Tässä vuoden 2004 kesällä kuoli valkovenäläinen kirjailija Vasili Bykov, joka asui viimeiset vuotensa maanpaossa Suomessa. Bykov lähti Valko-Venäjältä protestiksi presidentti Aleksander Lukashenkoa vastaan tämän syrjäytettyä maan parlamentin ja keskitettyä vallan itselleen.
Bykov halusi tulla haudatuksi kotimaahansa. Hän kuitenkin halusi haudalleen kiven viimeisen kotipaikkansa, Helsingin Vuosaaren graniitista lohkotusta kivestä. Kivi oli salakuljetettava Valko-Venäjälle Liettuan kautta.
"Valitsemalla suomalaisen graniitin Bykov halusi joidenkin hänet tunteneiden mielestä muistuttaa, että hänen toinen kotimaansa, jota hän rakasti, oli graniitin lailla kestänyt ulkoiset paineet paremmin kuin Valko-Venäjä, ja säilyttänyt oman kulttuurinsa". (Kansan Uutiset, 27.1.2005)
Mitä muita yhteyksiä Suomella ja Valko-Venäjällä tiedämme olevan? Maantieteellisesti Valko-Venäjä ei ole kaukana, mutta kuitenkin aikamoinen hylkiövaltio modernissa Euroopassa.
Ukrainan jälkeen on Valko-Venäjän demokratisointi listalla seuraavana. Koska alue ei ole kaukana, voisi Suomella olla merkittävä rooli tapahtumassa, joka kuitenkin väistämättä tulee tapahtumaan. Ensiaskel on oleva tuntemattoman tekeminen tunnetuksi.
Vasili Bykovin lisäksi on Suomella ainakin yksi mainittava Valko-Venäjä -yhteys: taidemaalari Aleksanteri Ahola-Valo vaikutti siellä, Vitebskissä 1920-luvulla ennen muuttoaan Suomeen. Ahola-Valon taiteilijakollegoita Vitebskissä oli Marc Chagall.
Bykov halusi tulla haudatuksi kotimaahansa. Hän kuitenkin halusi haudalleen kiven viimeisen kotipaikkansa, Helsingin Vuosaaren graniitista lohkotusta kivestä. Kivi oli salakuljetettava Valko-Venäjälle Liettuan kautta.
"Valitsemalla suomalaisen graniitin Bykov halusi joidenkin hänet tunteneiden mielestä muistuttaa, että hänen toinen kotimaansa, jota hän rakasti, oli graniitin lailla kestänyt ulkoiset paineet paremmin kuin Valko-Venäjä, ja säilyttänyt oman kulttuurinsa". (Kansan Uutiset, 27.1.2005)
Mitä muita yhteyksiä Suomella ja Valko-Venäjällä tiedämme olevan? Maantieteellisesti Valko-Venäjä ei ole kaukana, mutta kuitenkin aikamoinen hylkiövaltio modernissa Euroopassa.
Ukrainan jälkeen on Valko-Venäjän demokratisointi listalla seuraavana. Koska alue ei ole kaukana, voisi Suomella olla merkittävä rooli tapahtumassa, joka kuitenkin väistämättä tulee tapahtumaan. Ensiaskel on oleva tuntemattoman tekeminen tunnetuksi.
Vasili Bykovin lisäksi on Suomella ainakin yksi mainittava Valko-Venäjä -yhteys: taidemaalari Aleksanteri Ahola-Valo vaikutti siellä, Vitebskissä 1920-luvulla ennen muuttoaan Suomeen. Ahola-Valon taiteilijakollegoita Vitebskissä oli Marc Chagall.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eduard Hämäläinen
Siinäpä se olikin.
"Virolaisia urheilijoita tunsi nimeltä 18,0 %, useimmin Shmigunin sisarukset ja Erki Noolin. Usean tarjoama virheellinen vastaus oli Eduard Hämäläinen."
Eduard Hämäläinen todellakin on Valko-Venäjältä. Aleksanteri Ahola-Valo (1900-1996) oli syntynyt Laatokan Karjalassa, liittynyt 1919 puna-armeijaan, opiskellut 1921-23 Vitebskissä samassa taideoppilaitoksessa Marc Chagallin kanssa.
Taiteilija lähti Valkovenäjältä pian päätyönsä, Minskin maatalous- ja teollisuusnäyttelyyn vuonna 1930 rakennetun "Ihmiskunnan kärsimysten historian" paviljongin valmistumisen jälkeen. Paviljongin maalaukset kuvasivat ihmiskunnan kärsimyksiä väkivaltaisten vallanpitäjien ja diktaattorien armoilla kautta aikojen. Paviljonki tuhoutui toisessa maailmansodassa. 1933 Ahola-Valo muutti Suomeen Stalinin vainoja pakoon. Suomessa hän tosin joutui turvasäilöön mahdollisena Neuvostoliiton vakoilijana.