Työtön maisteri vuosimallia -85
Kari, 58, on etsinyt töitä viisi vuotta tuloksetta. Hän on yrittänyt työllistää myös itse itsensä onnistumatta siinä. Työuransa hän on tehnyt muun muassa mainostoimistoissa, aikakauslehtien kustannusyhtiöissä ja vakuutusyhtiössä.
Kauppatieteiden maisterin tutkinnon vuonna 1985 suorittaneen Karin työttömyys alkoi, kun hänet irtisanottiin kustannussyistä.
Tällä hetkellä Kari kertoo elävänsä Kelan maksamalla työmarkkinatuella, josta jää verojen jälkeen käyttöön kuukausittain noin 520 euroa.
– Ei naurata, hän toteaa.
– Viime vuoden aikana kävin te-toimiston tarjoaman henkilökohtaisen kolmen kuukauden työhönvalmennuksen ja sen jälkeen vielä Aalto-yliopiston järjestämän työvalmennuskurssin, Kari kertoo.
Molempien ideana oli tarjota Karin työpanosta noin tuhannen euron kuukausittaisilla kustannuksilla työnantajien käyttöön kuudeksi kuukaudeksi, jotta he voisivat arvioida Karin kykyjä työelämässä.
– Olin näiden miltei yhdeksän kuukauden aikana yhteydessä lähes sataan yritykseen Pirkanmaalla toiveenani päästä kasvokkain keskustelemaan ja "myymään itseni" näille yrityksille. Lopputulos oli, että en saanut ensimmäistäkään haastattelukutsua.
– 58-vuotias ei enää vain kiinnosta ketään, Kari kirjoittaa.
Kari, 58, on etsinyt töitä viisi vuotta tuloksetta. Hän on yrittänyt työllistää myös itse itsensä onnistumatta siinä. Työuransa hän on tehnyt muun muassa mainostoimistoissa, aikakauslehtien kustannusyhtiöissä ja vakuutusyhtiössä.
Kauppatieteiden maisterin tutkinnon vuonna 1985 suorittaneen Karin työttömyys alkoi, kun hänet irtisanottiin kustannussyistä.
Tällä hetkellä Kari kertoo elävänsä Kelan maksamalla työmarkkinatuella, josta jää verojen jälkeen käyttöön kuukausittain noin 520 euroa.
– Ei naurata, hän toteaa.
– Viime vuoden aikana kävin te-toimiston tarjoaman henkilökohtaisen kolmen kuukauden työhönvalmennuksen ja sen jälkeen vielä Aalto-yliopiston järjestämän työvalmennuskurssin, Kari kertoo.
Molempien ideana oli tarjota Karin työpanosta noin tuhannen euron kuukausittaisilla kustannuksilla työnantajien käyttöön kuudeksi kuukaudeksi, jotta he voisivat arvioida Karin kykyjä työelämässä.
– Olin näiden miltei yhdeksän kuukauden aikana yhteydessä lähes sataan yritykseen Pirkanmaalla toiveenani päästä kasvokkain keskustelemaan ja "myymään itseni" näille yrityksille. Lopputulos oli, että en saanut ensimmäistäkään haastattelukutsua.
– 58-vuotias ei enää vain kiinnosta ketään, Kari kirjoittaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hauki on kuha öö..ei kun....
Tyhmä saa voudin peräänsä...puuh lääh ja pelkää millon se tulee sun kotios...puuh lääh.
Kai menette kävellen tai pyörällä ettei tarvi maksaa autolla niistä kahveista.
Onnekas se, jolta pääkonttori lopettaa sen, jonka on aloittanut.
Kaikkein kivoimmat ihmiset on niitä, joita vois olla koirien kalevalassa
asuu hyvinkin kaukana kalhakaupasta.
T.maalainen, esittäydyn sukunimeltäni riittävänolutmääränverrattavuus-mäkihyötyliikuntaankohtuulistaminenla-ylä-alapää
Mene töihin. . ... .
Nyt n-kurkiainen ei muista sitä, mikä oli kolmantena aiheena valittu asialistalta. Voi olla, että se ehkä liittyi vaatetusesineisiin? Tai ai niin, sehän oli L-kaupan lemonsuolakuplavesi vs. K-kaupan lemonsuolakuplavesi. L-kaupan suolakuplavesi on edullisempaa kuin K-kaupan suolakuplavesi (nyt kirjoitetaan lemon tuotteista). Joista toinen voi lisätä, jopa peruskraanaveden juomista. (n-kurkiainen ei suosita kenellekään ääriköyhyyden nälänhädästä kärsivälle peruskraanavettä, kuin äärimmäiseen janoon. Koska äärimmäisestä köyhyydestä ja nälänhädästä kärsivä tarvitsee kaikki vitamiinit ja kivennäisaineet, niin yksi hyvä tapa on hankkia ne mehusta. Varsinkin, jos köyhyys ajaa ihmistä vaikkapa vuosikausia jatkuvaan kestokiepillä oloon sateensuojassa. Ja aurinkovitaminointiin kesällä valossa.) Kumpaa siis palstalaiset suosivat lemontyyppisenä suolakuplavetenä.