MIKÄ VITUN ASIANTUNTIJA TÄMÄ KUVITTELEE OLEVANSA;

Ei tarvitse olla kummoinen asiantuntija tietääkseen persujen puuhien menevä vituxi joka kerta. Myös tämänkin.

Hieriäistäsi !

Tieto ei ole aina totta



Poliitikot vetoavat propagandamielessä usein johonkin tutkimukseen tai jonkun emeritusprofessorin antamaan lausuntoon, usein jopa professorin oppialueen ulkopuolisessa asiassa. Poliitikkojen tehtävä on vääristellä totuutta ja se heille annettakoon anteeksi, mutta pelottavaa on että sähköinen media toitottaa jo tunnin kuluttua kyseistä väittämää totuutena. Seuraavana aamuna se on kissankokoisin otsikoin myös painetuissa aviiseissa. Yksikään toimittaja ei jaksa ottaa selvää tutkimuksen tilaajan motiiveista tai emerituksen kaunasta häntä vuosikymmen sitten kaltoin kohdellutta tahoa kohtaan.

Tieto on nyky-yhteiskunnassa yliarvostettua, koska se ei ole useinkaan totta. Yksittäisen tiedon poimiminen isosta tietomassasta saattaa tehdä totuudesta valheen. Koska meiltä puuttuu kriittinen journalismi, poliitikot onnistuvat kerta toisensa jälkeen käyttämään ympäristöstään irrotettuja tietoja propagandan välineenä. Älyllisessä keskustelussa tiedot ovat argumentoinnin perusta ja argumentoija odottaa, että joku esittää ne analysoituaan siihen kommentteja. Sillä tavalla alkuperäinen argumentti paranee, joka on keskustelun tavoite. Propagandaan perustuvassa keskustelussa ei analysoida argumenttia, sitä joko kannatetaan sokeasti tai se teilataan teilaajan mielestä vääränä. Ihmekös sitten että kaikki asiat Suomessa seisovat, tasapuolisesti sekä julkisella että yksityisellä puolella.

Poliitikoille sallitaan myös ”asiantuntemattomuus”. Kun ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo, ettei Fennovoiman ydinvoimala kannata, yksikään toimittaja ei pyydä Niinistöltä laskelmia sen väitteen tueksi. Sellaisia hänellä ei nimittäin ole. Niinistö tietää, tai ainakin hänen tulisi ministerinä tietää, että Fennovoimaan sijoitettu pääoma antaa nykyisellä sähkön hinnalla kahdeksan prosentin riskittömän tuoton. Miksi eivät toimittajat kysy Niinistöltä edes sijoitusvihjeitä? Kannattaisi kysyä, kun ministerin mielestä kahdeksan prosentin riskitöntä tuottoa antava sijoitus on kannattamaton.

Poliitikkomme toistavat iskulauseita, jotka muuttuvat riittävästi toistettuina heille totuudeksi. Puhdas kotimainen ruoka esitetään perusteena kansalliselle maataloustuelle. Totuus on, että käytämme enemmän kemiallisia lannoitteita hehtaaria kohti kuin muissa Euroopan maissa. Ne kemikaalit siirtyvät pelloilta ”puhtaaseen” kotimaiseen viljaan, maitoon ja lihaan.

Poliitikot kehuvat myös hyvinvointipalveluitamme. He jättävät kertomatta, että hyvinvointipalveluita tuotetaan Suomessa Ruotsia raskaammalla hallintokoneistolla ja siksi niitä tuotetaan velkarahalla. Hyvinvointikoneistossamme voivat hyvin vain byrokraatit.
Miksi julkinen sana ei koskaan aseta kyseenalaiseksi poliitikkojen esittämiä perättömiä väitteitä?