Nekään eivät ole paikkoja, joista vuosilustomittauksia tehdään.
4Äänestä
oletväärässä
moloch_horridus kirjoitti:
"Todistaa sen ettei evokkien teoriat jään karttumisnopeuksista pidäkään paikkaansa."
Niin, miten se että rannikolla jään virtaukset voivat sotkea jääkerrostumia, todistaisi sen puolesta, että jää ei kartu vuosittaisiin kerrostumiin jäätikön keskellä?
"Itse kävin Grönlannissa ja taannoisen Islannin tulivuorenpurkauksen vuosilustot olivat jäätikössä eri kerroksessa kuin niiden kuuluisi olla."
Kävit siis lähellä rannikkoa katsomassa niitä. Grönlannin keskiosissa, mistä jäätiköiden vuosilustoja mitataan jäätiköiden vuosilustot eivät sotkeudu virtausten vuoksi.
"Todiste siitä ettei kerrosten lukumäärä toimi vuosilukuja laskettaessa."
Miten se, että sinä käyt rannikolla, jossa jäätiköiden virtaukset sotkevat vuosilustoja, katsomassa jäätiköitä ja havaitset niiden sotkeutuneen todistaisi sen puolesta, että vuosilustolaskennat jäätiköiden keskellä, missä virtaukset eivät sotke vuosilustoja eivät olisi oikein.
"Lustojen lukumäärä kertoo pikemminkin lumisadejaksojen lukumäärän joita voi olla vuodessa useitakin."
Eivät kerro, katsos kun vuosilustot tunnistetaan paitsi niiden kerrostumisesta, myös niiden kemiallisesta sisällöstä. Hapen määrä on erilainen talvisin ja kesäisin.
"Jäävien kerrosten lukumääräkin on riippuvainen siitä miten monta kerrosta kunakin kesäkautena sulaa kokonaan pois."
Grönlannin keskiosissa kertyy vuosittain lisää lumikerrostumia, vaikka osa niistä siellä sulaisikin kesäisin. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vuoksi tapahtuva jäätiköiden sulaminen puolestaan puolestaan tapahtuu pääasiassa rannikoilla.
"Toisin kohdin kaikki talven kerrokset sulavat pois ja toisinpaikoin kerroksia jää joka vuosi useitakin."
Aivan. Rannikoilla.
"Toisissa kohdissa kerrokset ovat syntyneet tuulen vaikutuksesta laaksokohtiin lumisadejaksojen välissä."
Nekään eivät ole paikkoja, joista vuosilustomittauksia tehdään.
1000 vuotta sitten oli nykyistäkin lämpimämpi jakso jolloin suurempi osa rannikkoa suli joka vuosi. Silkloin yös Grönlannin keskiselänteellä vuotuiset karttumat sulivat vuosittain. Pohjoisnavalla taas lunta sataa aniharvoin ja varsin pieniä määriä silloinkin. Toisen maailmansodan aikainen lentokoneen roju on 80 metrin syvyydessä ja lustoluku on paljon yli sodasta kuluneita vuosia suurempi. Todistaa sitä että lustot eivät ole vuosilustoja. Kuten myös tulivuorenpurkauksen tuhkaa peittävät kerroksetkin. Eihän ne ole sekoittuneet kuten kuvittelit. Gronlannin laaksojen paksut jääkerrokset liikkuvat massan vaikutuksesta mutta ei vuorenhuippujen päällä olevat kerrokset juurikaan. Talvi täyttää syntyneet repeämät uudella lumella joka on aina viimeksisatanutta.
"1000 vuotta sitten oli nykyistäkin lämpimämpi jakso jolloin suurempi osa rannikkoa suli joka vuosi. Silkloin yös Grönlannin keskiselänteellä vuotuiset karttumat sulivat vuosittain."
Vaan kun eivät sulaneet, näytteissä ei näy epäjohdonmukaisuuksia siltäkään ajalta ja vaikka jää keskiselänteellä kesäisin olisikin sulanut, se olisi talvisin uudelleen jäätynyt.
"Pohjoisnavalla taas lunta sataa aniharvoin ja varsin pieniä määriä silloinkin."
Eipä tuo Pohjoisnavan jääpeite olekaan kovin paksu, vain muutamia metrejä jääröykkiöisssä n.30 metriä..
"Toisen maailmansodan aikainen lentokoneen roju on 80 metrin syvyydessä ja lustoluku on paljon yli sodasta kuluneita vuosia suurempi. Todistaa sitä että lustot eivät ole vuosilustoja."
Niin. Nuo rannikoiden lustot eivät ole vuosilustoja, rannikolla jäävirrat sotkevat vuosilustoja ja lämpimämpi sää aiheittaa kerrostumia myös eri lumisateiden väleille. Siksi mittaukset tehdäänkin juuri jäätiköiden keskellä, joissa ei ole samanlaisia virhelähteitä.
"Kuten myös tulivuorenpurkauksen tuhkaa peittävät kerroksetkin. Eihän ne ole sekoittuneet kuten kuvittelit."
Rannikoilla jäätiköihin syntyy kerrostumia myös siten, että kyse ei ole vuosilustoista, koska ilmasto on lämpimämpi. Jäätiköiden keskellä tulivuorten tuhkatikin ovat vuosilustojen mukaisissa järjestyksissä.
"Gronlannin laaksojen paksut jääkerrokset liikkuvat massan vaikutuksesta mutta ei vuorenhuippujen päällä olevat kerrokset juurikaan. Talvi täyttää syntyneet repeämät uudella lumella joka on aina viimeksisatanutta."
Jäätikkömittaukset tehdäänkin juuri sellaisilla alueilla, joissa jään virtaus on minimaalista.
1Äänestä
hihiiii
moloch_horridus kirjoitti:
"1000 vuotta sitten oli nykyistäkin lämpimämpi jakso jolloin suurempi osa rannikkoa suli joka vuosi. Silkloin yös Grönlannin keskiselänteellä vuotuiset karttumat sulivat vuosittain."
Vaan kun eivät sulaneet, näytteissä ei näy epäjohdonmukaisuuksia siltäkään ajalta ja vaikka jää keskiselänteellä kesäisin olisikin sulanut, se olisi talvisin uudelleen jäätynyt.
"Pohjoisnavalla taas lunta sataa aniharvoin ja varsin pieniä määriä silloinkin."
Eipä tuo Pohjoisnavan jääpeite olekaan kovin paksu, vain muutamia metrejä jääröykkiöisssä n.30 metriä..
"Toisen maailmansodan aikainen lentokoneen roju on 80 metrin syvyydessä ja lustoluku on paljon yli sodasta kuluneita vuosia suurempi. Todistaa sitä että lustot eivät ole vuosilustoja."
Niin. Nuo rannikoiden lustot eivät ole vuosilustoja, rannikolla jäävirrat sotkevat vuosilustoja ja lämpimämpi sää aiheittaa kerrostumia myös eri lumisateiden väleille. Siksi mittaukset tehdäänkin juuri jäätiköiden keskellä, joissa ei ole samanlaisia virhelähteitä.
"Kuten myös tulivuorenpurkauksen tuhkaa peittävät kerroksetkin. Eihän ne ole sekoittuneet kuten kuvittelit."
Rannikoilla jäätiköihin syntyy kerrostumia myös siten, että kyse ei ole vuosilustoista, koska ilmasto on lämpimämpi. Jäätiköiden keskellä tulivuorten tuhkatikin ovat vuosilustojen mukaisissa järjestyksissä.
"Gronlannin laaksojen paksut jääkerrokset liikkuvat massan vaikutuksesta mutta ei vuorenhuippujen päällä olevat kerrokset juurikaan. Talvi täyttää syntyneet repeämät uudella lumella joka on aina viimeksisatanutta."
Jäätikkömittaukset tehdäänkin juuri sellaisilla alueilla, joissa jään virtaus on minimaalista.
300 metriä jäämassan liikettä vuodessa tekee tuhannessa vuodessa 300km. Joten eipä tuo kauaa kestä tulla keskeltä Grönlantia rannikolle! Kerrotun ikäisiä jäätiköt eivät tämänkään perusteella voi olla. Ei edes vaikka nopeus olisi 1/10 osa nykyisestä.
300 metriä jäämassan liikettä vuodessa tekee tuhannessa vuodessa 300km. Joten eipä tuo kauaa kestä tulla keskeltä Grönlantia rannikolle! Kerrotun ikäisiä jäätiköt eivät tämänkään perusteella voi olla. Ei edes vaikka nopeus olisi 1/10 osa nykyisestä.
"300 metriä jäämassan liikettä vuodessa tekee tuhannessa vuodessa 300km. Joten eipä tuo kauaa kestä tulla keskeltä Grönlantia rannikolle!"
Vaan kun jäätikkö ei virtaa juuri lainkaan sen keskellä, virtaus tapahtuu vasta laidalla.
"Kerrotun ikäisiä jäätiköt eivät tämänkään perusteella voi olla. Ei edes vaikka nopeus olisi 1/10 osa nykyisestä."
Mutta katsos kun tieteen tekijät ymmärtäövät mainitsemasi virheläähten ja mittaavat vuosilustoja vain paikoista, joissa jään virtausta ei ole juuri lainkaan.
2Äänestä
heheheehh
moloch_horridus kirjoitti:
"Todistaa sen ettei evokkien teoriat jään karttumisnopeuksista pidäkään paikkaansa."
Niin, miten se että rannikolla jään virtaukset voivat sotkea jääkerrostumia, todistaisi sen puolesta, että jää ei kartu vuosittaisiin kerrostumiin jäätikön keskellä?
"Itse kävin Grönlannissa ja taannoisen Islannin tulivuorenpurkauksen vuosilustot olivat jäätikössä eri kerroksessa kuin niiden kuuluisi olla."
Kävit siis lähellä rannikkoa katsomassa niitä. Grönlannin keskiosissa, mistä jäätiköiden vuosilustoja mitataan jäätiköiden vuosilustot eivät sotkeudu virtausten vuoksi.
"Todiste siitä ettei kerrosten lukumäärä toimi vuosilukuja laskettaessa."
Miten se, että sinä käyt rannikolla, jossa jäätiköiden virtaukset sotkevat vuosilustoja, katsomassa jäätiköitä ja havaitset niiden sotkeutuneen todistaisi sen puolesta, että vuosilustolaskennat jäätiköiden keskellä, missä virtaukset eivät sotke vuosilustoja eivät olisi oikein.
"Lustojen lukumäärä kertoo pikemminkin lumisadejaksojen lukumäärän joita voi olla vuodessa useitakin."
Eivät kerro, katsos kun vuosilustot tunnistetaan paitsi niiden kerrostumisesta, myös niiden kemiallisesta sisällöstä. Hapen määrä on erilainen talvisin ja kesäisin.
"Jäävien kerrosten lukumääräkin on riippuvainen siitä miten monta kerrosta kunakin kesäkautena sulaa kokonaan pois."
Grönlannin keskiosissa kertyy vuosittain lisää lumikerrostumia, vaikka osa niistä siellä sulaisikin kesäisin. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vuoksi tapahtuva jäätiköiden sulaminen puolestaan puolestaan tapahtuu pääasiassa rannikoilla.
"Toisin kohdin kaikki talven kerrokset sulavat pois ja toisinpaikoin kerroksia jää joka vuosi useitakin."
Aivan. Rannikoilla.
"Toisissa kohdissa kerrokset ovat syntyneet tuulen vaikutuksesta laaksokohtiin lumisadejaksojen välissä."
Nekään eivät ole paikkoja, joista vuosilustomittauksia tehdään.
Heh. Myönnät siis, että virtaukset voivat sotkea vuosilustoja, mutta jätät epärehellisesti mainitsematta, että koko maailman peittävä vedenpaisumus tapahtui 4,600 vuotta sitten ja sotki kaikki vuosilustot kerralla.
Heh. Myönnät siis, että virtaukset voivat sotkea vuosilustoja, mutta jätät epärehellisesti mainitsematta, että koko maailman peittävä vedenpaisumus tapahtui 4,600 vuotta sitten ja sotki kaikki vuosilustot kerralla.
" Heh. Myönnät siis, että virtaukset voivat sotkea vuosilustoja, mutta jätät epärehellisesti mainitsematta, että koko maailman peittävä vedenpaisumus tapahtui 4,600 vuotta sitten ja sotki kaikki vuosilustot kerralla."
Väitteessäsi on se paha ongelma, että jäätiköiden keskellä vuosilustot eivät ole sekaisin. Jos olisivat, ne tunnistettaisiin oitis.
Linkkisi kelpaa huumoriksi. Jos luulet toisin, niin otapa sieltä yksi asia, mihin uskot, niin veikkaan, että voin osoittaa sen valheeksi.
0Äänestä
Ette_opi_selityksistä
Siis jotenkin tämä kreationismin loputon itseääntoistavuus on jotain niin uskomattoman surkuhupaisaa, säälittävää ja myötähäpeää herättävää. Siis sen sijaan, että nuo ihmiset näkisivät sen verran vaivaa, että opiskelisivat tieteitä, he kopioivat jostain kretusivuilta noita samoja "pointteja" vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Mitä hyötyä siis on heidän edes kysyä, että "osaako joku selittää" jotain kun he itse eivät lue, kuuntele, ajattele ja opi mitään? Vai onko joku tosissaan noin surkea esittämään retorisia kysymyksiä? En mitenkään paheksu sitä, että kreationismia viitsitään edelleen debunkkaamaan, koska se voi pelastaa jonkun jotenkin ajattelukykyisen lukijan joutumasta kreationismin paskasuohon. Sen kummempaa huomiotahan kreationismi ei ansaitse.
Kun siellä Gronlannin rannikolla sataa niin paljon lunta.
0Äänestä
Luomis_Ekspertti
Tämä on yksi niistä lukuisista asioista, joista evoluutioteoreetikot vaikenevat. Kun jokin asia ei sovi evoluutioteoriaan, niin tuo seikka pitää saada pois tieltä keinolla millä hyvänsä, jotta asiaa ei enää mainita että ihmiset näkisivät evoluutioteoreetikkojen iänmääritysten harhan.
Mutta tämä on toki vain yksi silmänkääntötemppu evoluutioteoreetikkojen lukuisten muiden silmänkääntötemppujen joukossa, joilla he pyrkivät ohittamaan historiassa olevan todistevyöryn maapallomme vajaa 6000 vuoden iästä.
"Tämä on yksi niistä lukuisista asioista, joista evoluutioteoreetikot vaikenevat."
Evoluutioteoria ei suinkaan käsittele toisen maailmansodan aikaisten lentokonelaivueiden sijainteja. Mutta me palstalla esiintyneet evokin kerroimme, mistä asiassa on kyse. Etkö ymmärtänyt selityksiä?
"Kun jokin asia ei sovi evoluutioteoriaan, niin tuo seikka pitää saada pois tieltä keinolla millä hyvänsä, jotta asiaa ei enää mainita että ihmiset näkisivät evoluutioteoreetikkojen iänmääritysten harhan."
Evoluutioteorian kannaltanoiden lentokoneiden sijainti on aivan sama. Sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Samoin sillä ei ole mitään tekemistä edes ajoitusmentelmien kanssa, koska ajoituksia ei tehdä jäätiköiden laidoilla, vaan keskellä, missä jäätikkö ei virtaa ja lämpötilojen nopeat vaihtelut eivät sotke vuosilustojen kertymistä.
"Mutta tämä on toki vain yksi silmänkääntötemppu evoluutioteoreetikkojen lukuisten muiden silmänkääntötemppujen joukossa, joilla he pyrkivät ohittamaan historiassa olevan todistevyöryn maapallomme vajaa 6000 vuoden iästä."
Huoh. Sinä itse olet hylännyt valtavan todistevyöryn Maan miljardien vuosien iästä.
2Äänestä
Jyrisevaanhuomenta
Hahahahheheheheh, tosi kiva lukea noita evouskovaisten yliluonnollisia selityksiä, hehehe!!!
Vastaukset 21
Vanhimmat
Todistaa sen ettei evokkien teoriat jään karttumisnopeuksista pidäkään paikkaansa.
Itse kävin Grönlannissa ja taannoisen Islannin tulivuorenpurkauksen vuosilustot olivat jäätikössä eri kerroksessa kuin niiden kuuluisi olla. Todiste siitä ettei kerrosten lukumäärä toimi vuosilukuja laskettaessa. Lustojen lukumäärä kertoo pikemminkin lumisadejaksojen lukumäärän joita voi olla vuodessa useitakin. Jäävien kerrosten lukumääräkin on riippuvainen siitä miten monta kerrosta kunakin kesäkautena sulaa kokonaan pois. Toisin kohdin kaikki talven kerrokset sulavat pois ja toisinpaikoin kerroksia jää joka vuosi useitakin. Toisissa kohdissa kerrokset ovat syntyneet tuulen vaikutuksesta laaksokohtiin lumisadejaksojen välissä.
"Todistaa sen ettei evokkien teoriat jään karttumisnopeuksista pidäkään paikkaansa."
Niin, miten se että rannikolla jään virtaukset voivat sotkea jääkerrostumia, todistaisi sen puolesta, että jää ei kartu vuosittaisiin kerrostumiin jäätikön keskellä?
"Itse kävin Grönlannissa ja taannoisen Islannin tulivuorenpurkauksen vuosilustot olivat jäätikössä eri kerroksessa kuin niiden kuuluisi olla."
Kävit siis lähellä rannikkoa katsomassa niitä. Grönlannin keskiosissa, mistä jäätiköiden vuosilustoja mitataan jäätiköiden vuosilustot eivät sotkeudu virtausten vuoksi.
"Todiste siitä ettei kerrosten lukumäärä toimi vuosilukuja laskettaessa."
Miten se, että sinä käyt rannikolla, jossa jäätiköiden virtaukset sotkevat vuosilustoja, katsomassa jäätiköitä ja havaitset niiden sotkeutuneen todistaisi sen puolesta, että vuosilustolaskennat jäätiköiden keskellä, missä virtaukset eivät sotke vuosilustoja eivät olisi oikein.
"Lustojen lukumäärä kertoo pikemminkin lumisadejaksojen lukumäärän joita voi olla vuodessa useitakin."
Eivät kerro, katsos kun vuosilustot tunnistetaan paitsi niiden kerrostumisesta, myös niiden kemiallisesta sisällöstä. Hapen määrä on erilainen talvisin ja kesäisin.
"Jäävien kerrosten lukumääräkin on riippuvainen siitä miten monta kerrosta kunakin kesäkautena sulaa kokonaan pois."
Grönlannin keskiosissa kertyy vuosittain lisää lumikerrostumia, vaikka osa niistä siellä sulaisikin kesäisin. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vuoksi tapahtuva jäätiköiden sulaminen puolestaan puolestaan tapahtuu pääasiassa rannikoilla.
"Toisin kohdin kaikki talven kerrokset sulavat pois ja toisinpaikoin kerroksia jää joka vuosi useitakin."
Aivan. Rannikoilla.
"Toisissa kohdissa kerrokset ovat syntyneet tuulen vaikutuksesta laaksokohtiin lumisadejaksojen välissä."
Nekään eivät ole paikkoja, joista vuosilustomittauksia tehdään.
1000 vuotta sitten oli nykyistäkin lämpimämpi jakso jolloin suurempi osa rannikkoa suli joka vuosi. Silkloin yös Grönlannin keskiselänteellä vuotuiset karttumat sulivat vuosittain.
Pohjoisnavalla taas lunta sataa aniharvoin ja varsin pieniä määriä silloinkin.
Toisen maailmansodan aikainen lentokoneen roju on 80 metrin syvyydessä ja lustoluku on paljon yli sodasta kuluneita vuosia suurempi. Todistaa sitä että lustot eivät ole vuosilustoja.
Kuten myös tulivuorenpurkauksen tuhkaa peittävät kerroksetkin.
Eihän ne ole sekoittuneet kuten kuvittelit.
Gronlannin laaksojen paksut jääkerrokset liikkuvat massan vaikutuksesta mutta ei vuorenhuippujen päällä olevat kerrokset juurikaan. Talvi täyttää syntyneet repeämät uudella lumella joka on aina viimeksisatanutta.
"1000 vuotta sitten oli nykyistäkin lämpimämpi jakso jolloin suurempi osa rannikkoa suli joka vuosi. Silkloin yös Grönlannin keskiselänteellä vuotuiset karttumat sulivat vuosittain."
Vaan kun eivät sulaneet, näytteissä ei näy epäjohdonmukaisuuksia siltäkään ajalta ja vaikka jää keskiselänteellä kesäisin olisikin sulanut, se olisi talvisin uudelleen jäätynyt.
"Pohjoisnavalla taas lunta sataa aniharvoin ja varsin pieniä määriä silloinkin."
Eipä tuo Pohjoisnavan jääpeite olekaan kovin paksu, vain muutamia metrejä jääröykkiöisssä n.30 metriä..
"Toisen maailmansodan aikainen lentokoneen roju on 80 metrin syvyydessä ja lustoluku on paljon yli sodasta kuluneita vuosia suurempi. Todistaa sitä että lustot eivät ole vuosilustoja."
Niin. Nuo rannikoiden lustot eivät ole vuosilustoja, rannikolla jäävirrat sotkevat vuosilustoja ja lämpimämpi sää aiheittaa kerrostumia myös eri lumisateiden väleille. Siksi mittaukset tehdäänkin juuri jäätiköiden keskellä, joissa ei ole samanlaisia virhelähteitä.
"Kuten myös tulivuorenpurkauksen tuhkaa peittävät kerroksetkin.
Eihän ne ole sekoittuneet kuten kuvittelit."
Rannikoilla jäätiköihin syntyy kerrostumia myös siten, että kyse ei ole vuosilustoista, koska ilmasto on lämpimämpi. Jäätiköiden keskellä tulivuorten tuhkatikin ovat vuosilustojen mukaisissa järjestyksissä.
"Gronlannin laaksojen paksut jääkerrokset liikkuvat massan vaikutuksesta mutta ei vuorenhuippujen päällä olevat kerrokset juurikaan. Talvi täyttää syntyneet repeämät uudella lumella joka on aina viimeksisatanutta."
Jäätikkömittaukset tehdäänkin juuri sellaisilla alueilla, joissa jään virtaus on minimaalista.
300 metriä jäämassan liikettä vuodessa tekee tuhannessa vuodessa 300km.
Joten eipä tuo kauaa kestä tulla keskeltä Grönlantia rannikolle!
Kerrotun ikäisiä jäätiköt eivät tämänkään perusteella voi olla. Ei edes vaikka nopeus olisi 1/10 osa nykyisestä.
"300 metriä jäämassan liikettä vuodessa tekee tuhannessa vuodessa 300km.
Joten eipä tuo kauaa kestä tulla keskeltä Grönlantia rannikolle!"
Vaan kun jäätikkö ei virtaa juuri lainkaan sen keskellä, virtaus tapahtuu vasta laidalla.
"Kerrotun ikäisiä jäätiköt eivät tämänkään perusteella voi olla. Ei edes vaikka nopeus olisi 1/10 osa nykyisestä."
Mutta katsos kun tieteen tekijät ymmärtäövät mainitsemasi virheläähten ja mittaavat vuosilustoja vain paikoista, joissa jään virtausta ei ole juuri lainkaan.
Heh. Myönnät siis, että virtaukset voivat sotkea vuosilustoja, mutta jätät epärehellisesti mainitsematta, että koko maailman peittävä vedenpaisumus tapahtui 4,600 vuotta sitten ja sotki kaikki vuosilustot kerralla.
" Heh. Myönnät siis, että virtaukset voivat sotkea vuosilustoja, mutta jätät epärehellisesti mainitsematta, että koko maailman peittävä vedenpaisumus tapahtui 4,600 vuotta sitten ja sotki kaikki vuosilustot kerralla."
Väitteessäsi on se paha ongelma, että jäätiköiden keskellä vuosilustot eivät ole sekaisin. Jos olisivat, ne tunnistettaisiin oitis.
Osaa. Entä sitten?
On selitetty palstalla useammankin kerran.
"http://www.talkorigins.org/indexcc/CD/CD410.html"#
Ei kumoa keskeltä jäätikköä tehtyjä vuosilustolaskentoja.
Totuuden tunnistavat osaavat päätellä asioita:
https://www.youtube.com/watch?v=aO2KSMyFn9E
Loistavaa! Evoluutioteoria on kaatunut!
Totuuden tunnistavat todellakin ossavat päätellä, että Hovind on pelkkä humpuukimaakari.
https://youtu.be/xRPT1IhvNhc?t=1h28m24s
lukutaitoisille evoluutiouskovaisille asia suomeksi tekstitettynä.
"https://youtu.be/xRPT1IhvNhc?t=1h28m24s
lukutaitoisille evoluutiouskovaisille asia suomeksi tekstitettynä."
Linkkisi kelpaa huumoriksi. Jos luulet toisin, niin otapa sieltä yksi asia, mihin uskot, niin veikkaan, että voin osoittaa sen valheeksi.
Siis jotenkin tämä kreationismin loputon itseääntoistavuus on jotain niin uskomattoman surkuhupaisaa, säälittävää ja myötähäpeää herättävää. Siis sen sijaan, että nuo ihmiset näkisivät sen verran vaivaa, että opiskelisivat tieteitä, he kopioivat jostain kretusivuilta noita samoja "pointteja" vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Mitä hyötyä siis on heidän edes kysyä, että "osaako joku selittää" jotain kun he itse eivät lue, kuuntele, ajattele ja opi mitään? Vai onko joku tosissaan noin surkea esittämään retorisia kysymyksiä? En mitenkään paheksu sitä, että kreationismia viitsitään edelleen debunkkaamaan, koska se voi pelastaa jonkun jotenkin ajattelukykyisen lukijan joutumasta kreationismin paskasuohon. Sen kummempaa huomiotahan kreationismi ei ansaitse.
Kun siellä Gronlannin rannikolla sataa niin paljon lunta.
Tämä on yksi niistä lukuisista asioista, joista evoluutioteoreetikot vaikenevat. Kun jokin asia ei sovi evoluutioteoriaan, niin tuo seikka pitää saada pois tieltä keinolla millä hyvänsä, jotta asiaa ei enää mainita että ihmiset näkisivät evoluutioteoreetikkojen iänmääritysten harhan.
Mutta tämä on toki vain yksi silmänkääntötemppu evoluutioteoreetikkojen lukuisten muiden silmänkääntötemppujen joukossa, joilla he pyrkivät ohittamaan historiassa olevan todistevyöryn maapallomme vajaa 6000 vuoden iästä.
"Tämä on yksi niistä lukuisista asioista, joista evoluutioteoreetikot vaikenevat."
Evoluutioteoria ei suinkaan käsittele toisen maailmansodan aikaisten lentokonelaivueiden sijainteja. Mutta me palstalla esiintyneet evokin kerroimme, mistä asiassa on kyse. Etkö ymmärtänyt selityksiä?
"Kun jokin asia ei sovi evoluutioteoriaan, niin tuo seikka pitää saada pois tieltä keinolla millä hyvänsä, jotta asiaa ei enää mainita että ihmiset näkisivät evoluutioteoreetikkojen iänmääritysten harhan."
Evoluutioteorian kannaltanoiden lentokoneiden sijainti on aivan sama. Sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Samoin sillä ei ole mitään tekemistä edes ajoitusmentelmien kanssa, koska ajoituksia ei tehdä jäätiköiden laidoilla, vaan keskellä, missä jäätikkö ei virtaa ja lämpötilojen nopeat vaihtelut eivät sotke vuosilustojen kertymistä.
"Mutta tämä on toki vain yksi silmänkääntötemppu evoluutioteoreetikkojen lukuisten muiden silmänkääntötemppujen joukossa, joilla he pyrkivät ohittamaan historiassa olevan todistevyöryn maapallomme vajaa 6000 vuoden iästä."
Huoh. Sinä itse olet hylännyt valtavan todistevyöryn Maan miljardien vuosien iästä.
Hahahahheheheheh, tosi kiva lukea noita evouskovaisten yliluonnollisia selityksiä, hehehe!!!
Lumisade on kreationistille yliluonnollinen ilmiö?