Heikon -ja hyvän tason koulun vertailu.

Ettei kenellekään jää väärää tietoa, niin kyseessä oli siis Suomen adventtikirkon ylläpitämästä koulusta:
"Suomen kristillinen yhteiskoulu", joka sijaitsee Kaarinan/Piikkiön alueella, Toivonlinnassa.

Sijoitus lukioiden vertailussa vuonna 2015 oli 339., kun koluja kaiken kaikkiaan oli 385.
Vuonna 2016 sijoitus oli 376., koko maan 417 lukion joukosta.

Toivonlinnan kohdalla voidaan siis hyvällä syyllä puhua tasoltaan häntäpään koulusta.

Onhan pärjääminen kyllä yksilöstäkin kiinni. Siitä, miten paljon haluaa itsenäisesti panostaa opintoihinsa. Kävin Toivonlinnan tokalta luokalta lukion loppuun asti. Vaihdoin kuudennella luokalla Piikkiön keskuskouluun, jonka taso oli huonompi kuin Toivonlinnassa. Tämä selvisi kun keskustelimme luokanopettajani kanssa opinnoistani. Valmistuin itse 8,2 keskiarvolla lukiosta ja jatkoin korkeakouluopintoihin parin välivuoden jälkeen. Myöhemmin opiskelin vielä toisen korkeakoulututkinnon.

Aloittajalla on yleistämistä aloituksessaan. Jos joku olisi todella tutkinut Toivonlinnasta valmistuneiden lukiolaisten sijoittumista yhteiskunnassa ja kertoisit niistä tuloksista täällä, niin uskoisin sinua. Kun tunnen kurssimuotoisen lukion ansiosta kahden eri luokan opiskelijat ja käyn edelleen molempien luokkien luokkakokouksissa, voin ainakin kahden luokan oppilaiden suuruisella otannalla väittää, että valmistuneita on kaikissa sosiaaliluokissa ja sekä pitkälle koulutettuja, että vähän koulutettuja. Mikään ryhmä ei erotu erikseen joukosta. En siis usko väittämääsi.

Mikähän tarkoitusperä sinulla tässä aloituksessasi todellisuudessa on?

Aloittaja on vailla minkäänlaista pedagoogista taustaa;Hautoo vihaa kaikkia toisinajattelijoita kohtaan ja katselee maailmaa muilta lainattujen linssien läpi.

Aloittaja näyttää missanneen Iltalehden uutisen lainaaman tutkimuksen osoittaman ongelman, joka on se, että hyvien ja huonojen lukioiden arvostelu matematiikassa poikkeaa niin, että hyvän lukion viitosen oppilas voisi huonossa lukiossa saada ysin. Onneksi useimpiin jatko-opintoihin ylioppilaskokeen tulos vaikuttaa enemmän kuin päättötodistuksen arvosana.

Tutkimuksen tekijä ei siis käsittele syitä sille, miksi jotkut lukiot ovat parempia kuin toiset ja vielä vähemmän voi tutkimuksen tuloksia yleistää Toivonlinnan matematiikan opetukseen ilman, että juuri Toivonlinnan matematiikan opetuksen arvosteluskaalaa tutkitaan. Se voi olla hyvä tai huono, mutta ilman tutkimusta sitä ei voi tietää. Uutisen kuvaama tutkimus ei myöskään sano mitään siitä, miten Toivonlinnasta valmistuneet ovat jatko-opinnoissaan menestyneet. Tiedän Toivonlinnasta valmistuneita, jotka ovat pärjänneet loistavasti vaatissakin yliopisto-opinnoissa, mutta voihan siitä joukosta joku siivoojakin löytyä, en tiedä, koska en satu sellaista tuntemaan.

Perussyy siihen, että jotkut lukiot ovat hyviä ja toiset huonoja löytynee kahdesta asiasta. Ensinnäkin hyviin lukioihin otetaan vain hyviä oppilaita, heikompiin, kuten Toivonlinnaan, otetaan lähes kuka vaan, vaikka yläasteen todistus ei suuria lupauksia menestyksestä lukiossa antaisikaan. Toivonlinna on perinteisesti pystynyt aika hyvin tukemaan myös tällaisia oppilaita. Toiseksi joka koulussa on jonkinlainen opiskeluilmapiiri ja toimintamallit, jotka parhaimmillaan kannustavat tai pahimmillaan heikentävät oppilaiden opiskelumotivaatiota. Olen ollut liian kauan pois Toivonlinnasta arvioidakseni sitä, mutta epäilen, ettei aloittajakaan ole kovin äskettäin Toivonlinnan pulpetissa istunut.

Onko kukaan tutkinut, että mitä merkitystä numeroiden saamiselle on esim. pärstäkertoimella?

Toivonlinna on aika lailla ollut lahkon oma sisäinen "siittola", jossa ainakin ennen kohdeltiin oppilaita hyvin eriarvoisesti.

Pastorin ja adventtikirkon palkkalistoilla olevien lapset saivat huomattavasti parempaa kohtelua kuin ihan tavallisen rivijäsenen lapsi, joilla vanhemmilla ei ollut merkittävää statusta lahkon sisällä.

Sitten on vielä sellainenkin jopa tutkittu asia, että ns. hyvännäköisiä oppilaita kohdellaan huomattavasti lempeämmin opettajien taholta.

Sama kohtelu jatkuu myös sitten työelämässä.
Jos olet kaunis, niin varmemmin menestyt paremmin työelämässä ja työkavereiden piirissä, vaikka et niin järin viisas olisikaan.

Toisaalta ruma, ylipainoinen ja lyhyenläntä, vaikka olisikin päästään kuin partaveitsi, saa osakseen halveksuntaa ja suoranaista kiusaamista.