Kristuksen muistoaterian ja ehtollisen oikea ajankohta on lauantai iltana yhdeksältä. Seurakunnan kokoontumisen tulisi alkaa sapatin päätyttyä kello kuusi illalka ja kokoontumista tulee pitkittää eina puoleenyöhän asti. Aterialla tulee tarkkaan imitoida Jeesuksen viimeistä seder-ateriaa aina happamattoman leivän murtamisesta kolmen viinimaljallisen siunaamiseen. Neljättä viinimaljaa ei kuitenkaan siunata vaan se kohotetaan ja siirretään syrjään odottamaan Jumalan valtakunnan saapumista. Suuren ylistyslaulun jälkeen kokous päättyy ja seurakunta saa hajaantua kukin koteihinsa. Tärkeää kuitenkin myös on että kokoontuminen sisältää runsasmääräisesti raamatunopetusta, ekseketiikkaa, filologiaa, kristologiaa, teologiaa ja apologiaa. Itse Jumalanpalvelus eli synagoga on lauantaina kuten juutalaiset ja alkuseurakunnat kokoontuivat, mutta sunnuntain nimittäminen pedonmerkiksi on suurta harhaoppia. Ei ole mitään uskonnollista syytä eikä älyllistä järkeä väittää moista.
Martti Luter sanoi: "Mitä lähempänä alkuseurakuntaa, sen parempi. Mitä kauempana siitä, sen pahempi."
Miksi sitten kirkkoon kokoonnutaan yhä sunnuntai aamuna eikä lauantai iltana? Missä on teologia ja raamatunopetus? Missä yleinen pappeus ja tasa-arvo? Miksi ehtoolista ei ole palautettu kunnon ateriaksi? Miksi sitten yhä kastetaan lapsia? Mites seurakuntien itsenäisyys? Tai miten käy kun väki vähenee?
Vastaus on yksinkertainen, halutaan olla tai joudutaan olemaan katoliselle kirkolle mieliksi. Ollaan, vaikka nyky-yhteiskunta, nykymaailma, nykykulttuuri ja nykyarvot ovat muuttuneet radikaalisti. Mutta yksi on ja pysyy, mitä lähemmäksi päästään alkuaikoja sen parempi ja mitä enemmän löytyy kykyä joustaa ja sopeuta vielä enemmän sen parempi. Muutoin koko kristinusko kuristuu hengiltä ja kuihtuu pois tuhoten Jeesuksen koko eoämän työn. Keneltä sitten voimme kysyä vastausta siitä millaisia alkuseurakunnat olivat? - - tietysti teologeilta ja historioitsijoilta, he ovat tarkaan tutkineet sitä työkseensä.
Tarjosin tätä aloitusta alunperin luterilaisille, mutta heitä ei kiinnostanut kuin homoilu ja homoista puhuminen. Siksi kerron tämän laajennettuna nyt teille, jos jotta aikaan saisi jotain älyllistä keskystelua. Te adventistit kun näyttäisitte olevan asiasta kiinnostuneita.
Martti Luter sanoi: "Mitä lähempänä alkuseurakuntaa, sen parempi. Mitä kauempana siitä, sen pahempi."
Miksi sitten kirkkoon kokoonnutaan yhä sunnuntai aamuna eikä lauantai iltana? Missä on teologia ja raamatunopetus? Missä yleinen pappeus ja tasa-arvo? Miksi ehtoolista ei ole palautettu kunnon ateriaksi? Miksi sitten yhä kastetaan lapsia? Mites seurakuntien itsenäisyys? Tai miten käy kun väki vähenee?
Vastaus on yksinkertainen, halutaan olla tai joudutaan olemaan katoliselle kirkolle mieliksi. Ollaan, vaikka nyky-yhteiskunta, nykymaailma, nykykulttuuri ja nykyarvot ovat muuttuneet radikaalisti. Mutta yksi on ja pysyy, mitä lähemmäksi päästään alkuaikoja sen parempi ja mitä enemmän löytyy kykyä joustaa ja sopeuta vielä enemmän sen parempi. Muutoin koko kristinusko kuristuu hengiltä ja kuihtuu pois tuhoten Jeesuksen koko eoämän työn. Keneltä sitten voimme kysyä vastausta siitä millaisia alkuseurakunnat olivat? - - tietysti teologeilta ja historioitsijoilta, he ovat tarkaan tutkineet sitä työkseensä.
Tarjosin tätä aloitusta alunperin luterilaisille, mutta heitä ei kiinnostanut kuin homoilu ja homoista puhuminen. Siksi kerron tämän laajennettuna nyt teille, jos jotta aikaan saisi jotain älyllistä keskystelua. Te adventistit kun näyttäisitte olevan asiasta kiinnostuneita.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Alkuseurakunta karkoitettiin paratiisista harhaopin johdosta,kaikki tämän jälkeen tulleet ovat lahkoja.
Näin Apostolien teoissa:
20:7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.
>>Martti Luter sanoi: "Mitä lähempänä alkuseurakuntaa, sen parempi. Mitä kauempana siitä, sen pahempi.">>
Siinä Luther sanoi ihan asiaa.
Jerusalemin alkuseurakunta koostui pääasiassa kääntyneistä juutalaisista, jotka säilyttivät syvän sidonnaisuutensa juutalaisten uskonnollisiin tapoihin kuten sapatin viettoon.
>>Kristuksen muistoaterian ja ehtollisen oikea ajankohta on lauantai iltana yhdeksältä... >>
Uusi testamentti ei tue tuota käsitystä. Kristus söi pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa vallitsevan tavan mukaisesti. (kts. linkki, jossa kerrotaan pääsiäisateriasta http://www.tv7.fi/vod/player/14602/
Pääsiäisaterian yhteydessä Kristus kuitenkin antoi tuolle menolle uuden merkityksen ja muodon. Herran ehtoollista ei nautittu jonakin määrättynä viikonpäivänä. Aiheesta enemmän Bacchiocchin kirjasta Sapatti ja sunnuntai, josta kopioitu seuraavaa:
"On väitetty, että Herran ehtoollinen (kyriakon deipnon) antoi aiheen Herran päivälle (kyriaké hémera) luomalla tarpeen muistella ylösnousemusta ainutlaatuisella kristillisellä jumalanpalvelusmenolla ja puhtaasti kristillisenä päivänä. Kuitenkaan Uuden testamentin mukaan Herran ehtoollista ei nautittu jonakin määrättynä viikonpäivänä, eikä sitä käsitetty ylösnousemuksen muistoksi. Voitaisiin tietysti väittää, että Kristuksen kuolemaa ja ylösnousemusta ei voida asianmukaisesti erottaa toisistaan, koska ne kuuluvat samaan draamaan. Tästä huolimatta on aihetta panna merkille, että Paavali, joka väittää antaneensa tiedoksi sen, minkä hän oli ”saanut Herralta” (1 Kor. 11:23), lausuu selvästi, että syömällä leipää ja juomalla maljan kristityt julistavat ”Herran kuolemaa siihen asti kuin hän tulee” (1 Kor. 11:26). Tämän mukaan Herran ehtoollisen nimenomaisena tarkoituksena ei ole muistuttaa niinkään Kristuksen ylösnousemuksesta kuin hänen uhrikuolemastaan ja toisesta tulemisestaan.
Samassa luvussa apostoli näkee vaivaa opettaakseen korinttolaisille, miten Herran ehtoollista on vietettävä, mutta kokoontumisajan suhteen hän neljä kertaa toistaa samassa luvussa sanonnan ”kun kokoonnutte” (synerkhomenón) (1 Kor. 11:18, 20, 33, 34) ilmaisten tällä sanonnallaan, että kysymys ei ollut mistään määrätystä ajasta tai päivästä. Jos Herran ehtoollista todella vietettiin sunnuntai-iltana, Paavali varmaankin olisi edes kerran sen maininnut, koska hän neljä kertaa viittaa kokoontumiseen ehtoollisen viettoa varten. Edelleen on todettava, että jos sunnuntaita olisi jo silloin pidetty ”Herran päivänä”, Paavali olisi mainitsemalla heidän kokoontumisajankohtansa pyhän luonteen voinut vahvistaa vetoomustaan hartaampaa asennoitumiseen Herran ehtoollisen aikana. Mutta vaikka Paavali tunsi käsitteen kyriakos (Herran), koska hän käyttää sitä jakeessa 20 ilmaisemaan ehtoollisen luonnetta, hän ei sovella tätä nimitystä sunnuntaihin. Samassa kirjeessä kohdassa hän käyttää tästä päivästä juutalaista nimitystä ”viikon ensimmäinen päivä” (1 Kor. 16:2).
Herran ehtoollisen merkitys perustuu viimeiseen ehtoolliseen, jonka Kristus nautti opetuslastensa kanssa. Vaikka synoptikot eroavatkin Johanneksesta sen ajankohdan määrittelyssä, he kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Kristus söi pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa vallitsevan tavan mukaisesti. Tuossa tilanteessa Kristus kuitenkin antoi tuolle menolle uuden merkityksen ja muodon. On merkittävää todeta, että se johtoajatus, jota Kristus ehtoollista asettaessaan korosti, ei ollut hänen ylösnousemuksensa vaan hänen sovituskuolemansa. Ehtoollisen leipä ja viini kuvaavat hänen ruumistaan ja vertaan, ”joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksi antamiseksi” (Matt. 26:28; vrt. Mark. 13:24; Luuk. 22:15,17,19). Evankeliumeista ei kuitenkaan voida päätellä, että Kristus olisi antanut tälle juhlamenolle paitsi uuden merkityksen myös viikoittain toistuvan viettoajan, sillä mitään siihen viittaavaa ei evankeliumeissa havaita. Ainoa ajankohtaan viittaava lausunto, jonka Jeesus esittää opetuslapsilleen, on hänen toteamuksensa, ettei hän juo ”tätä viinipuun antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa” (Matt. 26:29; vrt. 14:25; Luuk. 22:18).".
jatkoa edelliseen Bacchiocchin tutkimukseen
"Myöskään vanhimmassa Uuden testamentin jälkeisessä kirjallisuudessa ei ylösnousemusta mainita Herran ehtoollisen tai sunnuntain vieton pääsyynä. Didakhe, jota pidetään vanhimpana säilyneenä kirkkojärjestyksenä (kirjoittamisajankohdaksi arvioitu n. 70-150 jKr.), omistaa kolme lyhyttä lukua (luvut 9, 10, 14) kysymykselle Herran ehtoollisen viettämistavasta. Kiitosrukouksessa, joka esitetään maljasta ja leivästä, mainitaan elämä, tieto, seurakunnan ykseys, usko, kuolemattomuus, luominen ja ravinto (luvut 9, 19), mutta mitään viittausta ei ole Kristuksen ylösnousemukseen. Klemensin kirjeessä korinttolaisille, joka tunnetaan ”varhaisimpina Uuden testamentin ulkopuolella meille säilyneenä kristillisenä asiakirjana” (ajoitettu noin vuoteen 95), neljä lukua käsittelee ylösnousemusaihetta (24-27). Kirjoittaja koettaa vakuuttaa Korinton kristityille, että ”tulevaisuudessa on todella tapahtuva ylösnousemus. Sen ensi hedelmäksi hän on tehnyt Herran Jeesuksen Kristuksen” (24:1, Heikki Koskenniemen suomennos). Hän käyttää kolmea erilaista ja tehokasta vertauskuvaa: päivän ja yön vaihtelua, siemenen satoa tuottavaa kiertokulkua (24) ja legendaa Feeniks-linnusta, jonka ruumiista väitetään nousevan uusi lintu. (25). On todella hämmästyttävää, että kirjoittaja jättää mainitsematta Herran ehtoollisen ja sunnuntain vieton, mikäli, kuten jotkut väittävät, ehtoollista jo silloin vietettiin sunnuntaina ja se oli saanut ylösnousemuksen muistoon liittyvän arvon. Mikä olisikaan voinut olla tehokkaampi tapa Rooman piispalle vakuuttaa Korinton kristityille heidän tulevasta ylösnousemuksestaan, kuin muistuttaa heitä siitä, että Herran ehtoollinen, josta he osallistuivat joka sunnuntai, oli kaikkein kouriintuntuvin vakuutus heidän omasta ylösnousemuksestaan! Sen sijaan Klemens ei ainoastaan jätä mainitsematta tätä asetusta, josta myöhemmin tuli ylösnousemuksen muisto, vaan vieläpä puhuu ”uhreista ja palveluksista”, joita suoritetaan ”määräaikoina ja –hetkinä” Jerusalemin temppelissä ”Valtiaan säädöksien mukaisesti (40:2-4). Osoittamalla sellaista syvää kunnioitusta ja kiintymystä juutalaisia uskonnollisia palvelusmenoja kohtaan, Klemens tuskin sallisi radikaalia irrottautumista sapatin kaltaisista juutalaisista instituutioista ja uuden jumalanpalveluspäivän omaksumista, johon liittyisivät uudet teologiset perustelut. Toisaalta muutamia vuosikymmeniä myöhemmin havaitsemme Ignatioksella, Barnabaalla ja Justinus Marttyyrilla ei ainoastaan aivan vastakkaisen asenteen juutalaisia instituutioita kohtaan vaan myös ensimmäiset vähäiset viittaukset ylösnousemukseen, joka esitetään lisä- tai toissijaisena syynä sunnuntain vietolle.
Ylösnousemuksen toissijaisen aseman varhaisimmissa lähteissä tunnustavat sellaisetkin tutkijat, jotka puolustavat sen vaikutusta sunnuntainvieton syntyyn. C.S.Mosna huomauttaa esim. että vaikka kirkkoisät 4. vuosisadalla muodostivatkin ”selvän kytkennän” ylösnousemisen ja sunnuntain vieton välille, ”ensimmäisinä kolmena vuosisatana ylösnousemuksen muistoa tuskin mainittiin.”.
Jotta ymmärtäisit paremmin alkuseurakunnan tapoja, niin sinun on myös hyvä tietää jotain Raamatun juhlakalenterista. Jeesus noudatti tietenkin Raamatun juhlakalenteria (vrt. juutalainen kalenteri).
Jeesuksen aikana olleen kalenterin mukaan, vuonna 30 jKr Pääsiäinen oli keskiviikkona (14. päivänä nisan-kuuta). Seuraava päivä (15. päivä) oli happamattoman leivän juhlan 1. päivä. Jeesus sanoi olevansa maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. Jos Jeesus ristiinnaulittiin pääsiäisenä, keskiviikkona, niin tästä kolme päivää ja kolme yötä tulisi sapatti-iltaan, jolloin Jeesus olisi myös sapatin Herra.
Korinttolaiskirjeen kohta puoltaisi yllämainittua tulkintaa:
1 Kor. 5:7-8
"Puhdistakaa siis talonne hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina. Happamattomiahan te olettekin, sillä meidän PÄÄSIÄSILAMPAAMME, KRISTUS, ON JO TEURASTETTU. Meidän on siis aika viettää juhlaa, ei vanhan pahuuden ja kelvottomuuden hapattamina, vaan happamattomina, vilpittömyydessä ja totuudessa. ".
Kuten huomaat, tuossa jakeessa pääsiäisen viettämistä perustellaan sillä, että Kristus, todellinen pääsiäislammas, on jo teurastettu. (lähteet: Bacchiocchi ja Wootten).
Alla hyvä linkki, jossa valotetaan Raamatun juhlakalenteria:
http://www.tv7.fi/vod/player/14602/
Jeesus pidätettiin sederaterian jälkeen torstaiyönä, tuomittiin perjantai aamuna, haudattiin sapatin aattona, ja nousi kuolleista varhain sunnuntaiaamuna. Ristiinnaulitseminen tapahtui vuoden 33 jaa pesahina Jerusalemissa, ei siis vuonna 30 jaa kuten jotkut väittävät. Vuotta 33 jaa tukee myös avaruusjärjestö Nasa, joka on laskenut että Jerusalemissa nähtiin osittainen auringonpimennys kuten myös evankeliumit ja kolme roomalaista lähdettä kertovat. Juutalaiset juhlivat pesahia kahdeksan päivää. Vuonna 33 nisan kuun 14. päivä osuu torstaille, 15. päivä perjantaile, 16. päivä lauantaille, 17. päivä sunnuntaille, 18. päivä maanantaille, 19. päivä tiistaille, 20. päivä keskiviikolle ja 21. päivä jälleen torstaille. Kaikki opetuslapset olivat nisakuun 23. päivä lauantai iltana sapatin päätyttyä koolla yläsalissa ja Tuomas sai nähdä Jeesuksen. Vuoteden 33 jaa pesahiin mennessä Jeesuksen toiminta oli kestänyt kolme ja puoli vuotta keväästä 29 jaa ja Pontius Pilatus oli ollut Juudean prefektinä noin seitsemän vuotta vuodesta 26 jaa. Josefus Flavius (vai oliko Filon Aleksandrialainen) että vuonna 33 jaa Pontius Pilatus oli taltuttanut väkivaltaisesti kapinan vain vähän ennen pääsiäistä soluttamalla sotilaita vesijohtoa vastaan kapinoivien juutalaisten sekaan. Kiistatta kyse on vuoden 33 jaa pesah -juhlista.
>>Vuotta 33 jaa tukee myös avaruusjärjestö Nasa, joka on laskenut että Jerusalemissa nähtiin osittainen auringonpimennys kuten myös evankeliumit ja kolme roomalaista lähdettä kertovat.>>
Avaruusjärjestö ei tue vuotta 33. Vuoden 33 osalta todetaan vain lyhyesti: "Mikäli taivas on ollut kirkas ja kuu on näkynyt, niin nisankuun 14. päivä on ollut torstai. Mikäli taivas on ollut pilvessä, niin nisankuun 14. päivä on ollut perjantai. "
Jos taivas oli pilvessä, niin nisankuun 14 päivä oli perjantai eikä torstai, niin kuin väitit.
Avaruusjärjestö Nasa tukee vuotta 30. Lainaus on Petri Paavolan sivustolta.
"Nisankuun 14. päivä uuden kuun syntymisen perusteella vuonna 30
Jeesuksen elämän aikana kuukauden alku on määritelty sen mukaan kun kaksi todistajaa on nähnyt uuden kuun sirpin. Todistajien lausunnon perusteella Sanhedrin on päättänyt kuukauden alkaneen kyseisen päivän iltana. Alla esitetyt päivämäärät ovat juliaanisen kalenterin mukaan koska NASA on käyttänyt juliaanista kalenteria Jeesuksen ajan vuosina.
NASAn nettisivuilta http://sunearth.gsfc.nasa.gov/eclipse/phase/phases0001.html on saatavissa tieto kuunvaiheista vuosien 0 – 100 aikana. Vuonna 30 uusi kuu on syntynyt juliaanisen kalenterin mukaan 22.3 n. klo 17:40 UTC eli Lontoon talviaikaa. NASAn laskelmien mukaan aikataulu voi vaihdella - 2 h 51 min taulukossa esitetystä ajasta. Netistä on ladattavissa ilmainen LunarPhase ohjelma osoitteesta http://www.ursa.fi/extra/ohjelmarekisteri/show_prog.php4?id=581&version_id=250&lang=fi
jonka avulla saadaan selville kuun lasku ja nousuajat eri paikoissa maapallolla eri aikoina. LunarPhase ohjelmassa esitetyt nousu ja laskuajat ovat NASAn esittämän vaihteluvälin sisällä. Ohjelmaa käyttävälle tietona, että kalenterissa näkyvät viikonpäivät eivät ole kohdallaan. Tällöin esim. 6.4.30 on ollut torstai eikä ohjelman näyttämä lauantai. LunarPhase ohjelman mukaan kuu on laskenut Jerusalemissa koordinaattien N 31 45, E 35 15 mukaan 23.3.30 klo 16:31. Kuunsirpin näkymiseen vaaditaan uuden kuun syntymisestä n. 25 h. Mikäli ajat pitävät paikkansa niin tämä tarkoittaa, että kuunsirppi on nähty vasta 24.3, sillä edellisen päivän iltana ei ole ollut 25 tuntia uuden kuun syntymisestä ennen kuin kuu on laskenut. Kun lasketaan tämän aikatulun mukaan, niin nisankuun 14. päivä vuonna 30 on ollut torstai 6.4 juliaanisen kalenterin mukaan. On kuitenkin pieni mahdollisuus, että kuunsirppi olisi näkynyt jo edellisenä iltana ja nisankuun 14. päivä olisi ollut keskiviikkona. Vuonna 30 nisankuun 14. päivä ei olisi voinut olla torstaita myöhemmin, sillä nisankuu olisi joka tapauksessa alkanut viimeistään 24.3. Syynä on, että edellinen kuukausi olisi ollut 23.3 jo 30 päivän mittainen ja uusi kuukausi olisi joka tapauksessa alkanut viimeistään 24.3.30. Tämä havainto on tärkeä huomio, sillä vuosisatoja on esitetty astronomiaan perustuen todisteita, että nisankuun 14. päivä vuonna 30 olisi ollut juliaanisen kalenterin mukaan 7.4 perjantai.".
Vuotta 30 tukevat seuraavat lähteet:
- Matemaattinen todiste, että Jeesus ristiinnaulittiin vuonna 30
- Temppeliä rakennettu 46 vuotta kun Jeesus oli pääsiäisenä Jerusalemissa
- Vanha perimätieto
- Juutalaisten kirjoitukset
- Nisankuun 14. päivä uuden kuun syntymisen perusteella vuonna 30
- Kalenterikonvertterin tiedot
- Jeesuksen puheet
- Naisten meno haudalle anivarhain, ennen auringonnousua sunnuntaiaamuna
- Jeesuksen ratsastus kuninkaana Jerusalemiin
- Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumien ehtoolliskertomus.
Alla on linkki:
http://www.kotipetripaavola.com/Jeesuksenkuolinvuosi.html
Kiistät siis sen että evankeliumeissa mainittu pimennys oli perjantaina 3. huhtikuuta 33 jaa tapahtunut auringonpimennys jonka kestoksi on laskettu 4 minuutti ja 6 sekunttia. Petri Paavolan huuhaasivut ovat epäluotettava lähde enkä luota niihin pätkääkään.
Evankeliumit tukevat ajatusta että happamattomanleivän ensimmäinen päivä oli torstaina 14. nisan-kuuta seder syötiin torstai iltana 15. nisan-kuuta eli sama päivä jona Jeesus ristiinnaulittiin puoliltapäivin perjantaina. Jeesuksen toiminta kesti Johanneksen kasteesta kolme ja puoli vuotta, sinä ainakan Jeesus vietti neljä pesahia, joista viimeinen jäi viimeiseksi. Ensimmäinen pesah oli oli vuonna 28/29 sillä Herodes oli aloittanut toisen temppelin kunnostus ja saneeraus työt 46 vuotta aiemmin vuonna 19/20. Toinen pesah mainitaan lyhyesti nimettömänä juhlana. Kolmannen pesahin Jeesus vietti Galileassa ruokkien 5000 perhekuntaa. Neljäntenä pesahina Jeesus ratsasti Jerusalemiin, vietti seder aterian, pidätettiin ja ristiinnaulittiin. Jeesuksen opetustyö, tämä siis opetti, samoja asioita useaankin kertaan ja laittoi opetuslapset toistamaan kaiken ulkoa, ei itse kerro minä vuonna Jeesus ristiinnaulittiin. Jeesuksen puhumiset eivät siis sitä kerro. Vanha perimätieto kuten apostoliset isät tukevat ennemmin vuotta 33 jaa kuin vuotta 30 jaa. Sitäpaitsi Jos Jeesus olisi ristiinnaulittu vuonna 30 jaa, tämän toiminta olisi kestänyt vain vajaat puoli vuotta. Kuinka Jeesus olisi ehtinyt juoksentelemaan lehtimaja juhlissa ja palelemaan hanukkana Salomon pylväikössä?
>>Kiistät siis sen että evankeliumeissa mainittu pimennys oli perjantaina 3. huhtikuuta 33 jaa tapahtunut auringonpimennys jonka kestoksi on laskettu 4 minuutti ja 6 sekunttia. Petri Paavolan huuhaasivut ovat epäluotettava lähde enkä luota niihin pätkääkään.>>
Minä en kiistä mitään ennen kuin olen täysin selvillä totuudesta. Asia vaan kiinnostaa minua ja olen itsekin "tiedon etsijä". Vuosi jää ainakin tässä nyt selvittämättä. En liputa vuotta 33 selityksesi perusteella sen enempää kuin vuotta 30:ntä. Petri Paavola ei ole lainkaan ainoa, joka tällaista kirjoittaa. Laitoin linkin hänen sivuilleen siksi, koska sivut ovat selkeät. En nimittelisi kenenkään sivuja "huuhaasivuiksi".
>>Kuinka Jeesus olisi ehtinyt juoksentelemaan lehtimaja juhlissa ja palelemaan hanukkana Salomon pylväikössä? >>
Miksi ei olisi ehtinyt? En osaa ottaa tuohon nyt kantaa.
>>Evankeliumit tukevat ajatusta että happamattomanleivän ensimmäinen päivä oli torstaina 14. nisan-kuuta seder syötiin torstai iltana 15. nisan-kuuta eli sama päivä jona Jeesus ristiinnaulittiin puoliltapäivin perjantaina. >>
Mitkä evankeliumit?
Batya Woottenin kirjassa Israelin juhlat on tätä käsittelevä esimerkkilaskelma perustuen seuraaviin Raamatun kohtiin: "Laske seitsemän viikkoa; siitä alkaen, kun sirppi ensi kerran olkeen pannaan, laske seitsemän viikkoa" (5. Moos. 16:9). "Laskekaa viisikymmentä päivää seitsemännen sapatin jälkeiseen päivään asti; sitten tuokaa Herralle uusi ruokauhti" (3. Moos. 23:16). Tämän perusteella pääsiäinen olisi ollut keskiviikko 14. pnä nisankuuta ja happamattoman leivän ensimmäinen päivä torstaina 15. pnä nisankuuta.
Tämän mukaan Jeesus ristiinnaulittiin pääsiäisenä, joka oli 14 pnä ja Jeesus nousi kuolleista sapatti-iltana. Tätä tukevat myös Jeesuksen omat puheet ja evankeliumit:
Matt. 12:40 "Niin kuin profeetta Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä".
"Jeesus sanoi, että Hän on haudassa kolme päivää ja kolme yötä (n. 72 tuntia), nousee ylös kolmen päivän perästä (tässä tapauksessa myös 72 tuntia, sillä hänet on haudattu illalla). Myös se sopii, että Hän nousee haudasta kolmantena päivänä. Jotta kaikki Jeesuksen puheet olisivat totta, niin Hänet olisi haudattu keskiviikkoiltana hieman ennen auringonlaskua ja ylösnousemisen olisi pitänyt tapahtua varsin tarkoin 72 tunnin kuluttua hautaamisesta eli sapatin päättyessä lauantaina auringonlaskun aikaan. ". (Petri Paavola)
Mark. 16:1-2
"Kun sapatti oli ohi, Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome ostivat tuoksuöljyä mennäkseen voitelemaan Jeesuksen. Sapatin jälkeisenä päivänä ani varhain, kohta auringon noustua he lähtivät haudalle."
"Kun Jeesus on ristiinnaulittu pääsiäisenä, keskiviikkona nisankuun 14. päivä niin seuraavana päivänä on ollut happamattoman leivän juhlapäivä eli sapatti. Markuksen mukaan kun sapatti (juhlasapatti tai pyhä sapatti=happamattoman juhlan 1. päivä) nisankuun 15. päivä oli ohi, ostivat naiset hyvänhajuisia yrttejä. Luukkaan mukaan he toivat valmistamansa hyvänhajuiset yrtit viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain haudalle eli sunnuntaiaamuna. Käytännössä he eivät olisi pystyneet tekemään tarvittavia ostoksia ja voiteen valmistusta viikkosapatin päätyttyä, lauantai-illan ja sunnuntain aamuyön välillä. Myyjiä ei olisi ollut yön pimeinä tunteina. Mikäli Jeesus olisi ristiinnaulittu keskiviikkona niin naiset olisivat viettäneet torstain nisankuun 15. päivän pyhän sapatin, ostaneet voiteisiin tarvittavat aineet perjantaina ja valmistaneet hyvänhajuiset voiteet silloin. Naiset tulivat sitten haudalle sapatin (viikkosapatin) jälkeen ja Markuksen evankeliumi 16:1-2 kertoo asian juuri näin. ". (Petri Paavola).
Tässä vielä Raamatun paikkoja selvyyden vuoksi:
http://raamattu.fi/1992/Luuk.23.html
"Jeesuksen hautaaminen Luuk.23:50-56
50 -- 51 Muuan neuvoston jäsen, Joosef, joka oli kotoisin juutalaisesta Arimatian kaupungista, ei ollut yhtynyt neuvoston päätökseen eikä osallistunut sen toimiin. Hän oli hyvä ja hurskas mies ja odotti Jumalan valtakuntaa. 52 Joosef meni Pilatuksen puheille ja pyysi Jeesuksen ruumista. 53 Hän otti sen ristiltä, kääri pellavavaatteeseen ja pani kallioon hakattuun hautaan, johon ei vielä ollut haudattu ketään. 54 Oli VALMISTUSPÄIVÄ, sapatti oli juuri alkamassa.
55 Naiset, jotka olivat Jeesuksen kanssa tulleet Galileasta, lähtivät Joosefin mukaan. He näkivät, kuinka Jeesuksen ruumis pantiin hautaan. 56 Palattuaan kaupunkiin he hankkivat tuoksuvia öljyjä ja voiteita, mutta sapatin he viettivät levossa lain käskyn mukaan. ".
Oli valmistuspäivä ja sapatti oli alkamassa. Valmistuspäivä oli siis pääsiäinen nisankuun 14. päivä ja keskiviikko. Sapatti oli alkamassa, joka oli siis happamattoman leivän juhlan 1 päivä, nisankuun 15. päivä ja torstai.
http://raamattu.fi/1992/Mark.16.html
"Jeesuksen ylösnousemus Mark 16:1-4
1 Kun sapatti oli ohi, Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome ostivat tuoksuöljyä mennäkseen voitelemaan Jeesuksen. 2 Sapatin jälkeisenä päivänä ani varhain, kohta auringon noustua he lähtivät haudalle. 3 Matkalla he puhuivat keskenään: "Kuka auttaisi meitä ja vierittäisi kiven hautakammion ovelta?" 4 Mutta tultuaan paikalle he huomasivat, että kivi oli vieritetty pois; se oli hyvin suuri kivi. ".
Kun happamattoman leivän juhlan 1. pv (vuotuinen sapatti, joka oli siis torstaina), joka oli nisankuun 15. päivä oli ohi (eli oli perjantai), naiset ostivat tuoksuöljyä. Sapatin (viikkosapatin, joka oli lauantaina) he viettivät levossa. Sapatin jälkeisenä päivänä (sunnuntaina) he lähtivät ani varhain haudalle. Jeesus oli tuolloin jo ylösnoussut.
Batya Wootten kirjoittaa kirjassaan Israelin juhlat, seuraavasti:
"Kun seurakunta kasvoi, ja roomalaisia uskovia alkoi olla enemmän kuin juutalaisia uskovia, Rooman keisari Konstantinus (jonka "kristillisen" uskon monet kyseenalaistavat) alkoi koota neuvostoa ja vastustaa kaikkea, jota pidettiin "juutalaisena". Yksi keskeisimmistä kysymyksistä oli milloin ylösnousemusta juhlittaisiin.
Konstantinus sääti, että ylösnousemusta vietetään sunnuntaina kevätpäivän tasausta seuraavan täydenkuun jälkeen. Näin alkoi kirkollisen "pääsiäisen" historia.
Lisätkäämme tähän, että Messias Jeshua sanoi olevansa maan povessa "kolme päivää ja kolme yötä". Hän viittasi ruumiiseensa sanoessaan kiusaajilleen: "Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä". Siksi ne, jotka halusivat juhlia hänen ylösnousemustaan, kokivat, että "kolme päivää" oli olennainen seikka juhlan ajoituksessa.
Lisäksi shavuotin (helluntai) ajoitus on sidoksissa "sapatin jälkeiseen päivään". Sinä vuonna, jona Jeesus uhrattiin, kävi niin, että kolmen päivän ja kolmen yön jälkeen Hän esittäytyi taivaassa juuri sapatin jälkeisenä päivänä.
Sitten viidenkymmenen päivän kuluttua shavuotina eli helluntaina Hän vuodatti Henkensä opetuslastensa ylle näiden odottaessa ja rukoillessa Yläsalissa.
Juhlien ajoitus perustuu uudenkuun ilmestymiseen, ja kuunkierto vaihtelee 29 ja 30 päivän välillä. Pääsiäinen voi siis osua eri viikonpäiville. Siten pääsiäisen ja uutislyhteen heilutuksen välillä ei välttämättä ole kolme päivää. Esim. jos pääsiäinen on päivää aiemmin kuin sinä vuonna, jona Jeshua uhrattiin, päiviä on neljä pääsiäisen ja uutislyhteen heilutuksen välillä. Kuitenkin ne, jotka tekivät päätöksen Messiaan ylösnousemuksen juhlimisesta, kokivat kolme päivää ratkaisevan tärkeiksi.
Mainitkaamme vielä se tosiasia, että pitkäperjantai-iltapäivän ja pääsiäissunnuntaiaamun väliin ei mahdu kolmea päivää ja kolmea yötä. ".
Kolme+päivää,+kolme+yötä,+ja+neljäntenä+ruumis+alkaa+haista.+Torstai+iltana+Jeesus+nautti+opetuslastensa+ja+läheistensä+kanssa+seder+ateriaa,+perjantai+aamuna+Pontius+Piltus+tuomitsi+Jeesuksen+ristiinnaulittavaksi,+ennen+perjantai+iltaa+Jeesus+haudattiin+Joosef+Arimatilaisen+sukuhataan,+sapatin+Jeesus+vietti+liinoihin+äärittynä+haudassa,+sunnuntai+aamuna+Jeesus+heräsi+kuolleista+ja+ilmestyi+ensimmäiseksi+naisille.+Perjantai+on+viikkosapatin+eli+lauantain+valmistuspäivä.+Sapattina+oli+hyvin+ankarasti+kielletty+tehdä+työtä+joten+aterian+valmistus+ja+pöydän+kattaminen+tehtiin+perjantaina.+Sapattina+juutalaiset+vielä+menivät+käymään+synagoogassa+ja+palasivat+sen+jälkeen+koteihinsa+päättämään+spatin+juhlaseremoniaan+ja+suureen+ateriaan.+Tässä+tulee+myös+muistaa+että+juutalaisilla+vuorokausi+vaihtuu+iltaisin,+joten+perjantaina+15.+nisan-kuuta+vuonna+33+jaa,+täyti+ristillenaulittujen+ruumiit+hävittää+ennen+iltaa+ja+sapatin+alkamista.+Tuossa+vaiheessa+sanhedrin+oli+edeltä+poistunut+temppeliin+katsomaan+niin+kutsuttua+toista+pääsiäisuhria+ja+kansa+tuli+pasuunansoiton+jälkeen+perässä.+Sapatti,+joka+oli+ainut+kokonainen+päivä+haudassa,+alkoi+perjantai+iltana+ja+päättyi+lauantai+iltana.+Lauantai+iltana+myös+aukesivat+basaarit,+putiikit+ja+myyntikojut.+Sunnuntai+aamuna+ennen+auringon+nousua+Jeesus+oli+jo+jalkeilla,+mutta+ei+viellä+kokenut+ylösnousemusta+jota+kolme+yötä+ja+kolme+päivää+tarkoittaa.+Kun+sielu+irtaantuu+ruumiista+ja+menee+Aabrahamin+helmaan+odottamaan+ylösnousemusta,+se+alkaa+mädäntyä.+Pysyn+vankkumatta+vuoden+33+jaa+pääsiäisen+kannalla.
Tämän vuoksi juuri tuo kolme päivää ja kolme yötä on niin tärkeä! Se on uskon asia. Miten selität Lasaruksen kuoleman? Hän oli ollut haudassa samoin neljättä päivää ja haisi jo. Jeesus kuitenkin huusi Lasarukselle, että Lasarus, tule ulos! Niin kuollut tuli ulos haudasta, ei enää haisevana, vaan terveenä. Näin käy myös, kun Jeesus tulee takaisin. Herramme Jeesus Kristus herättää tullessaan kaikki kuolleet. Toiset iankaikkiseen elämään toiset kadotukseen. Kaikki polvet notkistuvat Herramme Jeesuksen Kristuksen edessä, sinunkin.
En millään voi jättää huomiotta Raamatun ihan keskeisintä asiaa, nimittäin sitä, että Jeesus oli Hänen omien sanojensa mukaan maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. Tämä, jos mikä, on tarkoitettu uskottavaksi kirjaimelliseksi. En usko, että Raamattu on pelkkää kaunokirjallista tuotetta, jota voidaan muuttaa ihan oman mielen mukaan. Uskon, että Jumalalle on KAIKKI mahdollista. Alla Raamatun teksti, kun Jeesus herättää Lasaruksen, joka oli ollut neljättä päivää haudassa ja haisi jo.
Joh. 11:17-43
"17 Kun Jeesus tuli perille, hänelle kerrottiin, että Lasarus oli jo neljättä päivää haudassa. 18 Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista stadionmitan* päässä, 19 ja monia juutalaisia oli tullut lohduttamaan Marttaa ja Mariaa veljen kuoleman johdosta.
20 Kun Martta kuuli, että Jeesus oli tulossa, hän lähti tätä vastaan. Maria oli silloin sisällä talossa. 21 Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut. 22 Mutta nytkin tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken mitä häneltä pyydät." 23 Jeesus sanoi: "Veljesi nousee kuolleista." 24 Martta vastasi: "Tiedän kyllä, että hän nousee viimeisenä päivänä, ylösnousemuksessa." 25 Jeesus sanoi: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, 26 eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?" 27 "Uskon, Herra", Martta vastasi, "minä uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla maailmaan."
28 Tämän sanottuaan Martta palasi kotiin, kutsui sisartaan Mariaa ja sanoi hänelle kahden kesken: "Opettaja on täällä ja kutsuu sinua." 29 Kuullessaan sen Maria heti nousi ja lähti Jeesuksen luo. 30 Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siellä, missä Martta oli hänet tavannut. 31 Kun juutalaiset, jotka olivat talossa lohduttamassa Mariaa, näkivät tämän äkkiä nousevan ja lähtevän ulos, he menivät perässä, koska arvelivat hänen olevan menossa haudalle itkemään.
32 Ehdittyään sinne, missä Jeesus oli, ja nähtyään hänet Maria vaipui hänen jalkoihinsa ja sanoi: "Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut." 33 Kun Jeesus näki itkevän Marian ja hänen kanssaan tulleet juutalaiset, jotka hekin itkivät, syvä liikutus valtasi hänet, 34 ja hän kysyi: "Missä hänen hautansa on?" "Herra, tule katsomaan", he vastasivat. 35 Jeesus itki. 36 Juutalaiset sanoivat: "Katsokaa, kuinka rakas Lasarus hänelle oli." 37 Mutta jotkut heistä sanoivat: "Kun hän pystyi avaamaan sokean silmät, eikö hän myös olisi voinut estää Lasaruksen kuoleman?"
38 Järkyttyneenä Jeesus tuli haudalle. Se oli luola, jonka suulla oli kivi. 39 "Ottakaa kivi pois", käski Jeesus, mutta Martta, vainajan sisar, sanoi hänelle: "Herra, hän haisee jo. Hän on siellä nyt neljättä päivää." 40 Jeesus vastasi: "Enkö sanonut sinulle, että jos uskot, saat nähdä Jumalan kirkkauden?"
41 Kivi otettiin pois. Jeesus kohotti katseensa ja sanoi: "Isä, minä kiitän sinua siitä, että olet kuullut minua. 42 Minä kyllä tiedän, että sinä kuulet minua aina, mutta minä sanon tämän näiden ympärilläni seisovien ihmisten tähden, jotta he uskoisivat sinun lähettäneen minut." 43 Tämän sanottuaan Jeesus huusi kovalla äänellä: "Lasarus, tule ulos!" 44 Silloin kuollut tuli haudasta, jalat ja kädet siteissä ja kasvot hikiliinan peittäminä. Jeesus sanoi: "Päästäkää hänet siteistä ja antakaa hänen mennä." .
Raamatulla et voi perustella tuota omaa näkemystäsi, et millään! Pitkäperjantai-myytti on katolisen kirkon tuotantoa. Joka sitä uskoo, se kieltää Jeesuksen.
Jeesus ristiinnaulittiin vuonna 31, ei vuonna 33, kuten jotkut erheellisesti väittävät.
Etkö sinä tiedä, että "kolme päivää ja kolme yötä" on aramean kielen tapa ilmaista kolmea vuorokautta eli tässä tapauksessa: perjantai, sapatti, sunnuntai? Ei se ole mikään katolisen kirkon hapatus.
>> "kolme päivää ja kolme yötä" on aramean kielen tapa ilmaista kolmea vuorokautta eli tässä tapauksessa: perjantai, sapatti, sunnuntai?>>
Minun silmäni näkevät tuossa vain kaksi yötä. Miten niin aramean tapa? Onko muita vastaavia esimerkkejä, jotka todistavat tuollaisen tavan? Onko tutkittua tietoa? Epäilen, että meiltä on taas pimitetty totuus. Koska meille ei ole opetettu Raamatun juhlakalenteria, mitä Jeesuksen aikana myös käytettiin, niin emme ole voineetkaan tietää totuutta. Sapatteja on sekä vuotuisia (jotka ovat erityisten juhlapäivien mukaan) sekä viikoittaisia. Meille on annettu yksipuolisesti ymmärtää, että kyseessä olisi ollut viikkosapatti. Vuotuisista sapateista ei olla puhuttu mitään. Tietenkin meidän pitää huomioida juutalainen kalenteri!
Tässä on hyvä graafinen kuva, jonka alta myös alla oleva teksti on kopioitu.
http://arvioikaa.com/3days.jpg
"Graafinen esitys keskiviikon ristiinnaulitsemisesta Micahel J. Harrisin mukaan
On myös huomattava, että pääsiäiskaritsa valittiin Abib/Nisan-kuun 10. päivänä eikä se tapahtunut niin kuin yleensä opetetaan, vaan pääsiäistä edeltävänä viikkosapattina. Jeesus valittiin Jumalan hyväksymänä Jumalan Karitsana teuraslampaaksi Hänen riemusaatossa saapumisensa jälkeen, kun johtava papisto sopi hänen tappamisestaan sapattina. Hänet laitettiin hautaan vuosittaisen sapatin alkaessa. Jeesus nousi kuolleista seuraavan viikkosapatin ollessa päättymässä. Tämä pitää yhtä sen Hänen opetuksensa kanssa, että Hän on Sapatin Herra.
On monia huomattavia keskiviikon ristiinnaulitsemiseen uskovia aina alkuseurakunnan ajoilta meidän aikaamme saakka. Heitä ovat mm. Epifanus, Victorinus Petaulainen (AD 307), Lactantius, Wescott, Cassiodorus ja Gregorius Toursilainen. Myöhäisemmistä mainitakoon Finis Dake ja R.A. Torrey, jotka myös uskoivat ristiinnaulitsemisen tapahtuneen keskiviikkona. Tiedämme nyt, että Raamattu opettaa ristiinnaulitsemisen tapahtuneen keskiviikkona, joten lukijan on hyväksyttävä Raamatun esittämät tosiasiat ihmisten perinnäisoppien sijasta. Samalla totean kuitenkin, ettei se ole pelastuskysymys, sillä tiedän, että on miljoonia, jotka ovat uskoneet perjantain ristiinnaulitsemishuijaukseen ja minä tulen kohtaamaan heidät kerran taivaassa. Evankeliumien pinnallinen lukeminen saa lukijat usein päätymään sellaiseen johtopäätökseen, että Jeesus naulittiin ristille perjantaina, jos evankeliumeja luetaan vain kutakin erikseen eikä kaikkia yhdessä, niin että emme voi syyttää suurinta osaa niistä, jotka uskovat tuohon väärään opetukseen.
Oppinut lukija saattaa sanoa tähän, että sellaisena kuin pääsiäistä nykyään vietetään, se ei voi osua keskiviikkoon juutalaisessa kalenterissa. Näin onkin nykyään, mutta samoin eivät osu Uutislyhteen juhla (uutislyhteen heilutus) eikä viikkojuhlakaan (helluntai) viikon ensimmäiselle päivälle juutalaisessa kalenterissa. Syy löytyy historiasta. Näiden tärkeiden juhlien viettämisestä oli kiistaa fariseusten ja saddukeusten välillä. Jeesuksen aikana olivat saddukealaiset ylipappeina ja viettivät juhlapäiviä saman ymmärryksen mukaan, mikä meilläkin Toorasta on. Saddukeukset uskoivat esimerkiksi, että uutislyhteen juhla osui aina viikon ensimmäiselle päivälle, jolloin helluntaikin osui aina viikon ensimmäiselle päivälle. Farisealaiset taas uskoivat, että uutislyhteen juhla osui Abib/Nisan-kuun 16.päivälle, eli vuosisapatin jälkeiselle päivälle, jolloin helluntai saattoi osua eri viikonpäiville. Jeesuksen aikaan sovellettiin saddukelaisten mukaan määriteltyjä juhla-aikoja, mutta hajaannuksen jälkeen lukuisammat ja tiukemmat fariseukset säilyttivät oman käsityksensä juutalaisuudesta. He olivat nykyajan ortodoksijuutalaisten esi-isiä ja heidän hallussaan on kalenterin ylläpito nykyään. Heidän sääntönsä ovat syrjäyttäneet Jeesuksen aikana käytetyt säännöt, vaikka ne eivät olekaan merkittäviä."
http://arvioikaa.com/pipe.html
>>Pitkäperjantai-myytti on katolisen kirkon tuotantoa. Joka sitä uskoo, se kieltää Jeesuksen. >>
Anteeksi tuo yllä oleva kommenttini. Noin en voi sanoa kenestäkään. Me ymmärrämme Raamattua oman vähäisen ymmärryksemme mukaan. Itsellenikin asia on uusi, joten en väitä olevani oikeassa. Anteeksi vielä kerran!
Hörhö aloitus. Olet tullut oikeaan paikkaan. Tätä porukkaa kiinnostaa ajat ja päivät. Ei tarvi miettiä oikeita ongelmia
Voisitko kertoa mistä haluaist puhua ?
Vielä kerran lyhyet vastaukset aloittajan esittämiin kysymyksiin:
Mitä kuuluu Herran ehtoolliseen? Leipä, viini ja jalkojen pesu.
Pitääkö ehtoollista viettää tiettynä päivänä tai tiettynä kellonaikana? EI PIDÄ. Evankeliumeissa ei kerrota, että Kristus olisi antanut ehtoolliselle viikoittain toistuvan viettoajan. Herran ehtoolliseen liittyen apostoli sanoo toistuvasti "kun kokoonnutte" eli ehtoollisen viettoon ei ole mitään määrättyä aikaa tai päivää
Pitääkö ruokailla ehtoollisen yhteydessä? EI PIDÄ. Apostoli oli selvästi neuvonut seurakunnan jäseniä syömään kotonaan eikä Herran ehtoollisen vieton aikana (1Kor. 11:27,34).
1Kor. 11:27,34 Herran aterian oikea vietto
"17 Näitä ohjeita antaessani minun on moitittava teitä siitä, että yhteiset kokoontumisenne ovat teille pikemmin vahingoksi kuin hyödyksi. 18 Olen ensinnäkin kuullut, että teillä seurakunnan kokouksissa ilmenee hajaannusta, ja osittain sen myös uskon. 19 Täytyyhän teillä ollakin keskuudessanne ryhmäkuntia, jotta nähtäisiin, ketkä teistä osoittautuvat luotettaviksi. 20 Teidän kokoontumisenne eivät ole oikeaa Herran aterian viettämistä, 21 koska jokainen syö omia ruokiaan, niin että toinen on nälissään ja toinen juovuksissa. 22 Ettekö voi syödä ja juoda kotonanne? Vai halveksitteko te Jumalan seurakuntaa niin että häpäisette niitä, joilla ei ole ruokaa? Mitä minun pitäisi sanoa teille? Kiittääkö teitä? Tässä asiassa en teitä kiitä.
23 Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, 24 kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." 25 Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni."
26 Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee. 27 Niinpä se, joka arvottomalla tavalla syö tätä leipää ja juo Herran maljasta, tekee syntiä Herran ruumista ja verta vastaan. 28 Jokaisen on tutkittava itseään, ennen kuin syö tätä leipää ja juo tästä maljasta. 29 Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion. 30 Sen vuoksihan teidän joukossanne on paljon heikkoja ja sairaita ja monet ovat jo nukkuneet pois. 31 Jos me itse tutkisimme itseämme, emme joutuisi tuomittaviksi. 32 Rangaistessaan Herra kuitenkin kurittaa meitä, jotta meitä ei yhdessä maailman kanssa lopullisesti tuomittaisi.
33 Veljeni, kun siis kokoonnutte aterioimaan, odottakaa toisianne. 34 SE, JOLLA ON NÄLKÄ, SYÖKÖÖN KOTONAAN, jotteivät kokoontumisenne tuottaisi teille rangaistusta. Muusta annan ohjeet sitten kun tulen. ".
Jeesus söi opetuslastensa kanssa seder-aterian eli pääsiäsaterian, joka kuului (ja kuuluu edelleenkin) juutalaiseen pääsiäisen viettoon.
>>Jeesus söi opetuslastensa kanssa seder-aterian eli pääsiäsaterian, joka kuului (ja kuuluu edelleenkin) juutalaiseen pääsiäisen viettoon. >>
Bacchiocchi kirjoittaa kirjassa Sapatti ja sunnuntai pääsiäisen vietosta seuraavaa:
"Sitä paitsi tiedämme kvartodesimaanisista lähteistä, että kristityt todella viettivät pääsiäisjuhlaa. Kvartodesimaanit olivat kristittyjä, jotka pitivät pääsiäistä niisan-kuun 14. päivänä juutalaiseen tapaan. He ilmeisesti edustivat suoranaista jatkoa alkukirkon käytännölle. Pääsiäisen vietto ei kuitenkaan tapahtunut sunnuntaina vaan, kuten J. Jeremias sattuvasti toteaa, ”samaan aikaan kuin juutalaista pääsiäistä. Toisin sanoen niisan-kuun 15. päivää edeltävänä yönä, ja tällöin oli tärkeintä päivämäärä pikemmin kuin päivä”.
...pääsiäistä, josta myöhemmin tuli pääsiäissunnuntaina vietettävä vuotuinen ylösnousemuksen muistojuhla, alkuaan vietettiin ensi kädessä Kristuksen kärsimisen muistoksi, ja sitä vietettiin niisan-kuun 15. päivänä eikä sunnuntaina...".