Olipa "mukava" saada lapsen koulun välittämä Helmi-viesti, jossa kerrottiin meille vanhemmille sivistisjohtajan ja opetuspäällikön nimissä yhtenäiskouluhankkeesta. Kovin oli viesti toteava, ja asiat esitetty niin, että nämä asiat on siis jossakin jo päätetty. Missä, kysyn minä? Kun sivistyslautakunnassa oleva kaverini ei ainakaan tunnusta olevansa tietoinen näin pitkälle menevistä suuntaviivoista.
Minusta olisi äärimmäisen fiksua, että meiltä vanhemmiltakin ja lapsilta asioista kyseltäisiin eli missä viipyy meille suunnattu tiedotustilaisuus.
Ainakin näihin haluaisin tietoa:
- onko lapseni tehostettu tuki matematiikassa ja englannissa nyt vaarassa, kun erityisen tuen oppilaita aletaan integroida tavallisiin luokkiin niin kuin yhtenäiskoulumallissa annetaan ymmärtää? Meinaan vaan, kuinka opettajille riittää aikaa ohjata lastani ja muita hänen kaltaisiaan, jos luokassa on esimerkiksi 3-5 erityisen tuen oppilasta integroituina.
- miten aiotte turvata lastemme välituntitoiminnot, jos lisärakennus rakennetaaan alakoulun puolelle?
- miten aiotte huomioida Hautasen koulun oppilaiden erityistarpeet - käsittääkseni he tarvitsevat aika lailla tilaa niin sisällä kuin ulkona? Tästä on ihan laissakn määräyksiä.
- miten aiotte taata alakoululaisten turvallisuuden ja jatkuvuuden tarpeen, mikäli heillä on useita eri opettajia ja luokkatiloja?
- miten uskallan lähettää lapseni kouluun, jos tiedän hänellä olevan tunti ylälkoulun puolella?
- mitä tällä haetaan? Yhden virkarehtorin (alakoulu) palkan säästöäkö? Käsittääkseni apulaisrehtorien työnmäärä kasvaa ja silloin täytyy myös heidän palkkansa nousta, mikä tarkoittaa sitä, että yhden virkarehtorin palkkakustannuksista saatava säästö sulaa.
- ovatko koulunkäynninohjaajien ja kouluterveydenhoitajien yms. toimet ja siten oppilaiden tukimuodot vaarassa vähentyä?
- miten voitte puhua yhtenäisestä oppimispolusta, kun suurin osa oppilaista saapuu 7. luokalle muista kouluista kuin Keskuskoulusta? Oppilaiden epätasa-arvoisuus vain lisäänty nähdäkseni.
- onko näistä asioista todellakin jo päätetty, kun viestissä puhutaan totena 1 3 -mallista (yksi virkarehtori ja kolme apulaisrehtoria). Missä on päätetty?
Kyllä nyt viimenkin olisi aika meidän kuntalaisten tajuta se, että täällä tietyt porukat pienissä piierissä päättävät meidän kaikkien yhteisistä asioista. On aika vaihtaa huhtikuussa valtuustoon sellaiset päättäjät, jotka oikeasti kuunetelevat meitä asukkaita ja tekevät päätöksiä kaikkien hyväksi.
Minusta olisi äärimmäisen fiksua, että meiltä vanhemmiltakin ja lapsilta asioista kyseltäisiin eli missä viipyy meille suunnattu tiedotustilaisuus.
Ainakin näihin haluaisin tietoa:
- onko lapseni tehostettu tuki matematiikassa ja englannissa nyt vaarassa, kun erityisen tuen oppilaita aletaan integroida tavallisiin luokkiin niin kuin yhtenäiskoulumallissa annetaan ymmärtää? Meinaan vaan, kuinka opettajille riittää aikaa ohjata lastani ja muita hänen kaltaisiaan, jos luokassa on esimerkiksi 3-5 erityisen tuen oppilasta integroituina.
- miten aiotte turvata lastemme välituntitoiminnot, jos lisärakennus rakennetaaan alakoulun puolelle?
- miten aiotte huomioida Hautasen koulun oppilaiden erityistarpeet - käsittääkseni he tarvitsevat aika lailla tilaa niin sisällä kuin ulkona? Tästä on ihan laissakn määräyksiä.
- miten aiotte taata alakoululaisten turvallisuuden ja jatkuvuuden tarpeen, mikäli heillä on useita eri opettajia ja luokkatiloja?
- miten uskallan lähettää lapseni kouluun, jos tiedän hänellä olevan tunti ylälkoulun puolella?
- mitä tällä haetaan? Yhden virkarehtorin (alakoulu) palkan säästöäkö? Käsittääkseni apulaisrehtorien työnmäärä kasvaa ja silloin täytyy myös heidän palkkansa nousta, mikä tarkoittaa sitä, että yhden virkarehtorin palkkakustannuksista saatava säästö sulaa.
- ovatko koulunkäynninohjaajien ja kouluterveydenhoitajien yms. toimet ja siten oppilaiden tukimuodot vaarassa vähentyä?
- miten voitte puhua yhtenäisestä oppimispolusta, kun suurin osa oppilaista saapuu 7. luokalle muista kouluista kuin Keskuskoulusta? Oppilaiden epätasa-arvoisuus vain lisäänty nähdäkseni.
- onko näistä asioista todellakin jo päätetty, kun viestissä puhutaan totena 1 3 -mallista (yksi virkarehtori ja kolme apulaisrehtoria). Missä on päätetty?
Kyllä nyt viimenkin olisi aika meidän kuntalaisten tajuta se, että täällä tietyt porukat pienissä piierissä päättävät meidän kaikkien yhteisistä asioista. On aika vaihtaa huhtikuussa valtuustoon sellaiset päättäjät, jotka oikeasti kuunetelevat meitä asukkaita ja tekevät päätöksiä kaikkien hyväksi.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Vanhemmille kuulemistilaisuus ja vähän äkkiä!!!
Älkää hätäilkö, tämä on vain taas tätä. Viranhaltijat pomppivat satraappien käskystä. Ei ennen vaaleja tapahdu enää mitään. Ei todellakaan ole vielä päätetty yhdenkään koulun rakentamisesta, ei edes lukiosta. Ainoa hankesuunnitelma on olemassa Alangon koulusta. Neljä vuotta olisi ollut aikaa toimia, mutta viranhaltijoiden työskentely on estetty satraappien toimesta. Satraapit yrittävät laittaa nyt jo uutta valtuustoakin ruotuun. Hätä ei ole tämän näköinen. Uusi valtuusto päättää kouluista kunhan saavat nähtäväkseen hankesuunnitelman. Vanha valtuusto ei enää päätä mistään. Päätöksiä tehdään kunhan valtuutetuilla on nähtävänä hankesuunnitelma, ei yhtään ennemmin.
Mikähän aloittajalla nyt on oikea murhe?
Soita kaupungille, kirjoita kirje omalla nimellä, mene käymään jne.
Sitten sinulla on vastauksia ja voit ihan oikeista asioista alkaa "murehtimaan".
Täällä elämöinen ei tunnu uskottavalta huolehtimiselta.
Asiat menöö uusihin puihin kuntavaalien jälkehen. Sen verran moni nykyysistä epäonnistujista putoaa pois. Kuntavaalit on sukankuluttajan paras tapa vaikuttaa päätöksentekijöihin. Joten kattotaan ne vaalit ensin.
Lapualla on hämmästyttävä tilanne. Rakennustoimikunta tiedottaa asioista suoraan opetuspäällikön ja sivistysjohtajan suulla ohi oman sivistyslautakunnan. Erikoista on sekin, että sivistyslautakunta alistuu tilanteeseen, eivätkä he ota itselleen sitä valtaa mikä heillä on. Rakennustoimikunnassa istuu lähes samat henkilöt kuin puheenjohtajistossa, sen seurauksena valta on viety lautakunnalta pois. Rakennustoimikunnalla ei ole todellisuudessa mitään päätösvaltaa, silti he kertovat koulujen rakentamisista ikään kuin asia olisi jo päätetty, eikä rakentamisista ole olemassa edes hankesuunnitelmaa.
No eikö tähän voisi kuntavaaleilla vaikuttaa. Älkää äänestäkö niitä samoja satraappeja sinne enää.
Yhtenäiskoulun rakentamista ei ole käsitelty sivistyslautakunnassa, ei hallituksessa eikä valtuustossa. Vain rakennustoimikunta on niin päättänyt ilman päätösvaltaa.
Ei päätösvaltaa: sun kannattaa tarkistaa tieto kun nuan varmati asian ilmaiset, sattuu tuata tiatua olla muillaikin. Ottako se nuan kipiää kun totuus tunkee kaikesta huolimatta kuntalaisten tietoisuuteen. Näin vaalien alla kannattaa olla tarkkana mitä ilmoille tuo. Kouluasioista no vastuus vain ja ainostaa ne 18 valtuutettua jotka
jotka äänestivät Alankohanketta vastaa. Siitä syntyi valituskierre jolle ie lähitulevaisuudessa löydy loppua. Ei minkään eikä kenenkään edunmukaista,ei ainakaan lasten tulevaisuuta edistävä. Pätäis miettiä toisenkin kerren mitä tuli tehtyä ja miten tämä suuri virhe saataisiin korjattua.
Sinulla kirj. "viikonvarrelta" on tietojesi päivittämisen tarvetta. Toimikunnilla ei ole päätösvaltaa, vaikka ne niin yrittävätkin ihmisiä huijata. Rakennussuunnitelmia ei ole viety sivistyslautakunnan käsittelyyn kertaakaan. Lisäksi rakennussuunnitelmia on turha viedä päätettäväksi yhtään mihinkään ellei ole edes hankesuunnitelmaa olemassa.
Sinulla kirj. "viikonvarrelta" on tietojesi päivittämisen tarvetta. Toimikunnilla ei ole päätösvaltaa, vaikka ne niin yrittävätkin ihmisiä huijata. Rakennussuunnitelmia ei ole viety sivistyslautakunnan käsittelyyn kertaakaan. Lisäksi rakennussuunnitelmia on turha viedä päätettäväksi yhtään mihinkään ellei ole edes hankesuunnitelmaa olemassa.
Tämä valtuusto ei päätä enää rakentamisista eikä mistään muistakaan asioista. Kaikki ne asiat joita nyt vielä yritetään tuoda hätäpäissään valtuuston tai hallituksen päätettäväksi, niin ne on ainoastaan uuden tulevan valtuuston käsien sitomista. Tämän valtuuston tarina oli tässä.
On moraalitonta yrittää vaikuttaa tulevankin valtuuston työskentelyyn. Vanhojen pitää osata jo luovuttaa. Uusi valtuusto aloittaa kesäkuussa, eikä sillä saa olla valmiiksi kapuloita rattaissaan. Kyllä uusi valtuusto pystyy aloittamaan jarruista huolimatta, mutta toiminnan käynnistäminen on vain hankalampaa, mutta ei mahdotonta. Uskokaa jo satraapit, teidän aikanne meni jo.
Valitus ei alkanut siitä, että 18 valtuutettua äänesti Alankoa vastaan, näillä ei ole mitään yhteyttä. Alangosta on valitettu, ei ole järkevää yrittää viedä ehkä vuosia valituskierteessä olevaa Alankoa pöngätä. Neljä kepulaista eivät tätä ymmärrä.
Lasten vanhempien mielestä Alangon kouluhanke on paras tapa korjata ongelma. Sote vie pian ison osan verovaroista muualle ja sen vuoksi on kiire hoitaa homma. Meitä vanhempia on paljon. Olemme kyllästyneet nykyisten päättäjien piittaamattomuuteen. Me toivomme todella, että uusi valtuusto ottaa tosissaan hätämme. Olemme päättäneet katsoa vielä vaalien yli ja sen jälkeen teemme omat ratkaisumme, ellei vieläkään homma ala hoitua. Me emme usko siihen, että monta eri koulua voidaan rakentaa saman aikaisesti eri puolille kaupunkia.
Me vanhemmat koemme lastemme puolesta syvää myötähäpeää koulujen huonon kunnon vuoksi. Kerran jo riemuitsimme, että nyt alkaa tapahtua ja Alankoon saadaan nykyaikainen, opiskeluun innostava ja asianmukainen koulu. Mutta sitten saimme huomata, että se oli liian hienoa ollakseen totta. Siitä alkoi poliittinen peli ja jouduimme pettymään.
Vaalit katsotaan vielä, jos samat änkyrät astuu entisille paikoilleen, niin talo myyntiin ja mutamme Seinäjoelle. Lapsemme ansaitsevat parempaa kohtelua. Meitä on petetty liian monesti.
Vai vanhemmat haluavat koulun juuri Alankoon, ei pidä paikkaansa. Olen vanhempi ja asumme Ritavuorella, tottakai haluamme tähän lähelle pienemmän koulun, emme missään tapauksessa ole suurkoulun kannalla. Alanko on kuin uskonto. Sen nimeen vannotaan.
Teitä on kourallinen muihin verrattuna. Oikeuden mukaisuuden nimissä Ritavuori on priorisoinnissa vasta viimeisenä listalla. Ensin ovat vuorossa kauppaopiston laajennus, Liuhtari ja keskuskeittiö sekä sitten Hautanen. Siihen lupaukseen on turha uskoa, että kaikki on rakennettu tällä vuosikymmenellä, kunhan ensivuosikymmenen loppuun mennessä. Jos teille se riittää, niin olkoon.
Noin se menee. Ei ritamäkiset voi vetää välistä ja ohittaan muita kiireellisyyden priorisoinnissa. Me pidämme nyt omien lastemme puolia. On kysymys meidän lasten terveydestä.
Poliitikot lupaavat vaalien alla äänestäjilleen vaikka taivasosuuden. Kuitenkin vaalirahoista on ainoastaan kysymys. Tässä pelataan kovaa peliä lastemme terveydellä. Hellanmaan eläkeläiset Palomäki kumppaneineen ovat paljon vartijoina, ja heidänkin toimintansakin on vain kostoa viemäriputkesta. Onkohan siitä tempusta syytä olla ylpeä. Poliitikot ovat kuin tuuliviiriä. Suunnitelmat vaihtuvan niin nopeasti, ettei virkamiehet ehdi tekemään hankesuunnitelmia, kun taas jo suunnitelmat ovat vaihtuneet. Ilman perusteellista hankesuunnitelmaa ja kustannusarviota, valtuusto ei voi tehdä rehellisiä päätöksiä. Jos ei ole hankesuunnitelmaa, ostetaan sika säkissä. Satraapit kuljettavat valtuustoa silmät sidottuina, ja kuntalaisilta puuttuu päätöksentekoon läpinäkyvyys.
Turhaa höpötystä tuo Alangon itku, Alanko oli jo syntyessään kallis ruumis.
Niin ja väitätkö sinä että on halvempaa rakennella useita kouluja ja muita tiloja sinne tänne? On todella hauskaa seurata kuinka ensin Alanko olikin liian kallis ja sitten kun se saatiin torpattua, niin hajautetunmallin rakennus- ja ennen kaikkia pitkän aikavälin käyttökustannuksilla ja henkilöstökuluilla ei olekaan mitään välilä (mm. kunnan vuotuinen investointikatto poistettiin samantien). On tuo poliitiikka ihmeellistä ...
Huom. tämä kirjoitus ei ole kannanotto lähikoulumallin tai keskittykoulumallin puolesta/vastaan, vaan osoitus siitä että rahan käytöllä ei ole poliitikon kannalta mitään väliä kunhan se vaan palvelee omia tarkoitusperiä. Lapuan väkiluku on valitettavasti supistunut jo pari vuotta peräkkäin ...
Hankesuunnitelma tarvitaan aina, vaikka edettäisiin hajautetulla mallilla. Päätöksenteon läpinäkyvyys vaatii sitä. Kuntalaisilla on siihen oikeus.
Ennnen kaikkea hyvin laadittu hankesuunnitelma antaa valtuutetuille selkänojan, johon voi perustaa päätöksensä. Se auttaa vielä myöhemminikin valtuutettua perustelemaan päätöksensä oikeellisuutta. Olisiko Lapuallakin aika siirtyä päätöksenteossa läpinäkyvyyteen ja rehellisyyteen.
Tässä ei nyt monikaan käsitä keskittämisen etuja. Hajautetussa pienkoulumallissa tulee monenlaisia ongelmia sekä tehottomuutta. Esim kieltenopettajien suhteen keskitetty malli olisi tehokkaampi kuin hajautettu. Miksi, siksi, että sille englanninopettajalle ei tule pienkoulussa tarpeeksi tunteja, jolloin se joutuu suhaamaan useamman eri koulun välillä. Tästä tulee väkisinkin hukkatunteja.
Sama juttu teknisentyön ja liikuntatilojen käyttöasteen osalta. Pienkouluissa nämä tilat ovat suurimman osan päivästä vajaakäytöllä, tiettynä päivänä saattaa olla jopa niin, ettei koulupäivän aikana tiloissa käy ketään.
Ruokailutilojen osalta myös sama juttu. Helvetin kallista rakentaa tyhjyyttä kumisevia ruokailutiloja ja keittiöitä ympär Lapuaa, kun ruokailu kestää kuitenkin vain sen 30min. Keskitetyllä mallilla tulisi yksi, jossa ruokailtaisiin porrastetusti, se lisäisi tehokkuutta.
Kyllä se keskitetty suurkoulu tulisi vain kaikilta osin, ja ennenkaikkea pitkässä juoksussa halvimmaksi. Eikä siitä nyt NIIIIN suuri koulu tulisi, vaan ihan keskitasoa oleva koulu Suomen mittakaavassa. Jos katsotaan jostain eteläsuomesta Lapuan kokoisia paikkakuntia, niin usein siellä keskustaajaman alueella on 2-3 koulua. Lapualla niitä on tällä hetkellä 5 vai 6, mikä on aivan ylimitoitettua.
Riittäisi Lapuan keskustaajamassa Alanurmon koulu, Keskuskoulu, ja Alangon koulu. Siinä olisi ne kolme koulua, jotka olisivat varsin optimikokoisia tämän kokoiseen keskustaajamaan. Kyläkoulut on sitten erikseen, ne kannattaa säilyttää sivukylillä, jotta sielläkin pystyy elämään. Mutta näin pienessä keskustaajamassa on aivan hulluutta ylläpitää viittä tai kuutta koulua. Kolme riittää, kun riittää se muuallakin, niin miksei Lapualla.
Vielä kun keittiö on samoissa tiloissa, niin ei ruokaa tarvitse kuljettaa ympäri kaupunkia. Säästetään paljon silläkin tavalla. Nyt kun verovaroja on tuhlattu valtiolle lahjoituksena miljoona, maanostoon rahana toinen ym. Rahaa käytetty tarpeettomasti jo yhden koulun verran, joten pitäisikö nyt jo aloittaa säästämään ihan oikeasti.
Että kielenopettaja liikkuu halvemmin yhdellä autolla kuin oppilaat linja-autoilla
Sitten unohtuu aivan täysin ja tarkoituksenhakuisesti että koulun liikuntatilat ja teknisen työn tilat toimii myös koulu-ajan ulkopuolella lähiseudun harrastuskäytössä.
Tämä on kansanterveyden ja etenkin kansantalouden kannalta tärkeää että joka tason liikkujille on mahdollisuus ja puitteet päästä mukaan liikuntaharrastuksiin, säästöt terveydenhuoltokuluissa kattaa moneen kertaan ne kuvitellukki kustannukset pienemmistä kouluista.
Kaikkihan me ymmärrämme että Alangon koulun liikuntatilat olisi vain eliitin käytössä koulu-ajan ulkopuolella, ei sinne tavalinen rahvas pääse lentopalloa pelaamaan.
Älä märise, SINÄ vastaat lapsiesi hyvinvoinnista ja koulutuksesta.
yhtenäiskoulu tulee...rakennetaan lisää keskskoulun ja yläkoulun väliin...mikä säästö? missä ritamäen ja liuhtarin uudet koulut?
Yhtenäiskoulun rakentamisesta ei ole olemassa valtuuston päätöstä, eikä kahta vanhaa homeista koulua voi käyttää osana uudisrakentamista.