Asiantuntijat arvioivat, että Itämerellä ja Suomen lähialueilla järjestettävät sotaharjoitukset saattavat tuoda mukanaan uusia ilmatilaloukkauksia.
Tuleva kesä saattaa tuoda Suomen lähialueille tullessaan paitsi huomattavan määrän sotaharjoituksia, myös rajaloukkauksia.
Aiemmin tällä viikolla Ilta-Sanomat seurasi Ruotsin ulkoministeri Margot Wallströmin tiedotustilaisuutta.
Wallströmin mukaan ilmassa ei ole merkkejä siitä, että jännitteet Itämeren alueella olisivat kasvamassa entisestään. Wallström kuitenkin pitää ensi kesää vaaranpaikkana ja ennustaa, että uusia rajaloukkauksia voi olla edessä.
– Meillä on silloin monia suuria sotilasharjoituksia samanaikaisesti. Silloin on tärkeää hallita tilannetta niin, että uusia jännitteitä ei pääse syntymään. Ja suunnitellut harjoitukset voidaan viedä läpi kunnialla, Wallström sanoi.
Puolustusministeriön mukaan Suomi osallistuu touko-heinäkuun aikana yhteensä ainakin viiteentoista kansainväliseen sotaharjoitukseen.
Ministeriön viestintäjohtaja Max Arhippainen kertoo, ettei puolustusministeriö ole listannut tarkasti kaikkia harjoituksia verkkosivuilleen. Hänen mukaansa tähän on muutama hyvä syy.
– Siellä ei ole lueteltu jokaikistä kolmehenkistä pöydän ääressä käytävää esikuntaharjoitusta. Ne listataan, jotka näkyvät käytännön toimintana, Arhippainen sanoo.
Puolustusvoimien kesän suurimmat ja tärkeimmät kansainväliset harjoitukset ovat, ACE ja Baltops 17.
ACE eli Arctic Challenge Exercise -lentotoimintaharjoitus järjestetään toukokuussa ja se tapahtuu Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella. Maiden pohjoisosien ilmatilassa toimeenpantavaan harjoitukseen osallistuu yli 100 ilma-alusta 12 maan asevoimista.
ACE:n on tarkoitus harjoituttaa laajamittaista ilmaoperaation suunnittelua ja toimenpanoa todenmukaisessa toimintaympäristössä, jossa ovat mukana monipuolisesti nykyaikaisen ilmasodankäynnin erityyppiset ilma-alukset ja joukot.
Baltops 17 eli Baltic Operations taas on NATO:n merellisen osasto Naval Striking and Support Force Naton johtama vuosittainen merellisten joukkojen harjoitus. Suomi on osallistunut harjoitukseen vuodesta 1993 asti.
Viime vuoden harjoitukseen osallistui Suomesta miinalaiva Uusimaa sekä 140 hengen vahvuinen Uudenmaan prikaatin rannikkojääkärikomppania. Lisäksi yksi harjoituksen osaharjoituksista järjestettiin Suomessa Syndalenin ampuma-alueella.
– Suurista tulevista harjoituksista ei löydy vielä ihan yksityiskohtia, koska valmistelu on vielä kesken, Arhippainen sanoo.
Jos harjoituksen järjestäjänä on joku toinen taho kuin Suomi, se rajoittaa sitä, miten paljon puolustusministeriö voi harjoituksesta kertoa.
– Mehän emme voi kertoa heidän puolestaan, ennen kuin he itse haluavat kertoa yksityiskohtia. Tahallisesta salaamisesta ei ole kyse, ainakaan meidän puolelta.
– Käytäntö on, että ministeriö kertoo harjoitusohjelman suuret linjat. Kun harjoitukset lähestyvät, vastaavan puolustushaaran esikunta kertoo asiasta yksityiskohtaisemmin. Joskus suurista harjoituksista pystyy kertomaan yksityiskohtia vasta viikkoa aikaisemmin ja sitten taas puhutaan salaisesta Nato-harjoituksesta. Nyt yritämme antaa tietoja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, hän korostaa.
Arhippaisen mukaan puolustusministeriö on joka tapauksessa kertonut harjoituksista tänä vuonna enemmän kuin vuosi sitten.
– Lista on huomattavasti yksityiskohtaisempi kuin vastaava, josta kerroimme vuosi sitten. Se oli ihan tietoinen päätös, koska viime vuosina näistä on ollut paljon keskustelua.
Rajaloukkauksista Arhippainen huomauttaa, että vakavampia, sotilaskoneiden tekemiä loukkauksia ei ole ollut sitten lokakuun, jolloin kaksi venäläistä hävittäjää koukkasi Suomen ilmatilaan.
Tämän talven aikana esimerkiksi Suomen ilmatilaa on loukattu kahdesti ja molemmilla kerroilla asialla olivat ruotsalaiset.
– Toinen oli ennen joulua ja toinen pari viikkoa sitten. Hyvin pieniä, parin kilometrin loukkauksia. Toisessa tapauksessa harjoituksessa ollut meripelastushelikopteri koukkasi vähän, vaikka periaatteessa ei olisi saanut.
Arhippainen ei kiellä, etteivätkö runsaat sotaharjoitukset voisi tuoda tullessaan myös rajaloukkauksia. Hän kertoo, että viime vuotisessa Baltops-harjoituksessa tanskalaiset loukkasivat Suomen rajaa.
Venäjä ei Arhippaisen mukaan useinkaan ilmoita harjoituksistaan kovin paljoa aikaisemmin, mutta suurimmat harjoituksensa se yleensä ilmoittaa.
jatkuu
Tuleva kesä saattaa tuoda Suomen lähialueille tullessaan paitsi huomattavan määrän sotaharjoituksia, myös rajaloukkauksia.
Aiemmin tällä viikolla Ilta-Sanomat seurasi Ruotsin ulkoministeri Margot Wallströmin tiedotustilaisuutta.
Wallströmin mukaan ilmassa ei ole merkkejä siitä, että jännitteet Itämeren alueella olisivat kasvamassa entisestään. Wallström kuitenkin pitää ensi kesää vaaranpaikkana ja ennustaa, että uusia rajaloukkauksia voi olla edessä.
– Meillä on silloin monia suuria sotilasharjoituksia samanaikaisesti. Silloin on tärkeää hallita tilannetta niin, että uusia jännitteitä ei pääse syntymään. Ja suunnitellut harjoitukset voidaan viedä läpi kunnialla, Wallström sanoi.
Puolustusministeriön mukaan Suomi osallistuu touko-heinäkuun aikana yhteensä ainakin viiteentoista kansainväliseen sotaharjoitukseen.
Ministeriön viestintäjohtaja Max Arhippainen kertoo, ettei puolustusministeriö ole listannut tarkasti kaikkia harjoituksia verkkosivuilleen. Hänen mukaansa tähän on muutama hyvä syy.
– Siellä ei ole lueteltu jokaikistä kolmehenkistä pöydän ääressä käytävää esikuntaharjoitusta. Ne listataan, jotka näkyvät käytännön toimintana, Arhippainen sanoo.
Puolustusvoimien kesän suurimmat ja tärkeimmät kansainväliset harjoitukset ovat, ACE ja Baltops 17.
ACE eli Arctic Challenge Exercise -lentotoimintaharjoitus järjestetään toukokuussa ja se tapahtuu Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella. Maiden pohjoisosien ilmatilassa toimeenpantavaan harjoitukseen osallistuu yli 100 ilma-alusta 12 maan asevoimista.
ACE:n on tarkoitus harjoituttaa laajamittaista ilmaoperaation suunnittelua ja toimenpanoa todenmukaisessa toimintaympäristössä, jossa ovat mukana monipuolisesti nykyaikaisen ilmasodankäynnin erityyppiset ilma-alukset ja joukot.
Baltops 17 eli Baltic Operations taas on NATO:n merellisen osasto Naval Striking and Support Force Naton johtama vuosittainen merellisten joukkojen harjoitus. Suomi on osallistunut harjoitukseen vuodesta 1993 asti.
Viime vuoden harjoitukseen osallistui Suomesta miinalaiva Uusimaa sekä 140 hengen vahvuinen Uudenmaan prikaatin rannikkojääkärikomppania. Lisäksi yksi harjoituksen osaharjoituksista järjestettiin Suomessa Syndalenin ampuma-alueella.
– Suurista tulevista harjoituksista ei löydy vielä ihan yksityiskohtia, koska valmistelu on vielä kesken, Arhippainen sanoo.
Jos harjoituksen järjestäjänä on joku toinen taho kuin Suomi, se rajoittaa sitä, miten paljon puolustusministeriö voi harjoituksesta kertoa.
– Mehän emme voi kertoa heidän puolestaan, ennen kuin he itse haluavat kertoa yksityiskohtia. Tahallisesta salaamisesta ei ole kyse, ainakaan meidän puolelta.
– Käytäntö on, että ministeriö kertoo harjoitusohjelman suuret linjat. Kun harjoitukset lähestyvät, vastaavan puolustushaaran esikunta kertoo asiasta yksityiskohtaisemmin. Joskus suurista harjoituksista pystyy kertomaan yksityiskohtia vasta viikkoa aikaisemmin ja sitten taas puhutaan salaisesta Nato-harjoituksesta. Nyt yritämme antaa tietoja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, hän korostaa.
Arhippaisen mukaan puolustusministeriö on joka tapauksessa kertonut harjoituksista tänä vuonna enemmän kuin vuosi sitten.
– Lista on huomattavasti yksityiskohtaisempi kuin vastaava, josta kerroimme vuosi sitten. Se oli ihan tietoinen päätös, koska viime vuosina näistä on ollut paljon keskustelua.
Rajaloukkauksista Arhippainen huomauttaa, että vakavampia, sotilaskoneiden tekemiä loukkauksia ei ole ollut sitten lokakuun, jolloin kaksi venäläistä hävittäjää koukkasi Suomen ilmatilaan.
Tämän talven aikana esimerkiksi Suomen ilmatilaa on loukattu kahdesti ja molemmilla kerroilla asialla olivat ruotsalaiset.
– Toinen oli ennen joulua ja toinen pari viikkoa sitten. Hyvin pieniä, parin kilometrin loukkauksia. Toisessa tapauksessa harjoituksessa ollut meripelastushelikopteri koukkasi vähän, vaikka periaatteessa ei olisi saanut.
Arhippainen ei kiellä, etteivätkö runsaat sotaharjoitukset voisi tuoda tullessaan myös rajaloukkauksia. Hän kertoo, että viime vuotisessa Baltops-harjoituksessa tanskalaiset loukkasivat Suomen rajaa.
Venäjä ei Arhippaisen mukaan useinkaan ilmoita harjoituksistaan kovin paljoa aikaisemmin, mutta suurimmat harjoituksensa se yleensä ilmoittaa.
jatkuu
Vastaukset 23
Vanhimmat
Myös sotilasasiantuntija Arto Pulkki ounastelee, että runsas harjoitustoiminta lisää rajaloukkausten riskiä.
– Se on selvää, että kun Itämeren alueella harjoitellaan, silloin kaikki osapuolet tavalla tai toisella nostavat valmiuttaan. Silloin on mahdollista, että tulee tahattomia ilmatilaloukkauksia, mutta myös mahdollista, että tulee tahallisia, Pulkki sanoo.
Tahattomat ilmatilaloukkaukset johtuvat usein siitä, että kansainvälinen ilmatila Itämerellä on paikoittain hyvin kapea. Pulkki toteaa, että kapeimmillaan vain 6 merimailin levyisessä ilmatilassa lentäessään ohjaaja voi helposti koukata vahingossa Suomen puolelle, etenkin jos kyse vaikkapa ilmataisteluharjoituksesta.
Asiantuntijan mukaan tahallisilla ilmatilaloukkauksilla loukkaaja sen sijaan haluaa sekä testata loukatun osapuolen valmiutta ja reagointikykyä, sekä lähettää viestin.
– On toki kyse hyvin eri asiasta, jos Suomen ilmatilaa loukkaa aseistettu venäläinen Su-27 hävittäjä tai ruotsalainen meripelastuskopteri, sanoo Pulkki.
– Kolmas funktio on harjoitusten seuraaminen. Niihin kutsutaan yleensä kansainvälisiä tarkkailijoita ja harjoituksia pyritään myös tiedustelemaan.
Esimerkiksi viime vuoden Baltops-harjoitusta tarkkaili ruotsalaislehtien mukaan tuntemattomia lennokkeja, sekä venäläinen Vishnya-luokan tiedustelualus.
– Se on hyvin tyypillistä. Tosin tämä ei ole mikään venäläinen ilmiö, vaan sitä harrastetaan hyvin laajalti, Pulkki huomauttaa.
Itämeren alueen sotilaallisista jännitteistä Pulkki toteaa, että kehitystä on vaikea ennustaa.
– Sotilaallinen liikenne on ollut kasvussa viimeisten vuosien aikana. Kun tullaan järjestämään isoja harjoituksia, tulee varmasti kohtaamisia, joita voidaan tulkita monella tavalla, Pulkki sanoo.
Kesän harjoituksien osalta Pulkki pitää erityisen mielenkiintoisena sitä, kuinka Venäjä reagoi kansainvälisten joukkojen läsnäoloon Baltiassa. Lisäksi se järjestää itse isoja harjoituksia kesän aikana.
– Nyt kun Nato on vahvistanut Baltian maiden puolustusta, nämä yksiköt tulevat osallistumaan Baltian maiden harjoituksiin. Saa nähdä, tuleeko tämä näkymään jotenkin venäläisten reaktioissa.
is
jutun lopussa on taulukko kansainvälisistä sotaharjoituksista, joihin Suomi osallistuu vuonna 2017.
Harjoitukset ja koulutukset joihin Suomi osallistuu tai jotka Suomi järjestää Ajankohta
Paikka
Cyber Ex Lightning Maaliskuu Suomi
Bold Quest Maaliskuu Suomi
Locked Shields Maaliskuu Yhdysvallat
Combined joint staff exercise Huhtikuu Viro, Suomi
Final Huhtikuu Ruotsi
Logex Huhtikuu Suomi
Dynamic move Toukokuu Albania
Steadfast cobalt Toukokuu Belgia
Ramstein Ambition II Toukokuu Eurooppa
Anti Tank Exercise Toukokuu Saksa
Gbad Exercise Toukokuu Suomi
Arctic Challenge Exercise Toukokuu Suomi
Kevadtorm Toukokuu Suomi, Ruotsi, Norja
Combined resolve Toukokuu Viro
Tranformational coalition warrior interoperability excercise Touko-kesäkuu Saksa
Join project Optic Windmill Touko-kesäkuu Puola
Saber Strike Kesäkuu Alankomaat
Baltic Operations Kesäkuu Baltia
Sora Kesäkuu Itämeri
Artic Fighter Meet Elokuu Suomi
Baltic Ghost Elokuu Suomi, Ruotsi, Norja
Northern Challenge Syyskuu Baltia
Aurora Syyskuu Islanti
Nordic Helmet Syyskuu Itämeri
Ample Strike Syyskuu Ruotsi
Vigorous Warrior Syyskuu Suomi
Embow Syyskuu Tsekki
Ruska Syys-lokakuu Saksa
Cyber coalition Lokakuu Saksa
Reccex Lokakuu Suomi
Nordic artillery exercise Marraskuu Viro, Suomi
Gbad Exercise 2 Marraskuu Suomi
Shark Marraskuu Suomi
Cross border training Vuosi 2017 Pohjoismaat
Cross border training Vuosi 2017 Pohjoismaat
Cross border training Vuosi 2017 Pohjoismaat
Yhteistoimintakierrokset Yhdysvaltojen lento-osastojen kanssa Ajankohdat avoinna Baltia, Suomi, Ruotsi
Jet Training Cooperation Ajankohdat avoinna Suomi
Ramstein Alloy Ajankohdat avoinna Baltian ja Itämeren alue
Open Spirit Ajankohta avoin Baltia, Suomi, Ruotsi
Deep Divex Ajankohta avoin Suomi
Baltic Shield Ajankohta avoin Baltian ja Itämeren alue
Finest Divex Ajankohta avoin Itämeri
Joint Derby Ajankohta avoin Paikka avoin
Ilmatankkauskoulutus AAR 1 ja 2 Kevät ja syksy Suomi
Yhdysvaltojen laivuevierailu Syksy Suomi
Milex Loppuvuosi Eurooppa
Onhan todella kunnioitettava lista ... .
Näin asioita hoidetaan länsimaisissa sivistysvaltioissa ... ystävät tukevat ja auttavat toisiaan, myös yksilö tasolla.
IMHO.
Propagandaa pitää pitää yllä, muuta arvoa ei aloituksella ole.
Miksi siis rustaat täynnä paskaa olevia IDIOOTTIMAISIA aloituksia/lankoja, joita itse yrität pitää yllä, koska juuri kukaan ei niitä lue, eikä tue?. HÄIRIKKÖ !!!!!!!!!
Loistavaa että Suomi on mukana Läntisten kumppanien kanssa noin monessa harjoituksessa, Yhteistyö vahvistaa meidän omaa puolustusta.
Aloituksia on turha rustata tässä hengessä, olemme tuhkana pohjalla?
itä hännystelijä paniikissa, Erinomaista että ollaan mukana Läntisten kumppanien kanssa.
Tuhkana pohjalla.
itä vinkuja itku kurkussa yrittää vihjailla r..än ydinaseista mutta ei toimi. Natomaat katsos on puolustusliitto ja se ei ole hyökkäämmässä vaan puolustamassa liittolaisiaan. itä vinkujien pitäisi jo ymmärtää se ja turha jauhaa mistää muusta kun Euroopan turvallisuudsta.
Loistavaa että ollaan mukana. itä vinkujille järkyttävä tappio
Erinomaista että saadaan harjoitella Natomaiden kanssa yhdessä.
Suomi on länsimainen sivistysvaltio ja sen kuuöuukin harjoitella länsimaisten sivistysvaltioiden kanssa
On siinä aihetta Natottajille taivastella miten rauhattomaksi Itämeri on tullut
Kaikestä näkee että Ukraina oli suiunniteltu juttu Naton ja sen sotahullujen irtipääsemiseksi.
vuosi tolkulla itä trollit uhosi täällä r...än voimalla. Nyt kun Natomaat ja sen kumppanit vähän harjoittelee puolustusta ja vahvistaa sitä jäsenmaissa niin itä trollit itku kurkussa huutaa että Länsi kiusaa r...ä. uskomatonta sakkia nämä itä trollit.
Ryssällä ei kovin tähänsaakka ole voimia ollut, ellei puhuta sillä olevista paljonpuhutuista ydinaseista.
Mutta jo yksin niiden tulisi varoittaa puhumasta kovin suurella suulla.
Niinkö!
Onko unohtunu vuoden 1944?
turpiin tuli ja menetettiin kolmannes Suomen pinta-alasta sotakorvauksina. ja jouduttiin lisäksi maksamaan 500 Milj. kulta dollaria eli 1,3 Biljoonaa Markkaa.
Natoon välittömästi ja nämä itä trollit kuriin.
Itä hännystelijät paniikissa ja valehtelu ei toimi. Loistavaa että yhteistyö tiivistyy
Paniikkiin ei ole syytä, mutta sinulla tuntuu olevan paniikkia, kokeile ERommeli nikkaria, josko helpottaisi?
USA:n ulkoministeri Rex Tillerson jättää Nato-kokouksen väliin – tapaa sen sijaan Kiinan johtoa ja menee sitten Venäjälle.
Nato yrittää kerjätä huomiota ja rahaa provoamalla Itämerellä.
Niin, Natostahan tuli puolustusliitosta hyökkäysliitto vuonna 1999.
Natoon välittömästi muiden Länsimaiden tapaan.