Maria Mäkinen tajusi, että työttömyyden salailu vie turhaan energiaa tehokkaalta työnhaulta.
Maria Mäkinen, 38, jäi työttömäksi maaliskuun lopussa tänä vuonna, kun hänen työsuhdettaan viestintäpäällikkönä ei enää jatkettu koeajan jälkeen. Se oli Marialle kova kolaus. Hän oli tehnyt töitä koko aikuisikänsä ja määritellyt itsensä vahvasti ammattinsa kautta.
– Kun minut heitettiin yhtäkkiä pihalle, tuli sellainen olo, että mikä minä olen, Maria kertoo.
Kaikki muut ympärillä vaikuttivat uratykeiltä, joilla oli upeat työt. Maria koki olonsa arvottomaksi ja häpesi
– Kehittelin titteleitä, kuten freelancer tai aloitteleva tutkija. Toimittajan on helppoa sanoa olevansa freelancer, vaikka en minä muutamalla hassulla jutulla itseäni todellisuudessa elättänyt.
Huomasin, että ahdistus vaikutti työnhakuuni, koska minulla oli koko ajan sellainen olo, että huijaan sekä itseäni että muita.
Ensin Maria pystyi myöntämään työttömyytensä tuntemattomille esimerkiksi koirapuistossa. Kun asia oli tullut esille tarpeeksi monta kertaa, siitä oli yhä helpompaa puhua myös samalla alalla olevien kanssa.
Maria julkaisi työttömyydestään kirjoituksen blogissaan ja sai asian sydämeltään.
– Jos ei ole koskaan ollut työttömänä, ei usein tiedä, kuinka paljon työtön joutuu tekemään töitä pitääkseen päänsä kasassa, Maria kertoo.
http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/maria_kyllastyi_hapeamaan_tyottomyyttaan_huijasin_itseani_ja_muita
Maria Mäkinen, 38, jäi työttömäksi maaliskuun lopussa tänä vuonna, kun hänen työsuhdettaan viestintäpäällikkönä ei enää jatkettu koeajan jälkeen. Se oli Marialle kova kolaus. Hän oli tehnyt töitä koko aikuisikänsä ja määritellyt itsensä vahvasti ammattinsa kautta.
– Kun minut heitettiin yhtäkkiä pihalle, tuli sellainen olo, että mikä minä olen, Maria kertoo.
Kaikki muut ympärillä vaikuttivat uratykeiltä, joilla oli upeat työt. Maria koki olonsa arvottomaksi ja häpesi
– Kehittelin titteleitä, kuten freelancer tai aloitteleva tutkija. Toimittajan on helppoa sanoa olevansa freelancer, vaikka en minä muutamalla hassulla jutulla itseäni todellisuudessa elättänyt.
Huomasin, että ahdistus vaikutti työnhakuuni, koska minulla oli koko ajan sellainen olo, että huijaan sekä itseäni että muita.
Ensin Maria pystyi myöntämään työttömyytensä tuntemattomille esimerkiksi koirapuistossa. Kun asia oli tullut esille tarpeeksi monta kertaa, siitä oli yhä helpompaa puhua myös samalla alalla olevien kanssa.
Maria julkaisi työttömyydestään kirjoituksen blogissaan ja sai asian sydämeltään.
– Jos ei ole koskaan ollut työttömänä, ei usein tiedä, kuinka paljon työtön joutuu tekemään töitä pitääkseen päänsä kasassa, Maria kertoo.
http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/maria_kyllastyi_hapeamaan_tyottomyyttaan_huijasin_itseani_ja_muita
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hauki on kuha öö..ei kun....
Voi hitto näitä nyyhkytarinoita!
Marian tapaus on tyypillinen esimerkki henkilöstä joka ajattelee toisten aivoilla ja yrittää elää kuvittelemillaan ympäristön ehdoilla.
Mitä häpeämistä on työttömyydessä jos sitä ei ole aiheuttanut itse?
Kaksi eri työnantajaani on mennyt konkurssiin jolloin jäin itse, muiden mukana tyhjän päälle.
Kerran on työsopimukseni purettu ilman pitävää aihetta. Välitön lähtö ilman irtisanomisaikaa.
Muista syistä johtuneita, eri mittaisia työttömyysjaksojani en viitsi edes laskea.
Yksikään ei ole masentanuta enkä ole hävennyt yhtään työttömyyskauttani olipa se sitten 2 päivää tai useamman vuoden ennen putkea.
Oli tilanteita joista suorastaan nautin. Muutama tuttavani oli avoimen vahingoniloisia kuullessaan työttömyydestäni.
Muuta hämmästeli min asennettani koska en salaillut, en selitellyt enkä kyyristellyt.
Joku sanoikin, että hänen tuntemansa työttömät pitävät sapattivuotta,harkitsevat alan vaihtoa tai muuten vaan katselevat mutta kukaan ei ollut kunnolla työtön vaikka eivät työssä olleetkaan.
Voi pyhä pulivari! Miksi ihmiset tekevät elämänsä turhan vaikeaksi?