Vaikka kuinka kohtelit minua huonosti, määräsit kaikki asiat suhteessamme. Minulle on pakkomielle sinuun.
Ei tarvita kuin sinun pieni vihjaisu, että voitais taas yritää. Vaikka tiedänkin että et välitä minusta tarpeeksi, kuinka voin kieltäytyä siitä pienestä onnesta jonka hetkeksi minulle taas tarjoat?
Miksi en ajattele pidemmälle? Sinä satutat minua ja vaikka sinä tiedät sen, et edes välitä. Miksi en voisi jo luovuttaa?
Ei tarvita kuin sinun pieni vihjaisu, että voitais taas yritää. Vaikka tiedänkin että et välitä minusta tarpeeksi, kuinka voin kieltäytyä siitä pienestä onnesta jonka hetkeksi minulle taas tarjoat?
Miksi en ajattele pidemmälle? Sinä satutat minua ja vaikka sinä tiedät sen, et edes välitä. Miksi en voisi jo luovuttaa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hän on kanssa minulle pakomieli, kaikki meni päin persettä, ilman häntä kaikki on toisin. Mutta huudan hänen peräänsä: Tahdon sinut takaisin!
Se sellaista jotakin, onko se sitä rakkautta, antaa kaikensa, kestää kaiken, että vain saa sen pienen hetken, pienen hetken onnelisuutta.
Koitahan jaksaa, elä niissä onnellisissa muistoissa, kun suljet silmät. Huomaatkin pian kaiken olevan toisin, huomaat saavasi onnesi, joka on sinun...
Hän tulee vain kun tahtoo ja hänelle sopii. Joka kerta olen yhtä iloisena häntä ovella vastassa. Saanhan olla edes hetken hänen kanssaan. Joskus se hetki on vain 10 minuuttia, joskus jopa kaksi viikkoa. Tätä on jatkunut jo monta kuukautta. Sielu riekaleina ja sydän pieniksi paloiksi hajonneena. Mitä sillä oikeastaan on väliä... Rakkautta minun puoleltani. Hänen puoleltaan... En tiedä... Pakkomielle minulle... Otan silti tästä kaiken irti ja odotan jatkuvasti hänen saapumistaan edes hetkeksi... Hullua... Sitähän rakkaus on. Sydämen ääni hukuttaa järjen vikinän alleen. Sitten kun on aika unohtaa, unohtaa.
...Sydämen kieltä
sydämelle...
...Rakkaus ei ole unohtanut
...sinua...