Menneiden tapahtumien arvostelussa tulisi perustaa ajankohdan tietoihin, eikä jälkiviisauteen.
Tosiasia oli, että Suomen suojajoukot perääntyivät kaikkialla kovaa vauhtia jopa taistelutta ja pakokauhuisina. Romahdus olisi sillä menolla edessä jo muutamien päivien jälkeen.
Siihen tilanteeseen perustuvat Mannerheimin ratkaisut joulukuun alkupäivinä.
Tietysti niiden oikeellisuutta voidaan kritisoida jo silloisenkin tiedon perusteella, mutta ne käänsivät sodan kulun. Niiden päätösten ansiosta Suomi saavutti sodan alkuvaiheen voitot.
Marski nousi kansakunnan kaapin päälle, missä palstan punikkien ja stallarien harmiksi on pysynyt - ja pysyy.
Tosiasia oli, että Suomen suojajoukot perääntyivät kaikkialla kovaa vauhtia jopa taistelutta ja pakokauhuisina. Romahdus olisi sillä menolla edessä jo muutamien päivien jälkeen.
Siihen tilanteeseen perustuvat Mannerheimin ratkaisut joulukuun alkupäivinä.
Tietysti niiden oikeellisuutta voidaan kritisoida jo silloisenkin tiedon perusteella, mutta ne käänsivät sodan kulun. Niiden päätösten ansiosta Suomi saavutti sodan alkuvaiheen voitot.
Marski nousi kansakunnan kaapin päälle, missä palstan punikkien ja stallarien harmiksi on pysynyt - ja pysyy.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kova paikka vaatii kovia päätöksiä.
Tietysti käsky vastahyökkäyksestä IV AK:lle oli hätiköity ja tuomittu epäonnistumaan.
Tarkoitus oli oikea.
Sitä vastoin voimakastahtoisen eversti Talvelan lähettäminen Tolvajärven suuntaan oli oikea ratkaisu. Riski oli kovat, sillä lopputulostahan ei voitu tietää.
myös Pohjois-Suomessa käsketyt vastahyökkäykset Sallan la Suomussalmen suunnassa.
Marskin tilalla olisi ollut vaikka Heinrichs, joka ei olisi ärsyttänyt Stalinia ihan niin paljon.
Kun Marskikin on päässyt kaapin päälle, niin kai sinne voidaan (samasta) kaapista tullut Haavistokin nostaa?
Suojajoukot vetääntyivät kyllä nopeasti. Kyse oli kuitenkin hieman monimutkaisempi. Suojajoukkojen alkuperäinen tehtävä oli viivyttää ryssää kunnes kenttäarmeija olisi asemissa.
YH:n ansiosta armeija oli kuitenkin jo paikalla. Österman oli varovainen komentaja, joka antoi suojajoukkojen perääntyä vähin taisteluin kun alkuperäistä tehtävää ei ollut. Tämä oli virhe johon marski sitten puuttui mutta liian myöhään.
Osansa oli varmaan silläkin että suomalaiset vasta opettelivat sotimaan ja turhia vetäytymisiä tapahtui monessa paikassa. Päättäväinen johto olisi tietysti ollut tarpeen.
nostivat suomalaisten taisteluhengen korkealle.
Kiistämätön tosiasia on, että ne olivat Marskin kovien päätösten ansiota.
Miestappiot olivat kyllä suuret, mutta ne kestettiin.
Voitot nostivat Marskin arvovallan pilviin. Sillä oli myöhemmin myös ikäviä seurauksia.
Jep, oli Marskille kova paikka lähettää reservit taisteluun jo niin aikaisessa vaiheessa.
Ja oikeassahan hän lopulta oli: takkiinhan siinä tuli, kun ei ollut vaihtaa tuoreita joukkoja loppuvaiheessa enää eteen.
Tosin yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää ja sataa punikkia.
Talvisodassa tuli kuitenkin vastaan miljoona ryssää ja valtavat materiaalimäärät.
Siinä eivät Marskikaan kyvyt riittäneet.
Marski toimi aivan oikein, mutta punikkipäälikköt eivät toimineet oikein kun aloittivat sisällissodan 1918.