Onko matkapursikulttuuri kuollut?

Ja katso mitä US markkinoilla, sieltä/siellä on merikelpoisimmat vehkeet pursi/moottori veneilyyn, johtuen isoista meristä... hae nimikkeillä Off shor tai Blue Water sail yatch tai jotain sinne päin

Oceanis varmaan tarkoittaa valtamerille

ocean_ kirjoitti:

Oceanis varmaan tarkoittaa valtamerille

Oceaniksen omistajana olisin hieman varauksellinen. Ei ole sen enempää valtamerivene kuin muutkaan valtavirran purret. Kyllä niitä mainittuun tarkoitukseen silti käytetään..Asian voi hyvin tarkistaa ARCn osanottajalistasta, mikä suurelta osin käsittää Bavarioita, Beteauta, Hanseja, Dufoureja jne.jne.

seppomartti kirjoitti:

Oceaniksen omistajana olisin hieman varauksellinen. Ei ole sen enempää valtamerivene kuin muutkaan valtavirran purret. Kyllä niitä mainittuun tarkoitukseen silti käytetään..Asian voi hyvin tarkistaa ARCn osanottajalistasta, mikä suurelta osin käsittää Bavarioita, Beteauta, Hanseja, Dufoureja jne.jne.

Lue lisää

ARC:n yleisimmät veneet ovat viimevuosina olleet Oyster, Swan, Beneteau ja Jeanneau, näiden jälkeen mm. Bavaria ja HR. Taisi Beneteau päästä viimeksi ykköstilalle.
Swan oli aikanaan vuosia ARC:n yleisin vene, sitten Bavaria ja Oyster olivat kärjessä.

Ruotsinlaivallakin on Ocean Club ja Windjammer Bar.

Pisti silmään tuo kommenttisi sisustuksesta. Uskallan väittää, että melko harva haluaa matkaveneisiin sen kaltaista sisustusta kuin Ovneissa ja RM-veneissä on. Niissä on tyypillinen kilpavenesisustus, sanalla sanoen epäkodikas.

Se lienee ihan makukysymys. Minusta HR:t ja Najadit ja vastaavat ovat karmeita, koska niiden sisällä tulee olo, että asuu kirjasalongissa eikä käytännöllisyyttä vaativassa veneessä.

Sekä Ovneissa että RM:issä myös tilaratkaisuissa on huomioitu käytännöllisyys. Veneet on tehty käyttöön.

Mikä vika tuollaisessa sisustuksessa on? Minusta tuo on oikein viihtyisä, paljon viihtyisämpi kuin vaikka ruotsalaisten koruilu.

https://www.arzalnautique.com/used-boats/ovni-455-1996/

Siis haluat painavan, edullisen ja uuden veneen?
Sellaista ei tietenkään ole, mutta on aivan selvää että teräksestä tehtynä pääsee lähimmäksi, koska ko materiaalin kilohinta on selvästi edullisempi kuin vaihtoehtojen. Painoa saa helposti lisättyä valitsemalla jo suunnitteluvaiheessa paksumpia teräslevyjä. Toki myös ferrobetoni voisi tulla kyseeseen, mutta se ei taida täyttää muita vaatimuksiasi.
Parempia veneitä syntyy muista materiaaleista, mutta samaan painoon pääseminen nostaa hintaa huomattavasti enemmän kuin noilla. Voit siis syyttää vain itseäsi siitä että haluat painoa, mitä juuri kukaan muu ei halua.

materiaali.ratkaisee kirjoitti:

Siis haluat painavan, edullisen ja uuden veneen?
Sellaista ei tietenkään ole, mutta on aivan selvää että teräksestä tehtynä pääsee lähimmäksi, koska ko materiaalin kilohinta on selvästi edullisempi kuin vaihtoehtojen. Painoa saa helposti lisättyä valitsemalla jo suunnitteluvaiheessa paksumpia teräslevyjä. Toki myös ferrobetoni voisi tulla kyseeseen, mutta se ei taida täyttää muita vaatimuksiasi.
Parempia veneitä syntyy muista materiaaleista, mutta samaan painoon pääseminen nostaa hintaa huomattavasti enemmän kuin noilla. Voit siis syyttää vain itseäsi siitä että haluat painoa, mitä juuri kukaan muu ei halua.

Lue lisää

Uuden, edullisen ja painavan veneen saa ostamalla uuden, edullisen ja kevyen veneen ja valamalla punkanaluset täyteen betonia. Varmasti rauhoittaa käytöstä aallokossa.

Korujavastaan kirjoitti:

Se lienee ihan makukysymys. Minusta HR:t ja Najadit ja vastaavat ovat karmeita, koska niiden sisällä tulee olo, että asuu kirjasalongissa eikä käytännöllisyyttä vaativassa veneessä.

Sekä Ovneissa että RM:issä myös tilaratkaisuissa on huomioitu käytännöllisyys. Veneet on tehty käyttöön.

Mikä vika tuollaisessa sisustuksessa on? Minusta tuo on oikein viihtyisä, paljon viihtyisämpi kuin vaikka ruotsalaisten koruilu.

https://www.arzalnautique.com/used-boats/ovni-455-1996/

Lue lisää

Tuo on vanhempaa Ovni-kantaa eikä mielestäni eroa ruotsalaistyylistä. Makuasiahan tuo on. Mutta minusta "kirjasalonki" on aika mukava interiööri :)

Halpaapainoa kirjoitti:

Uuden, edullisen ja painavan veneen saa ostamalla uuden, edullisen ja kevyen veneen ja valamalla punkanaluset täyteen betonia. Varmasti rauhoittaa käytöstä aallokossa.

Ja lisäpaino lisää kuormituksia rakenteissa niin paljon että vene hajoaa. Niin ei siis kannata tehdä.

Purjehdus on aina ollut rikkaiden harrastus, rikkaille nuo hinnat ovat edullisia.

Eivätkö Ovnit, Borealit ja Alluresit kuulu samaan miehentappajasarjaan? Niistä puuttuu painoa oikeasta kohdasta. Huonolla onnella menevät nurin eivätkä takaisin nouse.

Ja se huono onni voi olla syöksyvirtauksen tapainen täysin yllättävä tapahtuma. Sellaiset ovat kaataneet mm. suuria katamaraaneja kelissä, joka ei ole mitenkään huono.

Syöksyvirtaus on lyhytaikainen tuulenpuuska. Uskotko, että tuuli kaataa purjeveneen?. Minä puolestani uskon, että aalto kaataa eikä tuuli.

Miehentappaja kirjoitti:

Eivätkö Ovnit, Borealit ja Alluresit kuulu samaan miehentappajasarjaan? Niistä puuttuu painoa oikeasta kohdasta. Huonolla onnella menevät nurin eivätkä takaisin nouse.

Ja se huono onni voi olla syöksyvirtauksen tapainen täysin yllättävä tapahtuma. Sellaiset ovat kaataneet mm. suuria katamaraaneja kelissä, joka ei ole mitenkään huono.

Lue lisää

Miehentappajat tuntuvat kelpaavan niille, ketkä ovat purjehtieet paljon isoilla vesillä ja haluavat veneen, jolla pärjää kovassakin kelissä. Lisäksi AWS-kulma ei kerro kaikkea. Nostoköli ylös, niin sivuttaisvastus katoaa lähes kokonaan ja sitä myöten myös kaatava voima. Syöksyvirtaus ei kuitenkaan tule ihan kirkkaalta taivaalta, joten sitä voi ennakoida.

En usko, että kaataa yksirunkovenettä tai jos kaataakin, niin pystyynhän se takaisin nousee. Katamaraanit ovat toinen juttu.

En jaksa lukea tuota juttua uudestaan, mutta muistaakseni tuossa on ainakin tapaus, jossa tuuli kaatoi, ei aalto. Kirjanmerkkeihin olen sen joskus laittanut.

http://www.cruisersforum.com/forums/f48/atlantic-57-catamaran-capsized-175996-22.html

Miehentappaja kirjoitti:

En usko, että kaataa yksirunkovenettä tai jos kaataakin, niin pystyynhän se takaisin nousee. Katamaraanit ovat toinen juttu.

En jaksa lukea tuota juttua uudestaan, mutta muistaakseni tuossa on ainakin tapaus, jossa tuuli kaatoi, ei aalto. Kirjanmerkkeihin olen sen joskus laittanut.

http://www.cruisersforum.com/forums/f48/atlantic-57-catamaran-capsized-175996-22.html

Lue lisää

Sehän ei ole mikään uutinen, että katamaraani voi kaatua tuulen voimasta. Eikä.käänny takaisin.
Mutta yksirunkoista pitäisi puhaltaa purjeisiin vielä veden alla. Se olisi jo ns toinen juttu.

seppomartti kirjoitti:

Syöksyvirtaus on lyhytaikainen tuulenpuuska. Uskotko, että tuuli kaataa purjeveneen?. Minä puolestani uskon, että aalto kaataa eikä tuuli.

kumpi oli ensin kana vai muna?

Mistä aallot syntyvät, tuulesta, eli tuuli asialla...

PelkkäMulkku kirjoitti:

kumpi oli ensin kana vai muna?

Mistä aallot syntyvät, tuulesta, eli tuuli asialla...

Syöksyvirtaus ei kovin kummoista aaltoa kuitenkaan synnytä joten tässä tapauksessa tuulta on turha syyttää.

Miehentappaja kirjoitti:

Eivätkö Ovnit, Borealit ja Alluresit kuulu samaan miehentappajasarjaan? Niistä puuttuu painoa oikeasta kohdasta. Huonolla onnella menevät nurin eivätkä takaisin nouse.

Ja se huono onni voi olla syöksyvirtauksen tapainen täysin yllättävä tapahtuma. Sellaiset ovat kaataneet mm. suuria katamaraaneja kelissä, joka ei ole mitenkään huono.

Lue lisää

Nykyveneet on tosiaan tässä suhteessa ongelmallisia. Suurin ongelma tässä on se, että jos vene on leveä ja silitysraudan mallinen, se on turhan stabiili nurinpäin, oli köli kiinteä tai nosto. Blue water-veneissä on usein isommat kansirakenteet, jotka auttavat tässä, vaikkeivät AVS:ään vaikutakaan. Ennen vanhaan veneet oli kapeampia ja raskaampia, jolloin ne kääntyivät helpommin takaisin. Taitaa vain olla niin, ettei nykyään veneen kapeudella saavuteta lisää asiakkaita. Lisäksi valtamerillä tulee muita ongelmia, jotka voivat olla paljon tavallisempia ja silti vaarallisia. Jos vaikka vene törmää kivikkoon, ja uhkaa jäädä siihen jumiin, voi nostoköliveneessä vielä vetää kölin ylös ja peruuttaa pois. Lisäksi alumiinivene kestää törmäykset vaikka kontteihin paremmin. Vendee Globessa ainakin kolme purjehtijaa joutui vakavaan merihätään törmäysten takia, mutta ei tainnut yksikään vene mennä nurinpäin.

Eikös nyt ARC:n ainut uponnut vene ollut nimenomaan alumiinista tehty?

Kommenteissa kysellään, mitä pitäisi ajatella siitä, että kahtena peräkkäisenä vuonna uppoaa vene hyvissä olosuhteissa. Osallistujamäärään nähden se on aika paljon.

http://www.yachtingworld.com/news/three-crew-two-children-rescued-atlantic-sinking-arc-yacht-99531

Tiiä-häntä kirjoitti:

Eikös nyt ARC:n ainut uponnut vene ollut nimenomaan alumiinista tehty?

Taisipa olla. Kaikki veneet voivat tietysti hajota, mutta minun pointtini olikin, että eri materiaaleissa ja designeissa on erilaisia hyviä ja huonoja puolia. Harva puute on niin fataali, että sen perusteella kannattaa heti vene hylätä, vaan täytyy tutkia kaikkia ominaisuuksia ja päättää niiden suhteen yhdessä. Alumiini-nostoköliveneen kuitenkin huonoin puoli lienee hinta. Ne on paljon kalliimpia kuin lasikuitu-Bavariat. Vain miljonääreillä on varaa ostaa uusi vähintään 40-jalkainen nostoköli-alumiinivene ja lähteä sillä kiertämään maailmaa. Käytettyinäkin ne on yllättävän kalliita.

Kysyväkaveri kirjoitti:

Kommenteissa kysellään, mitä pitäisi ajatella siitä, että kahtena peräkkäisenä vuonna uppoaa vene hyvissä olosuhteissa. Osallistujamäärään nähden se on aika paljon.

http://www.yachtingworld.com/news/three-crew-two-children-rescued-atlantic-sinking-arc-yacht-99531

Lue lisää

Tämä 2015 ARC:ssa uponnut oli vanha Moody 44, jossa oli perinteinen matalahko ja pitkä köli sekä ison evän tukema myös alapäästä tuettu peräsin. Vanhoissa on aina omat riskinsä.
Joskus vähän aikaisemmin ARC:n mukana Atlantin yritti ylittää 2 Camper & Nicholsons-venettä, joita on täällä paljon kehuttu, mutta vain harvoin ARC:ssa, noista toinen upposi ja toiselta katkesi masto.

Mikä oli uppoamisen syy? Syy voi olla sellainen että se olisi uponnut missä vaan vesistössä ja johtuu vain huonosta ylläpidosta ja käsittelystä.

fxkt kirjoitti:

Mikä oli uppoamisen syy? Syy voi olla sellainen että se olisi uponnut missä vaan vesistössä ja johtuu vain huonosta ylläpidosta ja käsittelystä.

Vanhoissa veneissä ongelmakohtia ja lahoja paikkoja on aina.

Tuo vene oli kuitenkin huolellisesti etukäteen tarkastettu ja varusteltu ja miehistö oli varmasti keskimääräistä osaavampaa.

Harvemmin veneet kai ilman törmäystä alkavat mistä tahansa kohtaa rungosta vuotamaan.

Ja taas kerran käy ilmi se, että vaikka apua saadaan hälytettyä paikalle, niin itse pelastautuminen on todella vaikeaa.

http://www.yachtingworld.com/features/mayday-were-sinking-crew-rescued-from-the-arc-yacht-magritte-as-she-goes-down-70638

seppomartti kirjoitti:

Syöksyvirtaus on lyhytaikainen tuulenpuuska. Uskotko, että tuuli kaataa purjeveneen?. Minä puolestani uskon, että aalto kaataa eikä tuuli.

Tarpeeksi voimakas tuuli kaataa kyllä veneen ilman aallokkoakin, ellei riki hajoa sen estäen. Pelkällä mastolla tarpeeksi lienee vain yli 100 m/s, mikä on jo sen verran harvinaista ettei kannata huolestua. Mutta jos on purjeita ylhäällä ja äkillinen sää ilmiö iskee yllättäen niin nurinhan (=180 astetta) vene silloin menee.

nettipurjehtija kirjoitti:

Miehentappajat tuntuvat kelpaavan niille, ketkä ovat purjehtieet paljon isoilla vesillä ja haluavat veneen, jolla pärjää kovassakin kelissä. Lisäksi AWS-kulma ei kerro kaikkea. Nostoköli ylös, niin sivuttaisvastus katoaa lähes kokonaan ja sitä myöten myös kaatava voima. Syöksyvirtaus ei kuitenkaan tule ihan kirkkaalta taivaalta, joten sitä voi ennakoida.

Lue lisää

"Nostoköli ylös, niin sivuttaisvastus katoaa lähes kokonaan ja sitä myöten myös kaatava voima"
Tuo ei pidä ollenkaan paikkaansa.
Kaatava voima pysyy käytännössä samana, mutta veneen sortokulma ja siihen liittyvä sivuttaisnopeus moninkertaistuvat. Kallistuva momentti kylläkin pienenee siinä suhteessä missä aerodynaamisen ja hydrodynaamisen keskiön etäisyydet muuttuvat.

seppomartti kirjoitti:

Sehän ei ole mikään uutinen, että katamaraani voi kaatua tuulen voimasta. Eikä.käänny takaisin.
Mutta yksirunkoista pitäisi puhaltaa purjeisiin vielä veden alla. Se olisi jo ns toinen juttu.

Lue lisää

Ei tarvitse, riittää että tuuli puhaltaa runkoon vedenpinnan yläpuolella. Silläkin saa kaatumiseen riittävän kallistavan momentin aikaan yksirunkoiseen, jos voima vaan on tarpeeksi suuri, eli veneen vakavuudesta (koosta) riippuen tuulta tarvitaan tyypillisesti 50 - 100 m/s.

korjaus kirjoitti:

"Nostoköli ylös, niin sivuttaisvastus katoaa lähes kokonaan ja sitä myöten myös kaatava voima"
Tuo ei pidä ollenkaan paikkaansa.
Kaatava voima pysyy käytännössä samana, mutta veneen sortokulma ja siihen liittyvä sivuttaisnopeus moninkertaistuvat. Kallistuva momentti kylläkin pienenee siinä suhteessä missä aerodynaamisen ja hydrodynaamisen keskiön etäisyydet muuttuvat.

Lue lisää

Teoria tuossa sanoo, että jos sivusta tulee iso aalto, vene surffaa sen edessä kylki edellä, jos nostoköli on ylhäällä. Kiintokölin pito mahdollistaa normaalisti sen kaatavan voiman. Vaan onkohan joku tosielämässä tuota kokeillut.

Bossu kirjoitti:

Teoria tuossa sanoo, että jos sivusta tulee iso aalto, vene surffaa sen edessä kylki edellä, jos nostoköli on ylhäällä. Kiintokölin pito mahdollistaa normaalisti sen kaatavan voiman. Vaan onkohan joku tosielämässä tuota kokeillut.

Lue lisää

Pätee katamaraanien kohdalla, tuskin yksirunkoisissa.

Bossu kirjoitti:

Teoria tuossa sanoo, että jos sivusta tulee iso aalto, vene surffaa sen edessä kylki edellä, jos nostoköli on ylhäällä. Kiintokölin pito mahdollistaa normaalisti sen kaatavan voiman. Vaan onkohan joku tosielämässä tuota kokeillut.

Lue lisää

Niin surffaa, ja juurin niin kovalla vauhdilla että poikittaisliikkeen aikaansaama vastusvoima on täsmälleen sama kuin köli alhaalla paljon pienemmässä nopeudessa. Vasta silloin sivuttainen kiihtyminen lakkaa kun hydrodynaamisen ja aerodynaamisen voiman sivuttaiskomponentit ovat samat. Sillä ei ole mitään merkitystä kaatumisen kannalta millä vauhdilla tuo toteutuu.

Kun-10m-aalto-iskee kirjoitti:

Pätee katamaraanien kohdalla, tuskin yksirunkoisissa.

Ei päde niilläkään, F=m*a sen sijaan pätee niin kaikille veneille runkojen lukumäärästä riippumatta, kuin muillekin vakio massaisille objekteille klassisen mekaniikan sovellusalueella.

sääilmiöt kirjoitti:

Tarpeeksi voimakas tuuli kaataa kyllä veneen ilman aallokkoakin, ellei riki hajoa sen estäen. Pelkällä mastolla tarpeeksi lienee vain yli 100 m/s, mikä on jo sen verran harvinaista ettei kannata huolestua. Mutta jos on purjeita ylhäällä ja äkillinen sää ilmiö iskee yllättäen niin nurinhan (=180 astetta) vene silloin menee.

Lue lisää

Mitä tuuli kallistaa siinä vaiheessa kun masto on vedessä? Siinä ollaan vielä alle AVS-kallistuksissa, mutta masto jarruttaa enempää kallistumista tehokkaasti. Ei siis mene edes vauhdilla pidemmälle.

kuinka_ kirjoitti:

Mitä tuuli kallistaa siinä vaiheessa kun masto on vedessä? Siinä ollaan vielä alle AVS-kallistuksissa, mutta masto jarruttaa enempää kallistumista tehokkaasti. Ei siis mene edes vauhdilla pidemmälle.

Lue lisää

Venettä tietysti kallistaa, mitäs muuta?
Tuulivoiman vaikutuspiste on aina ylempänä kuin veden vastustavan voiman, edellinen kun on pinnan päällä ja jälkimmäinen alla. Kyse on vain siitä kuinka suuri voima siihen tarvitaan, ja kuinka voimakas tuuli sellaisen voiman saa aikaan. Loppu on vain laskemista, minkä alan insinöörit kyllä osaavat.

sääilmiöt kirjoitti:

Venettä tietysti kallistaa, mitäs muuta?
Tuulivoiman vaikutuspiste on aina ylempänä kuin veden vastustavan voiman, edellinen kun on pinnan päällä ja jälkimmäinen alla. Kyse on vain siitä kuinka suuri voima siihen tarvitaan, ja kuinka voimakas tuuli sellaisen voiman saa aikaan. Loppu on vain laskemista, minkä alan insinöörit kyllä osaavat.

Lue lisää

Ilmeisesti tarkoitat, että puolikkaan rungon pinta-ala voi olla riittävän iso kallistamaan venettä, jolla on vielä positiivista vakavuutta jäljellä ja tuulipinta pienessäkin aallokossa aallonharjoja paljon matalampi. Ja edelleen se masto tehokkaasti hidastamassa pyörähtämistä. Tuskin toteutuu.

Jollat kyllä kaatuvat turtleksi, niillä kun ei ole sitä oikaisevaa momenttia. Ja todella pahassa puuskassa ne kaadetaan tahallaankin vahinkojen välttämiseksi.

se.totuus kirjoitti:

Ei päde niilläkään, F=m*a sen sijaan pätee niin kaikille veneille runkojen lukumäärästä riippumatta, kuin muillekin vakio massaisille objekteille klassisen mekaniikan sovellusalueella.

Lue lisää

Suuren murtuvan aallon (aallon korkeus yli puoli veneen mittaa) etureunassa vesi nousee ylöspäin kohti aallon harjaa. Tämä ylös nouseva vesimassa nostaa samalla poikittain aaltoon nähden olevan tavallisen yksirunkoveneen köliä, kääntää sen vaakatasoon ja siitä edelleen veneen kyljelleen ja ympäri. Nostoköli ylhäällä voi auttaa jotain, ehkä joskus jopa estää kaatumisen. Tuskin yleensä.

Kun katamaraanin kölit ovat ylhäällä, tuo ylös nouseva vesimassa ei saa otetta veneestä, joka liukuu sivuttain aallon kylkeä pitkin, aalto vain puskee kattia eteenpäin. Katti ei tässä kaadu suuren leveytensä ansiosta. Yleensä.

sääilmiöt kirjoitti:

Venettä tietysti kallistaa, mitäs muuta?
Tuulivoiman vaikutuspiste on aina ylempänä kuin veden vastustavan voiman, edellinen kun on pinnan päällä ja jälkimmäinen alla. Kyse on vain siitä kuinka suuri voima siihen tarvitaan, ja kuinka voimakas tuuli sellaisen voiman saa aikaan. Loppu on vain laskemista, minkä alan insinöörit kyllä osaavat.

Lue lisää

Mainittu tuuli 100 m/s varmasti kaataa veneen, mutta se myös irrottaa luukut veneen kannesta ja ehkä hajottaa veneen muutenkin. Kevyt katamaraani tod. näk. lähtee tuulen mukana lentoonkin ja hajoaa matkalla kappaleiksi. Siinä tapauksessa siis tärkeintä lienee veneen pomminvarma rakenne, jossa luukut on kunnolla pultattu kiinni ja runko ja kansi on sellaista materiaalia, ettei kovatkaan iskut tee siihen reikiä. Sisällä olevien ihmisten täytyy eristäytyä johonkin koppiin, johon ei veneen sisällä lentävät esineet osu. 100 m/s tuulia on mitattu pahimpien trooppisten hirmumyrskyjen ja tornadojen yhteydessä, joten täytyy vain yrittää vältellä niitä.

Kun-10m-aalto-iskee kirjoitti:

Suuren murtuvan aallon (aallon korkeus yli puoli veneen mittaa) etureunassa vesi nousee ylöspäin kohti aallon harjaa. Tämä ylös nouseva vesimassa nostaa samalla poikittain aaltoon nähden olevan tavallisen yksirunkoveneen köliä, kääntää sen vaakatasoon ja siitä edelleen veneen kyljelleen ja ympäri. Nostoköli ylhäällä voi auttaa jotain, ehkä joskus jopa estää kaatumisen. Tuskin yleensä.

Kun katamaraanin kölit ovat ylhäällä, tuo ylös nouseva vesimassa ei saa otetta veneestä, joka liukuu sivuttain aallon kylkeä pitkin, aalto vain puskee kattia eteenpäin. Katti ei tässä kaadu suuren leveytensä ansiosta. Yleensä.

Lue lisää

"Suuren murtuvan aallon (aallon korkeus yli puoli veneen mittaa) etureunassa vesi nousee ylöspäin kohti aallon harjaa."
Ei pidä paikkaansa murtuvalle aallolle, vaan murtumattomalle. Murtuvassa aallossa aallon harjan vesi liikkuu vaakasuunnassa, jolloin aallon mukana kulkee energian mukana vettäkin, toisin kuin murtumattomalla aallolla.

Ei.noin kirjoitti:

"Suuren murtuvan aallon (aallon korkeus yli puoli veneen mittaa) etureunassa vesi nousee ylöspäin kohti aallon harjaa."
Ei pidä paikkaansa murtuvalle aallolle, vaan murtumattomalle. Murtuvassa aallossa aallon harjan vesi liikkuu vaakasuunnassa, jolloin aallon mukana kulkee energian mukana vettäkin, toisin kuin murtumattomalla aallolla.

Lue lisää

Etkö ymmärrä lukemaasi?
Suuren murtuvan aallon ... ETUREUNASSA vesi NOUSEE YLÖSPÄIN KOHTI aallon harjaa. Tämä YLÖS NOUSEVA vesimassa nostaa...

Selkosuomella tuo tarkoittaa, että en puhunut mitään AALLON HARJALLA OLEVAN veden liikkeistä. Puhuin aallon juuresta ylöspäin KOHTI HARJAA NOUSEVASTA vesimassasta.

Kun-10m-aalto-iskee kirjoitti:

Etkö ymmärrä lukemaasi?
Suuren murtuvan aallon ... ETUREUNASSA vesi NOUSEE YLÖSPÄIN KOHTI aallon harjaa. Tämä YLÖS NOUSEVA vesimassa nostaa...

Selkosuomella tuo tarkoittaa, että en puhunut mitään AALLON HARJALLA OLEVAN veden liikkeistä. Puhuin aallon juuresta ylöspäin KOHTI HARJAA NOUSEVASTA vesimassasta.

Lue lisää

Murtuvan aallon etureuna on harjassa, murtumattomalla juuressa.

Maailman merillä menee myrskyissä toistuvasti veneitä ympäri. Jos en nyt väärin muista, niin ihan viime vuosina pyörähti useamman kerran samassa rytäkässä HR, mutta nousi aina takaisin pystyyn. Muistaakseni vene oli palaamassa Karibialta Eurooppaan.

Mitä jos tuon HR:n tilalla olisi ollut vene, joka ei ympärimenosta selviä?

Ehkä huoli on turha, mutta toisaalta todistettu on sekin, että veneitä keikahtelee.

Miehentappaja kirjoitti:

Maailman merillä menee myrskyissä toistuvasti veneitä ympäri. Jos en nyt väärin muista, niin ihan viime vuosina pyörähti useamman kerran samassa rytäkässä HR, mutta nousi aina takaisin pystyyn. Muistaakseni vene oli palaamassa Karibialta Eurooppaan.

Mitä jos tuon HR:n tilalla olisi ollut vene, joka ei ympärimenosta selviä?

Ehkä huoli on turha, mutta toisaalta todistettu on sekin, että veneitä keikahtelee.

Lue lisää

Tarkoitin aloittajaa.
Jos ymmärsin oikein, häntä huolestuttaa se, että nyt ei ostella kunnollisia matkapursia, joista parinkymmenen vuoden kuluttua hän sitten voisi valita itselleen sopivan käytetyn.

Mutta samaa mieltä muuten, yksirunkoinen kölivenehän se olla pitää, että nutulleen menosta oikenee.

omahuoli kirjoitti:

Tarkoitin aloittajaa.
Jos ymmärsin oikein, häntä huolestuttaa se, että nyt ei ostella kunnollisia matkapursia, joista parinkymmenen vuoden kuluttua hän sitten voisi valita itselleen sopivan käytetyn.

Mutta samaa mieltä muuten, yksirunkoinen kölivenehän se olla pitää, että nutulleen menosta oikenee.

Lue lisää

Ei muuten tarvitse.
Tääkin vene oikenee nurinmenosta (180 asteesta) eikä suinkaan ole ainoa:
https://vimeo.com/208197056
Mitään painoköliä ei tuossa ole.

oikenee.muutkin kirjoitti:

Ei muuten tarvitse.
Tääkin vene oikenee nurinmenosta (180 asteesta) eikä suinkaan ole ainoa:
https://vimeo.com/208197056
Mitään painoköliä ei tuossa ole.

Lue lisää

No käy ostamassa huviksesi tuo kölitön itsestään oikeneva vene.

Onko tuollaista kaksirunkoisena?

omahuoli kirjoitti:

No käy ostamassa huviksesi tuo kölitön itsestään oikeneva vene.

Onko tuollaista kaksirunkoisena?

Ei varmaankaan tuollaisia, mutta joissain sukellusveneissä on kaksi runkoa, painerunko ja muotorunko ainakin osittain erikseen. Ja ne oikenevat itsestään 180 asteen kallistumasta.
Niin ja sitten NL:n aikanaan rakentamassa maailman suurimmassa Typhoon luokan sukellusveneessä oli kaksi painerunkoa vierekkäin. Ja Jaoanilaisilla oli ww2 aikana lentokoneilla varustettuja sukellusvemeitä joissa myös oli kaksi runkoa vierekkäin. Sitä en tiedä oikeniko ne 180 asteen kallistumasta kelluessaan pinnassa, mutta sukelluksissa ainakin oikenivat.

on.niitä kirjoitti:

Ei varmaankaan tuollaisia, mutta joissain sukellusveneissä on kaksi runkoa, painerunko ja muotorunko ainakin osittain erikseen. Ja ne oikenevat itsestään 180 asteen kallistumasta.
Niin ja sitten NL:n aikanaan rakentamassa maailman suurimmassa Typhoon luokan sukellusveneessä oli kaksi painerunkoa vierekkäin. Ja Jaoanilaisilla oli ww2 aikana lentokoneilla varustettuja sukellusvemeitä joissa myös oli kaksi runkoa vierekkäin. Sitä en tiedä oikeniko ne 180 asteen kallistumasta kelluessaan pinnassa, mutta sukelluksissa ainakin oikenivat.

Lue lisää

Niiin, joka ikinen sukellusvene oikenee sukelluksissa ollessaan 180 asteen kallistumasta. Muuten ei voisi sukeltaa.

subMa kirjoitti:

Niiin, joka ikinen sukellusvene oikenee sukelluksissa ollessaan 180 asteen kallistumasta. Muuten ei voisi sukeltaa.

Tottakai voisi. Useimmat lentokoneetkin vaativat aktiivista ohjainpintojen käyttöä oietakseen ylösalaisesta lennosta oikeinpäin, eikä se estä turvallista lentämästä. Ihan sama pätee sukellusveneisiin sukelluksissa, niissäkin on ohjainpintoja joilla voi liikkuessa vaikuttaa asentoon kaikissa suunnissa.

Hiukan yleistävästi sanottu. Kyllä niillä Bavoilla ja Beneilläkin monet kiertää maailmaa ja niissä asuu. Ja tunnen ihmisiä, jotka ajavat vuodessa reilusti yli 50 000 km työmatkojaan Micralla tai vastaavilla. Jopa sellaisia, joilla olisi sinänsä varaa isompaan, mutta käyttävät rahansa mieluummin toisin.

Toki se on totta, että valtaosa nykyveneistä, myös Bavat ja Benet, on suunniteltu ensisijaisesti charter-markkinoille. Siitä yksinkertaisesta syystä, että se on iso ellei isoin markkinasegmentti.

10-14 kirjoitti:

Hiukan yleistävästi sanottu. Kyllä niillä Bavoilla ja Beneilläkin monet kiertää maailmaa ja niissä asuu. Ja tunnen ihmisiä, jotka ajavat vuodessa reilusti yli 50 000 km työmatkojaan Micralla tai vastaavilla. Jopa sellaisia, joilla olisi sinänsä varaa isompaan, mutta käyttävät rahansa mieluummin toisin.

Toki se on totta, että valtaosa nykyveneistä, myös Bavat ja Benet, on suunniteltu ensisijaisesti charter-markkinoille. Siitä yksinkertaisesta syystä, että se on iso ellei isoin markkinasegmentti.

Lue lisää

Onko jotain tilastoa charter-markkinan suuruudesta yleensä tai mainittujen merkkien myynnistä ko. käyttöön? Päteekö tuo charter-suunnittelu myös Hunteriin, Deplhiaan, Hanseen ja miksei sen omistamiin Dehleriin ja Moodyynkin?

Kokenut siirtopurjehdukseen lähdössä ollut kapu ihmetteli ensimmäiseksi, että masto on tuettu taaksepäin suunnatuilla vanteilla ja peräharusta ei ole. Lloydsin luokitus oli kuitenkin valtameri A.
Onko tavallista, että monsteriaallon kaatamasta veneestä ritsahtaa masto? Tässähän se hajotti ikkunoita, keikauksessa kaikki tavarat menivät mullin mallin ja kapukin sai veneen sisällä kolauksen ja menetti joksikin aikaa tajuntansa. Miehet eivät uskaltaneet kelissä lähteä yrittämään runkoon tärähtelevän maston vantteja ja staageja irrottamaan, ja pelkäsivät veneen sen takia saavan vuodon. Kaksihenkisellä miehistöllä arvioitiin tilanne, päätettiin pelastaa ensisijaisesti miehistö eikä vene, ja lähetettiin hätäkutsu.

peräharus kirjoitti:

Kokenut siirtopurjehdukseen lähdössä ollut kapu ihmetteli ensimmäiseksi, että masto on tuettu taaksepäin suunnatuilla vanteilla ja peräharusta ei ole. Lloydsin luokitus oli kuitenkin valtameri A.
Onko tavallista, että monsteriaallon kaatamasta veneestä ritsahtaa masto? Tässähän se hajotti ikkunoita, keikauksessa kaikki tavarat menivät mullin mallin ja kapukin sai veneen sisällä kolauksen ja menetti joksikin aikaa tajuntansa. Miehet eivät uskaltaneet kelissä lähteä yrittämään runkoon tärähtelevän maston vantteja ja staageja irrottamaan, ja pelkäsivät veneen sen takia saavan vuodon. Kaksihenkisellä miehistöllä arvioitiin tilanne, päätettiin pelastaa ensisijaisesti miehistö eikä vene, ja lähetettiin hätäkutsu.

Lue lisää

Kuten http://www.blauwasser.de/seenotfall_eva jokainen voi itse lukea ja kuvista nähdä, masto romahti kannelle eikä veteen ja oli siellä vielä helikopterin poistuessa paikalta evakuoinnin suoritettuaan. Olisi siis voinut sitoa maston köysillä paikalleen ja tukkia vuodot. Mitään lisävuotoa runkoon ei siis tarvinnut tuon takia pelätä. Jostain muusta syystä sellainen sitten kuitenkin oli koska akut painuivat veden alle eikä pumput toimineet.

saksalaisen.stoorista kirjoitti:

Kuten http://www.blauwasser.de/seenotfall_eva jokainen voi itse lukea ja kuvista nähdä, masto romahti kannelle eikä veteen ja oli siellä vielä helikopterin poistuessa paikalta evakuoinnin suoritettuaan. Olisi siis voinut sitoa maston köysillä paikalleen ja tukkia vuodot. Mitään lisävuotoa runkoon ei siis tarvinnut tuon takia pelätä. Jostain muusta syystä sellainen sitten kuitenkin oli koska akut painuivat veden alle eikä pumput toimineet.

Lue lisää

"Der gebrochene Mast hing mit Vorstag und Großbaum backbord im Meer. Mit jeder Welle polterte er gegen den Rumpf und drohte jeden Moment ein Leck in ihn zu schlagen."

Kuten jokainen itse voi lukea, ainoat paikalla olleet olivat sitä mieltä, että katkennut masto roikkui etustaagin ja puomin varassa meressä. Jokainen aalto paiskoi sitä runkoa vasten uhaten joka hetki lyödä vuodon siihen.

"Gleichzeitig erschien es uns zu gefährlich, an Deck des gewaltig schlingernden Schiffs die Wanten und Stagen vom Rumpf zu lösen."

Ainoat paikalla olleet arvioivat tilanteen näin: Osoittautui meille liian vaaralliseksi lähteä kannelle holtittomasti keinuvassa aluksessa irrottamaan vantteja ja staageja rungosta. Kapun toimintakykyhän oli kolhujen takia rajoitettu.

"masto romahti kannelle eikä veteen ja oli siellä vielä helikopterin poistuessa paikalta evakuoinnin suoritettuaan."

Tekstissä kerrotaan maston katkenneen noin neljän metrin korkeudelta, ja romahtanut masto oli vedessä hakkaamassa runkoon. Kuten jokainen voi todeta, helikopterista evakuoinnin jälkeen otetussa kuvassa kannella on puomi.

Kuten jokainen voi todeta, olet lyhyeen kommenttiisi saanut pelkkiä virheitä, ja loppukin on pelkkää spekulaatiota.

peräharus kirjoitti:

"Der gebrochene Mast hing mit Vorstag und Großbaum backbord im Meer. Mit jeder Welle polterte er gegen den Rumpf und drohte jeden Moment ein Leck in ihn zu schlagen."

Kuten jokainen itse voi lukea, ainoat paikalla olleet olivat sitä mieltä, että katkennut masto roikkui etustaagin ja puomin varassa meressä. Jokainen aalto paiskoi sitä runkoa vasten uhaten joka hetki lyödä vuodon siihen.

"Gleichzeitig erschien es uns zu gefährlich, an Deck des gewaltig schlingernden Schiffs die Wanten und Stagen vom Rumpf zu lösen."

Ainoat paikalla olleet arvioivat tilanteen näin: Osoittautui meille liian vaaralliseksi lähteä kannelle holtittomasti keinuvassa aluksessa irrottamaan vantteja ja staageja rungosta. Kapun toimintakykyhän oli kolhujen takia rajoitettu.

"masto romahti kannelle eikä veteen ja oli siellä vielä helikopterin poistuessa paikalta evakuoinnin suoritettuaan."

Tekstissä kerrotaan maston katkenneen noin neljän metrin korkeudelta, ja romahtanut masto oli vedessä hakkaamassa runkoon. Kuten jokainen voi todeta, helikopterista evakuoinnin jälkeen otetussa kuvassa kannella on puomi.

Kuten jokainen voi todeta, olet lyhyeen kommenttiisi saanut pelkkiä virheitä, ja loppukin on pelkkää spekulaatiota.

Lue lisää

Siis luulet että puomi rikkoi avotilan pohjan?!?
Ei sen potentiaalienergia tippuessaan siihen edes riitä, joten kylä se oli nimenomaan masto. Veneen sisällä ollut miehistö ei nähnyt mitä tapahtui, ja toinen oli nukkumassa. Koska kummallakaan ei ole osaamista alan tekniikasta, on selvää että jutussa on paljon sellaista spekulaatiota mikä ei pidä paikkaansa. Sinä kuitenkin uskot kaikessa heitä koska olivat paikalla, toinen nukkumassa ja toinen tajuttomana. Sulta näköjään puuttuu lähdekritikki kokonaan.

saksalaisen.stoorista kirjoitti:

Siis luulet että puomi rikkoi avotilan pohjan?!?
Ei sen potentiaalienergia tippuessaan siihen edes riitä, joten kylä se oli nimenomaan masto. Veneen sisällä ollut miehistö ei nähnyt mitä tapahtui, ja toinen oli nukkumassa. Koska kummallakaan ei ole osaamista alan tekniikasta, on selvää että jutussa on paljon sellaista spekulaatiota mikä ei pidä paikkaansa. Sinä kuitenkin uskot kaikessa heitä koska olivat paikalla, toinen nukkumassa ja toinen tajuttomana. Sulta näköjään puuttuu lähdekritikki kokonaan.

Lue lisää

Höpö höpö!
Enempi kommentointi olisi helmiä sialle.

peräharus kirjoitti:

Höpö höpö!
Enempi kommentointi olisi helmiä sialle.

Pidä helmes.

Nuohan ne taitaa olla vaihtoehdot, mastosta on luovuttava tai veneestä. Aika raju ympärimeno oli, mutta kuinka tavallista maston katkeaminen ympärimenossa on? Onko rikityypillä osuutta asiaan tässä tapauksessa? Tuolla aiemmin kysymys jäi kai piiloon.

"The new Hunter 45 has redefined the DS concept with the brightest and most open salon ever designed. Oversized deck ports draw in huge volumes of natural light to complement the rich woodwork and airy plan."

Isoilla ikkunoilla on myös huonot puolet.

Nauticatilla en uskaltaisi lähteä valtamerelle, jos ikkunapinnat ovat niin suuria kuin ovat, Ja ovet ilman kynnystä. Eikä sisätiloja voi sulkea kansisalongin särkymisen jälkeen. Vai onko nuo seikat korjattu nykymalleissa?. Oma mielikuvani perustuu purjehduksessa 33-malliin ja kuvien katsomiseen myöhäisemmistä maleista.
Uusissa purjeveneissä trendinä on ikkunoiden suurentaminen ja niitä on kyljessäkin, purjehtiessa vdeden alla!. 60- luvulla maksimi ikkunan koko oli 17dm2 ja siihenkin piti olla varalla vareerilevy hätäsulkua varten. Ajat muuttuu. Kunnyskorkeus sentään on säädetty avotilasta sisälle.

Nauticat tekee nykyisin kahta venesarjaa. Uutena, tosin jo vuosia tehty, mallina on Nauticatin "Pilothouse sailing yachts", jossa kaikki 32...52 jalan veneet ovat valtamerikelpoisia, Boat design category​ [CE] A​.

Edelleen Nauticatin "Traditional motorsailers" on suunniteltu Boat design category [CE]​ B mukaan, siis max 20 metrin tuuleen ja alle 4 m aaltoon.​

seppomartti kirjoitti:

Nauticatilla en uskaltaisi lähteä valtamerelle, jos ikkunapinnat ovat niin suuria kuin ovat, Ja ovet ilman kynnystä. Eikä sisätiloja voi sulkea kansisalongin särkymisen jälkeen. Vai onko nuo seikat korjattu nykymalleissa?. Oma mielikuvani perustuu purjehduksessa 33-malliin ja kuvien katsomiseen myöhäisemmistä maleista.
Uusissa purjeveneissä trendinä on ikkunoiden suurentaminen ja niitä on kyljessäkin, purjehtiessa vdeden alla!. 60- luvulla maksimi ikkunan koko oli 17dm2 ja siihenkin piti olla varalla vareerilevy hätäsulkua varten. Ajat muuttuu. Kunnyskorkeus sentään on säädetty avotilasta sisälle.

Lue lisää

"Kunnyskorkeus sentään on säädetty avotilasta sisälle."
On säädetty korkeus merenpinnasta. Jos turkin taso on molemmilla puolilla tarpeeksi korkealla ei kynnystä vaadita lainkaan.

faktaa.säännöistä kirjoitti:

"Kunnyskorkeus sentään on säädetty avotilasta sisälle."
On säädetty korkeus merenpinnasta. Jos turkin taso on molemmilla puolilla tarpeeksi korkealla ei kynnystä vaadita lainkaan.

Lue lisää

En ole kuullutkaan, että jotain säädöstä olisi veden pinnasta, mikä tietenkin on kovin vaihteleva veneen koon ja tyypin mukaan. Ehkä olen purjehtinut liian pienillä veneillä?. Matalakylkinenkin vene voidaan tehdä merikelpoiseksi ja kelluu kyljelleen kaatuneena veden menemättä sisään. Edellä viittasin Nauticatin oviin ja epäilyyni siitä, minne vedet menee jos NC on kyljellään. En tiedä.
Jos istuinlaatikon pohjan ja sisäänmenoaukon välillä ei ole kynnystä, jonka korkeus muistinvaraisesti tulisi olla 30-35cm, ei venettä voi luokitella avomeriveneeksi. Se kynnys voi olla bridgedeck, luultavasti myös kiinteästi lukittavissa oleva pystyluukun osa. Tarkoitus on estää istuin laatikkoon tulevan aallon meneminen sisälle,
.

Toinen_sarja_Ok kirjoitti:

Nauticat tekee nykyisin kahta venesarjaa. Uutena, tosin jo vuosia tehty, mallina on Nauticatin "Pilothouse sailing yachts", jossa kaikki 32...52 jalan veneet ovat valtamerikelpoisia, Boat design category​ [CE] A​.

Edelleen Nauticatin "Traditional motorsailers" on suunniteltu Boat design category [CE]​ B mukaan, siis max 20 metrin tuuleen ja alle 4 m aaltoon.​

Lue lisää

Suwenan blogista löytyy taustatietoa. Nauticatin moottoripursien luokitus on CE B vain siitä syystä, että sivuovi tulkitaan sertifioinnissa vuotokohdaksi, vaikka se on vesitiivisti suljettavissa. Vene on kuitenkin suunniteltu ja rakennettu kestämään A-luokan olosuhteet.

Nauticat Yachts Ltd managing director Kaj Gustafsson told that "CE B-classification is due to EU certification requirements that count side doors as the downflood opening. Even thou the 441's aluminium frame doors are watertight enough EU officials speculate that a crew member may forget the door open and the doorstep will be thus counted as a downflood opening. The whole yacht is however designed and built fully according to the CE category A requirements. In other countries like Japan, Nauticat 441 is approved as an ocean capable yacht."

(en laita linkkiä, koska automaattinen moderointi poistaa herkästi viestit, joissa linkki ja englanninkielistä tekstiä)

Pitäisin noita vanhempia Swanejakin sarjatuotantoveneinä, mallikohtaiset valmistusmäärät kuitenkin pyörivät 50-100 kpl paikkeilla, S&S 38:aakin tehtiin Classicswan sivuston mukaan vuosina 1974-1979 116 kpl, siis n. 20 kpl vuodessa, lähes 2 kpl kuukaudessa. Toki valmistusmäärät ovat pieniä Bavarioihin verrattuna, mutta mistään one-offeista tms. räätälöidyistä veneistä ei ole kyse. Baltckin kutsuu vanhoja mallejaan nimellä "serial production yachts".

seppomartti kirjoitti:

En ole kuullutkaan, että jotain säädöstä olisi veden pinnasta, mikä tietenkin on kovin vaihteleva veneen koon ja tyypin mukaan. Ehkä olen purjehtinut liian pienillä veneillä?. Matalakylkinenkin vene voidaan tehdä merikelpoiseksi ja kelluu kyljelleen kaatuneena veden menemättä sisään. Edellä viittasin Nauticatin oviin ja epäilyyni siitä, minne vedet menee jos NC on kyljellään. En tiedä.
Jos istuinlaatikon pohjan ja sisäänmenoaukon välillä ei ole kynnystä, jonka korkeus muistinvaraisesti tulisi olla 30-35cm, ei venettä voi luokitella avomeriveneeksi. Se kynnys voi olla bridgedeck, luultavasti myös kiinteästi lukittavissa oleva pystyluukun osa. Tarkoitus on estää istuin laatikkoon tulevan aallon meneminen sisälle,
.

Lue lisää

Muistat väärin.
"Jos istuinlaatikon pohjan ja sisäänmenoaukon välillä ei ole kynnystä, jonka korkeus muistinvaraisesti tulisi olla 30-35cm, ei venettä voi luokitella avomeriveneeksi."
Tuo lukema on tasan nolla CE-merkinnän A-kategoriassa.
Markkinoilla on esim lukuisia A-kategorian catamaraaneja joissa mitään kynnystä ei juuri ole, ja ovet ovat liukuovia, joten mitään lukittavissa olevaa oven ala-osaa ei myöskään ole. Ne ovat CE direktiivien mukaisia luuloistasi huolimatta.

seppomartti kirjoitti:

En ole kuullutkaan, että jotain säädöstä olisi veden pinnasta, mikä tietenkin on kovin vaihteleva veneen koon ja tyypin mukaan. Ehkä olen purjehtinut liian pienillä veneillä?. Matalakylkinenkin vene voidaan tehdä merikelpoiseksi ja kelluu kyljelleen kaatuneena veden menemättä sisään. Edellä viittasin Nauticatin oviin ja epäilyyni siitä, minne vedet menee jos NC on kyljellään. En tiedä.
Jos istuinlaatikon pohjan ja sisäänmenoaukon välillä ei ole kynnystä, jonka korkeus muistinvaraisesti tulisi olla 30-35cm, ei venettä voi luokitella avomeriveneeksi. Se kynnys voi olla bridgedeck, luultavasti myös kiinteästi lukittavissa oleva pystyluukun osa. Tarkoitus on estää istuin laatikkoon tulevan aallon meneminen sisälle,
.

Lue lisää

"Matalakylkinenkin vene voidaan tehdä merikelpoiseksi ja kelluu kyljelleen kaatuneena veden menemättä sisään."
Se kynnyksen korkeus merenpinnasta on on ISO standardeissa murtuvien aaltojen takia, eikä kyljelleen kallistumisen. Matalakylkinen vene jossa kynnys merenpinasta on liian matala päästää murtuvat aallot sisätiloihin asti, joten niitä ei saa A-kategoriaan ainakaan sääntöjä noudattamalla. Kiinnijäämisriskin suuruutta en lähde arvoimaan.

nettipurjehtija kirjoitti:

Suwenan blogista löytyy taustatietoa. Nauticatin moottoripursien luokitus on CE B vain siitä syystä, että sivuovi tulkitaan sertifioinnissa vuotokohdaksi, vaikka se on vesitiivisti suljettavissa. Vene on kuitenkin suunniteltu ja rakennettu kestämään A-luokan olosuhteet.

Nauticat Yachts Ltd managing director Kaj Gustafsson told that "CE B-classification is due to EU certification requirements that count side doors as the downflood opening. Even thou the 441's aluminium frame doors are watertight enough EU officials speculate that a crew member may forget the door open and the doorstep will be thus counted as a downflood opening. The whole yacht is however designed and built fully according to the CE category A requirements. In other countries like Japan, Nauticat 441 is approved as an ocean capable yacht."

(en laita linkkiä, koska automaattinen moderointi poistaa herkästi viestit, joissa linkki ja englanninkielistä tekstiä)

Lue lisää

"...luokitus on CE B vain siitä syystä, että sivuovi tulkitaan sertifioinnissa vuotokohdaksi". Onkohan noin?

Joitain vuosia sitten kovassa merekäynnissä NC 38 meni nurin, masto katkesi, kaatumisen yhteydessä sivuikkunat meni rikki, vene täyttyi lähes puolilleen vedellä. Elektroniikka pimeni. Kannelle säilötty pelastuslautta karkasi omille teilleen kun vene kaatui. Onneksi Epirb toimi ja pelastushelikopteri vinssasi miehistön turvaan.

Vaikea uskoa, että nuo isot sivuikkunat eivät olisi riski valtamerillä. Nauticatin purjeveneet ovat varmasti valtamerikelpoisia, mutta moottoripurjehtijoiden CE B taitaa olla ihan paikallaan.

CE_B_luokituksen_vene kirjoitti:

"...luokitus on CE B vain siitä syystä, että sivuovi tulkitaan sertifioinnissa vuotokohdaksi". Onkohan noin?

Joitain vuosia sitten kovassa merekäynnissä NC 38 meni nurin, masto katkesi, kaatumisen yhteydessä sivuikkunat meni rikki, vene täyttyi lähes puolilleen vedellä. Elektroniikka pimeni. Kannelle säilötty pelastuslautta karkasi omille teilleen kun vene kaatui. Onneksi Epirb toimi ja pelastushelikopteri vinssasi miehistön turvaan.

Vaikea uskoa, että nuo isot sivuikkunat eivät olisi riski valtamerillä. Nauticatin purjeveneet ovat varmasti valtamerikelpoisia, mutta moottoripurjehtijoiden CE B taitaa olla ihan paikallaan.

Lue lisää

Joudut kysymään asiaa Nauticatin toimitusjohtajalta, kenen lainauksen poimin Suwenan blogista, että oiko väite vain myyntimiehen puhetta vai tehtaan lupaus ja koskiko se muitakin malleja kuin vain 441:stä. Lainaus on peräisin täältä ja löysin vielä suomenkielisen versionkin siitä:
https://www.suwena.net/fi/node/176 (vähän sivun puolivälin jälkeen)

NC 38 näyttää kieltämättä aika lasiselta, mutta sitten taas jos vertaa esim. NC 441:n (CE B) ikkunoita NC 42:n (CE A) ikkunoihin, niin niissä ei ole eroa juuri lainkaan.

nettipurjehtija kirjoitti:

Joudut kysymään asiaa Nauticatin toimitusjohtajalta, kenen lainauksen poimin Suwenan blogista, että oiko väite vain myyntimiehen puhetta vai tehtaan lupaus ja koskiko se muitakin malleja kuin vain 441:stä. Lainaus on peräisin täältä ja löysin vielä suomenkielisen versionkin siitä:
https://www.suwena.net/fi/node/176 (vähän sivun puolivälin jälkeen)

NC 38 näyttää kieltämättä aika lasiselta, mutta sitten taas jos vertaa esim. NC 441:n (CE B) ikkunoita NC 42:n (CE A) ikkunoihin, niin niissä ei ole eroa juuri lainkaan.

Lue lisää

Laitetaan lainaus tähän vielä talteen siltä varalta, että blogi katoaa netistä joskus tulevaisuudessa.

"Nauticat Yachts Oy:n toimitusjohtaja Kaj Gustafsson kertoi, että ”B-luokitus johtuu EU:n tyyppihyväksyntävaatimuksista, joissa sivuovet lasketaan vuotoaukoksi. Vaikka 441:n alumiinikehyksiset ovet ovat vesitiiviit, niin EU viranomaisten mukaan käyttäjä voi vahingossa unohtaa oven auki, joten ovi lasketaan alimmaksi vuotoaukoksi. Kuitenkin koko vene on suunniteltu ja rakennettu täysin CE A-luokan vaatimusten mukaisesti. Toisissa maissa kuten Japanissa Nauticat 441 on hyväksytty valtamerikelpoiseksi veneeksi.”"

nettipurjehtija kirjoitti:

Laitetaan lainaus tähän vielä talteen siltä varalta, että blogi katoaa netistä joskus tulevaisuudessa.

"Nauticat Yachts Oy:n toimitusjohtaja Kaj Gustafsson kertoi, että ”B-luokitus johtuu EU:n tyyppihyväksyntävaatimuksista, joissa sivuovet lasketaan vuotoaukoksi. Vaikka 441:n alumiinikehyksiset ovet ovat vesitiiviit, niin EU viranomaisten mukaan käyttäjä voi vahingossa unohtaa oven auki, joten ovi lasketaan alimmaksi vuotoaukoksi. Kuitenkin koko vene on suunniteltu ja rakennettu täysin CE A-luokan vaatimusten mukaisesti. Toisissa maissa kuten Japanissa Nauticat 441 on hyväksytty valtamerikelpoiseksi veneeksi.”"

Lue lisää

Onhan se toimitusjohtaja ehkä noin sanonut, mutta silti NC 38 nurinmenossa sen isot sivuikkunat rikkoontuivat, masto katkesi jne. Pitäisi uskoa viranomaisten luokitukseen ainakin näin päin, siis ei pidä mennä luokitusta vaativampiin olosuhteisiin.
Mutta omaa harkintaa kannattaa käyttää myös toisinpäin, jos pieni CE A vene itsestä ja oman osaamisen kanssa tuntuu vaaralliselta valtamerille, ei sinne tällä kannata mennä.