Laiskat ja välinpitämättömät.......

Olisiko silloin äidissä ja isässä ollut jotain vikaa? Ihminen on lajityypillisesti sellainen, että ei halua jäädä kiitollisuudenvelkaan sekä mukavista läheisistä pidetään huolta. Niin makaa kuin petaa..

no ei pitäisi automaattisesti olettaa että perhesuhteissa on aina jotain vikaa tai lapset ylipäätään ovat pelkästään laiskoja ja siksi eivät halua hoitaa vanhempiaan. Toki näinkin voi olla mutta voihan myös olla, että lapset asuvat kaukana ja heillä on oma elämä ja työ joka voi todella rajoittaa voimakkaasti mahdollisuutta hoitaa vanhempaansa. Lisäksi olosuhteet voivat estää hoitamisen, esim. hissin puuttuminen taloyhtiöstä on yksi todella suuri rajoittava tekijä, toinen saattaa olla rakenteellisesti hankala (esim portaita ym) ok-talo, jossa peseytymismahdollisuudet voivat olla yläkerrassa tai kellarissa, jonne vanhus ei liikuntakyvyn alenemisen vuoksi voi päästä. Lisäksi vanhuksen sairaudet voivat olla sen verran suuria tai hankalia, että lapset kokevat ettei omat taidot riitä turvalliseen huolehtimiseen (tällöin jouduttaisiin joka tapauksessa turvautumaan kotiavun pariin, jolloin siitä tuleva lasku tulee automaattisesti hoidettavalle-ei omaisille). Saattaahan lasten perheessä olla myös esim. päihde-tai mielenterveysongelmia jotka sinällään ovat jo oma rasite perheelle joten ei siihen usein enää lisärasitetta haluta ottaa.
Sodanjälkeisen pula-ajan kokeneet vanhukset ovat myös oppineet säästämään joten heillä kuitenkin on kertynyt myös joko taloudellista säästöä pankkitilille tai muuta jossain määrin merkittävää omaisuutta, joten voidaan myös ajatella, että käyttäköön vanhus sitä pois oman elämänsä aikana omaan hyvinvointiinsa. Lisäksi moni lapsista on työelämässä tai opiskelemassa ja koetaan ettei siitä poisjääminen vanhuksen hoitamisen vuoksi ole taloudellisesti kannattavaa. Omaishoidon tuki on kauhean pieni eikä se kerrytä eläkettä samalla tavalla kuin normaalissa työelämässä oleminen. Voidaan myös pelätä, että vaikka aluksi omaista voitaisiinkin hoitaa, mutta kun tämän kunto alkaa laskea ja apua tarvitaan enemmän, ei enää halutakaan sitoutua 24/7/365 hoitotyöhön. Saatahan myös jälkikasvulla olla joku rajoittava lievempi vamma tai sairaus joka voi myös voi estää tai ainakin rajoittaa jossain määrin vanhuksen hoitamista (esim. selkäsairaus estää nostamisen).

Syitä on lukemattomia (muitakin kuin pelkkä laiskuus), mutta oman kokemuksen perustella mitä omaisten kanssa olen jutellut tämän 15v työkokemuksen perusteella, eniten omaiset pelkäävät sitoutumista 24/7. Esim. muistiongelmainen vanhus voi olla fyysisesti suht kevyt hoitoinen, mutta vaikean muistiongelman vuoksi tarvitsee 24h perään katsomista ja valvontaa jota harva omainen siihen haluaa sitoutua vuosikausiksi.