Asun avopuolisoni kanssa vuokralla yksiössä, olemme asuneet yhdessä jo useamman vuoden. Viime aikoina olemme vakavasti miettineet perheen perustamista, mutta meillä ei ole rahaa/tilaa lapselle. Ajatus siitä ettei ole varaa saada lasta pistää mielen apeaksi. Käymme kumpikin töissä, mutta osa-aikaisena ja yhteiset tulomme ovat kuussa alle 2000 euroa. Rahaa menee lääkkeisiin ja laskuihin, mutta osa rahasta menee myös puolison vanhojen lainojen maksuun. 5 kuukauden aikana olen onnistunut säästämään 400 euroa, mutta nyt joudun käyttämään senkin rahan koska joudun hankkimaan silmälasit. Puolisoni on yrittänyt jo usean vuoden ajan etsiä kokoaikatyötä ja käynyt kymmenissä haastatteluissa, mutta mikään työpaikka ei ota häntä.
Kellään muulla ollut vastaanvanlaista? Kuinka päässeet eteenpäin?
Kellään muulla ollut vastaanvanlaista? Kuinka päässeet eteenpäin?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sillä lailla vastaavanlainen tilanne, että työhalu olisi kova ja pistän hakemuksia joka viikko, mutta en kelpaa työnantajille, joten en pysty tarjoamaan itselleni semmoista elämänlaatua kuin haluaisin.Lapsia en halua, mutta käsittääkseni Suomessa on tilanne, että köyhäkin voisi halutessaan pitää lasta, koska yhteiskunta maksaa. Onhan näitä kaiken maailman työttömiä yh-äitejä, opiskelevia lapsiperheitä ja muita köyhiä, joilla on lapsia. Fiksua se ei ole ja köyhän ei kannatakkaan lisääntyä ja te toimitte viisaasti ja vastuullisesti, kun haluatte ensin riittävän toimeentulon. Jos työhaastattelussa tulisi sopiva kysymys, niin tuosta voisi kertoa, koska mielestäni se antaisi hakijasta fiksun, luotettavan ja motivoituneen työntekijän kuvan.
Jos sun cv/hakemus on hyvä, niin spämmää sitä aina, kun tulee vähänkään sopiva paikka hakuun. Kilpailu jokaisesta työpaikasta on niin kova, että nykyään määrällä on ratkaiseva merkitys eli ennemmin tai myöhemmin saat jonkun paikan. Mä en oo kovin hyvä tekemään hakemuksia, joten ei toimi välttämättä mun kohdalla.
Yritin työllistyä opiskelemalla uuden ammatin. Mene opiskelemaan vaikka jotain sosiaali- ja terveysalaa. Siellä kuulemma työllistyy hyvin varsinkin miehet eli jos olet vähänkään normaali ihminen ja perus-sosiaalinen, niin työllistyt sitä kautta. Itse opiskelin rakennusalan perustutkinnon, joka kesti aikuiskoulutuksena 1,5 vuotta, mutta vielä en ole työllistynyt, mutta olen sosiaalisesti erittäin huono ja vähän semmoinen säälittävä reppana, joka ei herätä työnantajissa kovinkaan suurta luottamusta.
Koska en näytä kelpaavan avoimille työmarkkinoille, niin olen vime aikoina harkinnut oman yrityksen perustamista, vaikka ennen se ei ole tullut missään nimessä kysymykseen. Se tosin vaatisi pääomaa, mutta on niitä menestyviä yrityksiä perustettu ihan nollastakin ja onhan niitä yrittäjillekkin olemassa erilaisia tukia. Parhaimmassa tapauksessa voisitte molemmat työllistyä tätä kautta, jos keksitte jonkun hyvän idean.
sosiaali ja terveys alalla olen, mutta hyvin nihkeästi vakituiseksi pääsisi. Nyt on yhdessäpaikassa hakemus sisässä ja sormet ja varpaat pystyssä... sitä vaan toivoisi toisenkin osapuolen saavan kokoaikaisen työn.
Kun nikkinä on "tuomittuepäonnistumaan" niin ei varmaan ole kykyä sellaiseen positiiviseen ajatteluun joka vie ihmistä eteenpäin. Yritän silti neuvoa.
Ilmoittautukaa TE-toimistoon kokopäivätyön hakijoiksi, joilla on osapäivätyö.
Varatkaa yhteinen aika KELAAn ja selvittäkää, saatteko kaikki etuudet mitkä teille kuuluu:
-asumistuki
-soviteltu päiväraha (jos on halua olla kokopäivätöissä ja saa vain puoliaikatyötä, niin voi olla oikeus osittaiseen työttömyysetuuteen)
-perustoimeentulotuki.
Jos teillä ei olisikaan oikeutta perustoimeentulotukeen, teillä saattaa olla oikeus sossusta saatavaan harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen, jolloin ehkä saisitte lääkekustannukset ja silmälasit sossun kautta.
Kun olette selvittäneet nykyiset etuutenne, otatte selvää, miten ne muuttuisivat lapsen tullessa.
kiitos neuvoista! Pitääkin lähteä selvittelemään kelaan!
Jumlaut ja makaamisesta teille maksetaan prkl.
Mistähän makaamisesta?!?