Viro viettää sadan vuoden itsenäisyyttään myös

ei jäi vahingossa, poistetusta
"ei voi olla koskettamatta"

Ei taida ihan satavuotisjuhlia heillä olla.
"Viro itsenäistyi vuonna 1918, mutta se liitettiin Neuvostoliiton osaksi vuonna 1940. Maa itsenäistyi uudestaan Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991." (Wikipedia)

Eli ensi vuonna on Viron 100 vuotisjuhla, itsenäisyyttä tästä ajasta on kuitenkin vajaa puolet.

Mitäs pienistä, vuosi tai vuosikymmen sinne tai tänne. Pääasia se rakkauden tunnustus.

Viron satavuotisesta itsenäisyydestä puhuttaessa on kuitenkin syytä muistaa, että tuosta ajasta se kuului noin puolet Neuvostoliittoon Viron neuvostotasavaltana.

No joo, vaikka Viron historiassa tuo on melko pieni aika toisen maailmansodan seuraamuksia.

Mielenkiintoinen taivas on ollut Virolaisilla Saksan kai aluealkaen ajan tuoma luterilaisuus maahan. Tarton yliopisto perustettiin Ruotsin vallan aikana joka jatkui sielläkin pitkään. Taisi olla kuningatar Kristiinan aikakautta, josta en varma ole. (Tylsää tarkistaa kaikki, kun kokonaisuus on mielenkiintoisempaa)

Paljolti samanlaista historiaa on virolaiset jakaneet kanssamme, joskaan en ennen tätä palstailua ollut edes aavistanut menneisyyden syytöksiä, huh!

On helppoa huomata miten laajempi kansainvälisyys aikoinaan on muovannut Hansa-ajan virolaisia, jolloin kaupanvaihto eurooppalaisittain oli arkipäivää. Jopa Itämeren Gotlannin saaren murteessa, oli vielä ripaus saksalaista ääntämystä ennen TV:vaikutusta maaseudullakin.

Hienosti on maa noussut ja mennyt eteenpäin täysin nykyaikaan. Saarimaisemineen, kylpylöineen ja unikkopeltoineen tarjoaa maa paljon nähtävää ja koettavaa matkailijoille.
Tallinnan kaupunki-ilme koostuu jo uuden Nykymuseon huipputaiteesta uudisrakentamisen moderniin lasiloistoonkin, mutta sittenkin,...vanhan keskiaikaisen Tallinnan rakennustyyli, tuo katsojalle kuin tuulahduksen Pohjoiseuroopan ja veljeskansan historiasta.

Toompea on kalkkikivisen mäen päällä sijaitseva vanhankaupungin historiallinen osa,
josta löytyy kohokohtana muun muassa Toompean linna.

Viro itsenäistyi silloin kun Neuvostoliitto hajosi ja siitä ei ole kulunut vielä sataa vuotta.

Viroitsenäistyi 1991, saman vuoden toukokuussa oli paljon tapahtumia, joihin oli kutsuttu suomalaisia yhteistyökumppaneita.
Liikunnallinen sunnuntai juosten tai kävellen 5..10 km lenkkejä, paljon oli porukkaa ja Georg Ots oli laiva millämentiin.
Vaikka maaoli aivan alkuasteella itsenäistymisestä, tarjottavaa oli monen moista, etupäässä voileipiä joita nuret n aiset uurasti kaiken aikaa ja homma toimi.
Alkoholituotteita tuotteita myytiin mossen takakonteista kotimatkalle matkaevääksi kovasti kauppa kävi.

Kyllä Viro/Eesti on 'pessyt kasvonsa' sen jälkeen, sitkeää ja uurasta kansaa.
(peukuta)

Lennart Meren Vesilinnun kansa kertoo sydämen kielellä yhteisen sielunmaisemamme ja kohtalonyhteyemme Itämerensuomalaisten kansojen kanssa. Muistan elävästi Susmorsiamen kanssa käydyt palstakeskustelut kurkien muutoista ja rakkaudesta tähän sukuaiskansaan , hänelle Viro oli ollut asuinpaikkanakin. Osaan auttavasti eestin kieltä, se on avannut kanavia syvempään ymmärrykseen.

Maantieteellisesti me etelärannikolla asuvat olemme hyvin lähellä Viron rannikkoa, Porkkalanniemen korkeilta kallioilta sen silhuetti kirkkaina päivinä häämöttää. Omat jyrkät kalliorantamme ovat veneilijän paratiisi, rantautuminen on mahdollista purjeveneelläkin. Olen nuorempana melonut Viron matalalla, kivisellä rannikolla, siinä tuntenut sulautuvani vesilintujen maailmaan, täydellisimmät auringonlaskut siellä kokenut. Viron puutarhat ja kartanot edustavat eurooppalaista kulttuuria, ne ovat olleet monen matkani kohde ja inspiraation lähde. Estonia-teatterin ilmapiiristä ja musikaaleista käymme emerita-porukalla nauttimassa kerran vuodessa, samalla testaamme kahviloiden ja ravintoloiden antia. Käsitöitä arvostavana löydän aina ihailtavaa ja ostettavaakin. Minulla on Tallinnasta ostettuja pellavaisia verhoja ja liinoja , puolipellavaiset lempparilakanat ovat jo parinkymmenen vuoden takainen hankinta. Ne muuttuvat vuosien mittaan aina vaan pehmeämmiksi , kuin lina, pellavaa merkitsevä sana.

Viron kansallispäivä on helmikuussa, ja kyllä siellä jo kovasti 100-vuotisjuhliin valmistaudutaan. Sielläkin maristaan, että juhlarahat voisi käyttää hyödyllisemmin, oli laskettu, kuinka monen ihmiset hampaat voisi sillä rahamäärällä hoitaa.

Jos kerran Viron itsenäisyys on nyt ollut olemassa vuosisadan, niin totta vie siihen pitää kuulua myös sen kauden, noin 50 vuotta, jonka Viro kuului täysivaltaisena neuvostotasavaltana Neuvostoliittoon. Kyllä virolaiset sen tietävät

Jos joku on eri mieltä, selvittäköön mistä tuo sadan vuoden mittainen jakso hänen mielestään koostuu. Pitäisikö virolaisten vielä odottaa ehkä 50 vuotta voidakseen viettää itsenäisyytensä mahdollista 100-vuotispäivää?