Kysymyksiä kretuille lajeista

DRHouse

Tämä koskee lähinna sellaisia kretuja kuin bibbeli, mark5 ja jyri.

Eli miten määrittelette lajin ja lajiutumisen? Ovatko esmes kaksi erilaista lintua eri lajeja, vai saman lajin eri ilmenemismuotoja? Eli vaikkapa kotka ja västäräkki. Ovatko ne vain "lajinsisäistä muuntelua"?

Ja mitä on kretujen mukaan makroevoluutio?

Kysyn ihan vain siksi koska tuntuu ettei mainituille kretuille tunnu olevan ihan selvää mitä termit "laji" ja "lajiutuminen" tarkoittavat. Ilmeisesti se että liskosta kehittyy toinen, erilainen lisko, ei tarkoita heidän mielestään lajiutumista, joka on tieteen mukaan makroevoluutiota. He väittävät sitä lajinsisäiseksi muunteluksi.

Sen sijaan makroevoluutio ja lajiutuminen tuntuvat heille tarkoittavan sitä että kissa kasvattaa yhtäkkiä siivet, mikä puolestaan ei ole biologisesti mahdollista, saati osa evoluutioteoriaa.

21

218

4Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • RaamattuOnTotuus

      Lajiutuminen johtuu varioitumisesta. Varioituminen johtuu tyypillisesti ravinnon aikaansaamista epigeneettisistä muutoksista. Jos tutkit esimerkiksi darwininsirkkuja ja niiden morfologisia muutoksia, niin ymmärrät, että niiden syömä ravinto aiheuttaa morfologiset muutokset. Toinen hyvä esimerkki on Italian seinälisko, joka koki merkittäviä morfologisia ja käyttäytymiseen liittyviä muutoksia kolmessa vuosikymmenessä. Muutokset johtuivat siitä, että hyönteisravinto vaihtui kasvipohjaiseksi ravinnoksi. Geenisekvenssit eivät muuttuneet.

      Ravintotyypin muutokset ja erityisesti heikko ravitsemus aiheuttaa epätasapainoa ja häiriöitä eliön epigenomissa. Tästä seuraa sekvenssimuutoksia, joista kaikkia eivät solun mekanismit korjaa. Yleisin on oksidatiivisen stressin aiheuttama deaminaatio, joka kohdistuessaan metyloituneeseen sytosiiniin saa aikaan vaihdoksen tymiiniin. Suurin osa näistä emäsparimuutoksista on geneettisiä virheitä, jotka solu pystyy tiettyyn pisteeseen asti ohittamaan, koska mm. microRNA-säätely voi ohittaa sekvenssivirheitä.

      Joskus solu voi käyttää ko. emäsparivaihdosta geneettisenä markkerina, ikäänkuin lippuna transkriptiolle tiedoksi siitä, mistä löytyy oikea informaatio proteiinituotantoon. Hyvä esimerkki on MCM6-geenin metylaatiotaso, joka vaikuttaa käänteisesti LCT-geenin tuotantoon. Vain yksi MCM6-geenin kopioista on metyloitunut ja siksi se tulee merkitä markkerilla, joka on mm. C => T vaihdos. Muutos perustuu mekanismiin, ei satunnaiseen mutaatioon.

      Jos geenissä on paljon sekvenssivirheitä, ei sitä voida enää käyttää proteiinituotantoon. Siksi solu pakkaa virheellisiä geenejä metyloimalla histoneja. Tiukaksi pakatut heterokromatiinialueet ovat solulle turhia, viallisia, energiaa kuluttavia kirjastoja, joista se pyrkii pääsemään eroon. Solu yrittää kaikin tavoin kuitenkin varmistaa, että jokaisesta geenistä, eli kirjastosta, löytyy vähintään yksi kopio. Siksi se voi rakentaa jopa geeniduplikaation saadakseen käyttöönsä riittävästi kirjastoja. Geneettisen aineksen uudelleenjärjestely aiheuttaa pitkällä aikavälillä kromosomikatoa. Kromosomikato voi aiheuttaa lisäntymisesteen. Koska geenit toimivat verkostoina, vaikuttaa tiettyjen geenien muutos myös esim. eliön feromonituotantoon. Tämä puolestaan ohjaa parittelukäyttäytymistä.

      Varioituminen tapahtuu yhden, luodun perusryhmän sisällä. Lähtökohtana on raamatullinen kantalaji. Useimmat niistä ovat jo kuolleet sukupuuttoon. Voimme havaita ainoastaan biologisen informaation katoamista. Ainoa poikkeus on hybridisaatio, jolloin eliö pääsee informaatiotasoltaan lähemmäksi raamatullista kantalajia, mutta ei saa kuitenkaan enempää kromosomeja kuin on vanhemmillaan.

      • Epäjumalienkieltäjä

        Kuten arvata saattaa, niin RoT vastasi kahteen esitettyyn kysymykseen pitkällä pseudotieteellisellä diibadaaballa, joka ei vastannut kumpaakaan esitettyyn kysymykseen.

        Otetaan esimerkki:
        Laji etelänkiisla > suku kiislat > heimo ruokit > lahko > rantalinnut > luokka linnut > alajakso selkärankaiset

        Kretutkin tunnustavat yleensä että kiislat (etelän- ja pohjankiisla) ovat biologisia sukulaisia. Miten se näkyy näissä lajeissa? Niillä on yhteisiä ominaisuuksia ja niiden perimä, johon nämä ominaisuudet perustuvat sisältää paljon yhteläisyyksiä. No mihin perustuu ruokkien luokittelu yhteiseen heimoon? Se perustuu siihen, että niillä on yhteisiä ominaisuuksia ja geenejä, johon nämä ominaisuudet perustuvat. Yhteinen perimä vähenee asteittain kun mennään luokittelua eteenpäin, mutta myös linnuilla ja myös selkärankaisilla on paljon yhteisiä rakenteita ja yhteistä perimää jota ei ole muilla taksonomisilla ryhmillä.

        Kun kreationisti antaa pirulle pikkusormen ja tunnustaneet "baraminilajien" lajiutumisen "alalajeiksi" (mitä ne kenenkin kreationistin mielestä ovatkaan) he joutuvat keksimään hätävalheita miksi samat havainnoit ja sama logiikka jolla etelän- ja pohjankiisla havaitaan toistensa biologiseksi sukulaisiksi ei enää pädekään rantalintuihin tai kaikkiin lintuihin.

      • MinäKysynSinultaROT

        Tusinannen kerran (osapuilleen) minä kysyn sinulta ROT, mistä kambrin lajeista valaat, nosrsut ja naurulokki ovat varioituneet. Taitaa vaan taas käydä, kuten vanhassa iskelmässä: "Vaikka vastausta kuinka sulta anelen, sinä lymyilet vaijetan"

        Juttusi pelkästä varioitumisesta ovat lapsellisen heikosti perusteltuja. Niihin uskominen edellyttää totaalista putkisilmäisyyttä ja tieteellisten tosiasioiden kieltämistä. Mutta sitähän se fanaattinen uskonnollisuus teettää.

      • utti
      • RaamattuOnTotuus
        MinäKysynSinultaROT kirjoitti:

        Tusinannen kerran (osapuilleen) minä kysyn sinulta ROT, mistä kambrin lajeista valaat, nosrsut ja naurulokki ovat varioituneet. Taitaa vaan taas käydä, kuten vanhassa iskelmässä: "Vaikka vastausta kuinka sulta anelen, sinä lymyilet vaijetan"

        Juttusi pelkästä varioitumisesta ovat lapsellisen heikosti perusteltuja. Niihin uskominen edellyttää totaalista putkisilmäisyyttä ja tieteellisten tosiasioiden kieltämistä. Mutta sitähän se fanaattinen uskonnollisuus teettää.

        En yleensä vastaa kysymyksiin, jotka on muotoiltu epärehellisesti.

        Trilobiittien silmät ovat huomattavasti monimutkaisemmat kuin ihmisen silmät. Mitenköhän tämä on mahdollista?

        Totuus on, että ns. Kambrin lajit ovat niitä, jotka jäivät mutamassojen alle ensimmäisten joukossa, koska niiden elinympäristö oli merenpohja. Siksi et niistä 'kerroksista' jänistäkään löydä.

      • kunhan.kysäisen
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        En yleensä vastaa kysymyksiin, jotka on muotoiltu epärehellisesti.

        Trilobiittien silmät ovat huomattavasti monimutkaisemmat kuin ihmisen silmät. Mitenköhän tämä on mahdollista?

        Totuus on, että ns. Kambrin lajit ovat niitä, jotka jäivät mutamassojen alle ensimmäisten joukossa, koska niiden elinympäristö oli merenpohja. Siksi et niistä 'kerroksista' jänistäkään löydä.

        Ovatko kambrin lajit kuitenkin eläneet samaan aikaan kuin jänikset?

      • IlkimyksenTeologitäti
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        En yleensä vastaa kysymyksiin, jotka on muotoiltu epärehellisesti.

        Trilobiittien silmät ovat huomattavasti monimutkaisemmat kuin ihmisen silmät. Mitenköhän tämä on mahdollista?

        Totuus on, että ns. Kambrin lajit ovat niitä, jotka jäivät mutamassojen alle ensimmäisten joukossa, koska niiden elinympäristö oli merenpohja. Siksi et niistä 'kerroksista' jänistäkään löydä.

        "En yleensä vastaa kysymyksiin, jotka on muotoiltu epärehellisesti."

        Noudatatko samaa menetelmää myös opettajantoimessasi?

      • Epäjumalienkieltäjä
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        En yleensä vastaa kysymyksiin, jotka on muotoiltu epärehellisesti.

        Trilobiittien silmät ovat huomattavasti monimutkaisemmat kuin ihmisen silmät. Mitenköhän tämä on mahdollista?

        Totuus on, että ns. Kambrin lajit ovat niitä, jotka jäivät mutamassojen alle ensimmäisten joukossa, koska niiden elinympäristö oli merenpohja. Siksi et niistä 'kerroksista' jänistäkään löydä.

        <<En yleensä vastaa kysymyksiin, jotka on muotoiltu epärehellisesti.>>

        Onko vastauksesi rehellinen? Miksi kysymys "mistä kambrin lajeista valaat, nosrsut ja naurulokki ovat varioituneet?" olisi jotenkin epärehellinen. Sehän on sinulle äärimmäisen vaikea, mutta ei se tee kysymyksestä vaikea.

      • ravenlored
        RaamattuOnTotuus kirjoitti:

        En yleensä vastaa kysymyksiin, jotka on muotoiltu epärehellisesti.

        Trilobiittien silmät ovat huomattavasti monimutkaisemmat kuin ihmisen silmät. Mitenköhän tämä on mahdollista?

        Totuus on, että ns. Kambrin lajit ovat niitä, jotka jäivät mutamassojen alle ensimmäisten joukossa, koska niiden elinympäristö oli merenpohja. Siksi et niistä 'kerroksista' jänistäkään löydä.

        Et yleensä vastaa kiusallisiin ja hankaliin kysymyksii. Se on kyllä huomattu.

      • Nimi_Ja_Merkki
        ravenlored kirjoitti:

        Et yleensä vastaa kiusallisiin ja hankaliin kysymyksii. Se on kyllä huomattu.

        Teknisesti ottaen tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Käytännössä kaikkien kysymysten joita täällä Tomille esitetään pitäisi olla kiusallisia ja hankalia. Toisinaan hän ei vain osaa kiusaantua siitä, että on hankalaa selittää mustaa valkoiseksi, koska hän on onnistunut googlaamaan netistä maininnan jostakin maagiesesta taikasanastaan.

    • 000010

      Kyselet "kretuilta" lajeista DRHouse lajitellen kysymyksesi "sellaisiin kretuihin" kuten bibbeli, mark5 ja jyri.

      Wikin vastaus:
      "Käytännössä lajia ei voi määritellä yksiselitteisellä tavalla, vaan eri tilanteissa käytetään erilaisia lajikäsitteitä. Mikään tunnettu määritelmä ei sovi kaikkiin elämän muotoihin."

      Noinhan se näyttää olevan.

      • Epäjumalienkieltäjä

        Niinpä. Lajirajat ovat tulkinnanvaraisia eli elokehää ei ole voitu luoda lajeittain.

      • bg-ope

        "Wikin vastaus:
        "Käytännössä lajia ei voi määritellä yksiselitteisellä tavalla, vaan eri tilanteissa käytetään erilaisia lajikäsitteitä. Mikään tunnettu määritelmä ei sovi kaikkiin elämän muotoihin."

        Noinhan se näyttää olevan."

        Ei tämä nyt kovin monimutkaista ole: onko merikotka ja västäräkki samaa lajia esim. biologisen lajikäsiryksen mukaan? Ei tarvi kuin tietää mitä biologinen lajikäsitys tarkoittaa, ja vastaus on selvä: eivät ole.

        Monilla tällä palstalla sekoilevilla kreatuilla ei ole hajuakaan tieteellisistä lajimääritelmistä. On vain se luulevaisen "lintu pysyy lintuna" hokema, ja linnusta pitäisi tulla vähintään kirahvi jotta lajiutuminen/evoluutio olisi totta.

      • Mark5
        bg-ope kirjoitti:

        "Wikin vastaus:
        "Käytännössä lajia ei voi määritellä yksiselitteisellä tavalla, vaan eri tilanteissa käytetään erilaisia lajikäsitteitä. Mikään tunnettu määritelmä ei sovi kaikkiin elämän muotoihin."

        Noinhan se näyttää olevan."

        Ei tämä nyt kovin monimutkaista ole: onko merikotka ja västäräkki samaa lajia esim. biologisen lajikäsiryksen mukaan? Ei tarvi kuin tietää mitä biologinen lajikäsitys tarkoittaa, ja vastaus on selvä: eivät ole.

        Monilla tällä palstalla sekoilevilla kreatuilla ei ole hajuakaan tieteellisistä lajimääritelmistä. On vain se luulevaisen "lintu pysyy lintuna" hokema, ja linnusta pitäisi tulla vähintään kirahvi jotta lajiutuminen/evoluutio olisi totta.

        "Monilla tällä palstalla sekoilevilla kreatuilla ei ole hajuakaan tieteellisistä lajimääritelmistä."

        Me emme tarvitse mitään tieteellisiä lajimäärittelyjä. Jumala on pitänyt kyllä huolen siitä, että on olemassa eri lajeja. Jokainen määritelköön ne miten itse tykkää.

      • marsunkiillottaja
        Mark5 kirjoitti:

        "Monilla tällä palstalla sekoilevilla kreatuilla ei ole hajuakaan tieteellisistä lajimääritelmistä."

        Me emme tarvitse mitään tieteellisiä lajimäärittelyjä. Jumala on pitänyt kyllä huolen siitä, että on olemassa eri lajeja. Jokainen määritelköön ne miten itse tykkää.

        Äläpä sitten jatkossa kirjoita sanaakaan lajimäärittelyistä äläkä lajiutumisista.

      • Epäjumalienkieltäjä
    • Mark5

      "Eli miten määrittelette lajin ja lajiutumisen? Ovatko esmes kaksi erilaista lintua eri lajeja, vai saman lajin eri ilmenemismuotoja? Eli vaikkapa kotka ja västäräkki. Ovatko ne vain "lajinsisäistä muuntelua"?"

      Jumala loi eläimet eri lajeiksi ja sellaisiksi, että niissä voi tapahtua lajinsisäistä muuntelua, jotta ne voisivat sopeutua erilaisiin olosuhteisiin. Joidenkin lajien kohdalla muuntelu on nopeampaa ja helpoimmin havaittavaa, toisien kohdalla emme aina pysty varmasti tietämään, milloin kyse on yhden lajin sisäisestä muuntelusta ja milloin kyse on Jumalan luomasta kokonaan eri lajista. Oleellista ei olekaan tietää tarkasti, missä lajien rajat kulkevat, vaan oleellista on tietää, että Jumala on luonut kaikki lajit ja luonut ne lisääntymään lajiensa mukaan.

      • marsunkiillottaja

        Eivätkö lajirajat olekaan niin selviä kuin uskonveljesi JC väittää? Eikö lajiutuminen esim. kettujen ja susien kohdalla olekaan sellaista evoluutiota kuin uskonveljesi RaamattuOnTotuus väittää? Teitä on kolme ja kaikki olette eri mieltä "luomisopista".

      • salmiakkisaluki

        Siitäpä soppa syntyisi, kun kouluissa opetettaisiin kolmea neljää viittä eri luomisoppia ja sitten kannustettaisiin oppilaita vertailemaan niitä kriittisesti ja valitsemaan omansa.

        Profetia: Yksikään tälle palstalle kirjoittavista ei tule näkemään aikaa, jolloin evoluutioteoria olisi hylätty ja kouluissa opetettaisiin luomisoppia tieteenä. Valitan, JC ja ROT.

    • Epäjumalienkieltäjä

      Surkuhupaisaa. Kun kreationismin ydinväite on se että elokehä on luotu lajeittain, niin luulisi että kreationisteilla olisi joku selitys sille missä lajirajat menevät. Mutta ei. Jokainen kretu selittelee asiaa omalla tavallaan eikä kunnon vastausta tule keneltäkään.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kysynkin sinulta nyt...

      Tahdotko sinä minusta miehestä enää mitään..koskaan? Vastaa kyllä/ei/en tiedä ja siihen puhelinnumeroni kaksi viimeistä
      Ikävä
      47
      4274

    2. Oletteko naiset huomanneet sellaista asiaa

      että vaikka miehiä tulee ja menee ja hakeutuu seuraanne mitä viehättävämpiä olette niin sitä enemmän itseasiassa te olet
      Naisen logiikka
      104
      3474

    3. Onkohan tämä jotain elämää suurempaa

      Vai olenko kehitellyt nämä tunteet vain omassa pääkopassani. Tunne kyllä sanoo että jotain tässä on.. Toivottavasti et m
      Ikävä
      39
      1825

    4. Missä paikassa ja minkälaisessa tilanteessa

      Olit silloin kun tajusit ihastuneesi häneen?
      Ikävä
      105
      1742

    5. Onko Marilyn Monroe mielestäsi maailman kaunein nainen kautta aikojen?

      Marilyn Monroe sai sekaisin naisten ja miesten päät kurvikkailla muodoillaan ja keimailevalla asenteellaan. Monroe onkin
      Maailman menoa
      118
      1493

    6. Nainen, vaikka kaikki on

      ohi eikä koskaan alkanutkaan, niin tekisi silti mieli jakaa tämä trippi kanssasi, kertoa mitä kappaleita kuuntelin jne.
      Tunteet
      10
      1345

    7. Mihin kiinnitit ensimmäisenä huomiota

      kun eka kerran näit kaivattusi?
      Ikävä
      72
      1151

    8. HH En uskalla enää ottaa sinuun yhteyttä

      Enkä tiedä miltä sinusta tuntuu nyt. Itsellä tosi tyhjä olo, harmittaa kun kaikki levällään. Toivottavasti sulla kaikki
      Ikävä
      7
      1134

    9. Ihan pelästyin kun sut

      näin. Huh huh kun olit vanhentunut.
      Ikävä
      108
      1052

    10. ei tissari naisten kanssa ole ollut

      ei ole naisten kanssa ollut
      Varkaus
      50
      1026
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt