piiloteltuja teloituksia. Punaisten taistelutappioiksi ilmoitetaan yleensä n. 6 000 ja valkoisten n. 3 500 miestä. Punaisten luku on käsittämättömän suuri useastakin eri syystä. Yleensä aina puolustajan tappiot ovat pienemmät kuin hyökkääjän. Punaisten tappioita voisi puolustella jos heillä olisi ollut tapana tapella paikallaan pysyen viimeiseen mieheen ja viimeiseen patruunaan. Ei ollut vaan he pötkivät pakoon tai antautuivat.
Voikin surutta sanoa, että luvussa 6 000 on ainakin puolet eli n. 3 000 valkoisten teloittamia antautuneita.
Voikin surutta sanoa, että luvussa 6 000 on ainakin puolet eli n. 3 000 valkoisten teloittamia antautuneita.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kirjassa Tie Tampereella tämäkin puoli asioista tulee hyvin esille. Vangit apettiin järkiään ennen Tamperetta.
"Voikin surutta sanoa, että luvussa 6 000 on ainakin puolet eli n. 3 000 valkoisten teloittamia antautuneita."
Nimenomaan, täysin surutta. Suru olisi oikea termi, mikäli ihmisiä olisi teloitettu.
Suru toisille, ilo toisille. Mutta sitä ydinasiaa et näköjään edes yrittänyt kumota, että teloituksia on punaisten luvussa tuhansia.
Olen luopunut vuosia sitten yrittämästä puhua järkeä teille parille punikkiapinalle. Ihan sama mitä vääntelet siellä. Jos tunnet voittaneesi, suotakoon se sinulle. Jos ne punaiset rintamalla olivat yhtä tyhmiä kuin palstan pari jälkeläistä, veikkaan että pääsääntöisesti ampuilivat itsensä hengiltä. Mistä sitä voi tietää, kuinka pyssyä pidetään käsissä...
"""Olen luopunut vuosia sitten yrittämästä puhua järkeä teille parille punikkiapinalle. """
Mutta varmaan yrittäisit puhua järkeä palstaa lukeville puolueettomille ja oikeistolaisille jos: a) sinulla olisi järkeä, b) jos sinulla olisi esittää avausta kumoavia järkisyitä.
Kun ryhtyy aseellisella kapinalla tuhoamaan suomalaista yhteiskuntaa ja häviää, on parasta kantaa myös seuraukset.
Punikit pääsivät vähällä. Noin 64 000 armahdettiin.
Ei ole vähällä kun lähes 30 000 surmattiin laittomasti. Tai ehkä se on porvarille vähän, ettehän te itke erään haahun miekkavalan tuomia 65 000 kuolluttakaan.
Se oli vähän huomioiden kansan ja vasemmiston koon. Punakaartissa oli noin 100 000 jäsentä. Osa tuosta määrästä menehtyi lisäksi Espanjan tautiin.
Leirikuolemat olivat kyllä rikollista toimintaa nykyajan määritysten mukaan, mutta silloin oli aika toinen.
Eipä Brittien keskitysleireistä aikaisemmin mitään rangaistuksia jaettu.
Punikit pääsivät vähää. Noin 6 000 kaatui ja 8 000 teloitettiin. Leireillä kuoli 14 000. Suuri enemmistö armahdettiin.
.....Leirikuolemat olivat kyllä rikollista toimintaa nykyajan määritysten mukaan, mutta silloin oli aika toinen.....
Oli ne rikoksia silloinkin. Ainakin kun lahtari väittää punaisten tappaneen vankejaan niin rikoksena se asia esitellään. Jos olisi ollut rikos punaisen tekemänä niin kai se oli rikos valkoisenkin tekemänä. Vai onko jokin väriero ?
Lahtarilla tuntuu olevan pitkä jälkikäynti kun suree vielä 100 v jälkeen päin kun ei kaikkia kerennyt tappaa. Odottaa siitä jopa kiitosta kun ei enempää tappanut. Olisi tappanutkin kaikki mutta toiset tuli väliin ja keskeyttivät just pahimoillaan kun lahtari oli juuri pääsemässä vauhtiin.
"Leirikuolemat olivat kyllä rikollista toimintaa nykyajan määritysten mukaan, mutta silloin oli aika toinen."
Aivan samoin kuin Ison Vihankin aikoihin oli maailma toinen.
Täällä aina kerrotaan kuinka monta "ARMAHDETTIIN". Jos ihmisiä vangitaan summamutikassa niin vapaaksi päästäminen ei ole armahtamista.
Oikeusvaltiossa ihmisen teot tutkitaan, käsitellään oikeudessa (ei missään kenttäoikeudessa) ja tuomitaan tai vapautetaan. Jos tuomittu vapautetaan niin se on ARMAHTAMISTA.
Valtiorikosoikeudet käsittelivät 75 575 tapausta ja vapausrangaistuksista kuolemantuomioihin vaihdelleita tuomioita langetettiin 67 788. Eli mentiin aivan oikeusvaltion periaatteiden mukaan.
Avaaja kuvittelee, että lahtaava punakaarti ei ollut sodassaan hyökkäävänä osapuolena ja vetää tästä väärästä perusteestaan vääriä johtopäätöksiä.
Punakaarti sai käytännössä lähes taisteluitta sen alueen minkä sai. Alkuvaiheessa kaatuneita oli hyvin vähän kummallakaan puolella.
Merkillistä tietämättömyyttä. Rintaman muodostumisen jälkeen ja itse asiassa jo vähän aikeisemminkin punaisten taktiikkana oli "yleishyökkäys". Tämä kesti maaliskuun puoliväliin asti, jolloin valkoiset aloittivat suuroperaationsa Tampereen saartamiseksi ja valloittamiseksi. Wikipedia kertoo:
"Sisällissodan ensimmäisessä vaiheessa 27. tammikuuta – 14. maaliskuuta 1918 välisenä aikana aloite ja suurin hyökkäysaktiviteetti oli Suomen punaisella kaartilla. Kaartin ylipäällikköinä toimivat (aikajärjestyksessä): Ali Aaltonen, Eero Haapalainen ja triumviraatti Eino Rahja, Adolf Taimi, Evert Eloranta sekä viimeisenä Kullervo Manner. Heti taistelujen alettua paljastuivat punakaartin sotilaalliset heikkoudet: sotilasammattitaidon ja ammattiupseerien puute ja heikosti koulutettu, kuriton miehistö. Punaiset kärsivät ensimmäisiä tappioita muun muassa omien aseiden kautta, vahingonlaukauksista. Punakaartin organisaatiossa toimivin taso oli komppania tai joukkue eli plutoona. Niiden päälliköt valittiin demokraattisesti yksikön jäsenten kesken ja keskuudesta, joten lopputulos johdon laadun suhteen oli hyvin sattumanvarainen. Kaartilaisten paineensietokyky taistelussa oli heikko, mikä yhdessä ammattitaidottoman johdon kanssa johti helposti hyökkäyksen pysähtymiseen ja puolustuksen pettämiseen. Tappioiden seurauksena kokonaisia joukko-osastoja saattoi poistua rintamalta takaisin kotiseudulle, sodanjohdon kykenemättä sitä estämään."