Keskinäinen testamentti

Ko. testamenttikokonaisuuteen liittyy kolme ehtoa eli (1) ilmoitus tiedoksisaamisesta, (2) ilmoitus moiteoikeudesta luopumisesta ja (3) ilmoitus lakiosasta, jota joko vaaditaan tai siitä luovutaan. Em. kolme ehtoa voidaan täyttää kukin erikseen tai yhdessä.

Lakiosaa vastaan pätevä ja lainvoimainen testamenttikin voi olla tehoton, jos lakimääräinen rintaperillinen on tehnyt testamentinsaajalle lakiosailmoituksen tai tulee sen tekemään 6 kuukauden määräajan kuluessa. Perillinen voi hyväksyä testamentin, jolloin siitä tulee lainvoimainen, mutta vaatia siitä huolimatta lakiosaansa.

Pelkkä testamentin hyväksyminen ei sisällä samalla perillisen luopumista lakiosasta. "Jos oletettaisiin, että testamentin hyväksyminen sisältäisi automaattisesti lakiosasta luopumisen, johtaisi se käytännössä oikeudenmenetyksiin." (Aarnio - Kangas 2008, s. 714)

Voidaan siis ajatella, että testamentin hyväksyminen ilman eri määrittelyä tarkoittaa pelkästään moiteoikeudesta luopumista, mutta ei lakiosasta luopumista.

Testamentin lainvoima tarkoittaa, että testamentti on toimeenpantavissa sen pätevyyden tultua vahvistetuksi. Testamentti voi saada lainvoiman kolmella tavalla eli (a) joko perillinen hyväksyy testamentin ja luopuu samalla moiteoikeudesta testamenttia vastaan; (b) perillinen pysyy passiivisena ja 6 kk testamentin moiteaika kuluu umpeen tai; (c) oikeus vahvistaa testamentin.

Vaikka voitaisiinkin esittää, että pelkkä testamentin hyväksyminen merkitsee myös lakiosasta luopumista, Aarnio ja Kangas mukaan lakia on tulkittava myös siten, että sillä, joka esittää epäselvän ehdon ja saa tästä epäselvästä esityksestään etua, ei voi tuota etua käyttää. Dokumenttien tarkoituksellisesta epäselvyydestä ei siis saa hyötyä.

Edelleen Aarnio ja Kangas mukaan perillisellä on oikeus vaatia lakiosansa siitä huolimatta, että hän hyväksyisi testamentin ja sitoutuisi sitä olemaan moittimatta. Lakiosavaadeilmoitus on tehtävä kullekin testamentin saajalle säädettyjen kuuden kuukauden sisällä. Perillisen pidättyessä lakiosavaateestaan annetussa määräajassa, hän menettää oikeutensa ja testamentista tulee tältä osin pätevä.

////

Kysymyksesi: "Hyväksyn testamentin ja sitoudun olemaan sitä moittimatta lauseke,moittimisoikeus menetetty ja oikeus vaatia lakiosuutta myöskin menetetty?"

Moittimisoikeus on todellakin sitä myöten menetetty, mutta lakiosanvaateen osalta on olemassa kaksi koulukuntaa. Selvää kuitenkin on, että lakiosavaade on esitettävä kuuden kuukauden määräajan kuluessa, ja määräajassa esitetty vaade on vahva ja pätevä myös lainvoimaista testamenttia vastaan. Edelleen riidatonta on myös se, että kukaan ei saa tietoisesti harhaanjohdettuna luopua oikeudestaan lakiosavaateeseen, sillä se katsotaan selkeäksi oikeudenmenetykseksi.

Parasta olisi mainita testamentin tiedoksiannon yhteydessä nimenomaisesti, vaatiiko lakiosaa vai ei tai varaako oikeuden lakiosan vaatimiseen.

Uusimmassa oikeuskirjallisuudessa on otettu se kanta, että testamentin hyväksyminen merkitsee myös lakiosasta luopumista, jollei muuta näytetä.

Perheensisäisissä tilanteissa tulkintaolettama on kuitenkin käänteinen:
Jos ensin kuolleen puolison rintaperillinen tai puolisoiden yhteinen rintaperillinen hyväksyy lesken hyväksi tehdyn testamentin, sen ei lähtökohtaisesti katsota merkitsevän lakiosasta luopumista. Hyväksyjä siis säilyttää oikeutensa vaatia lakiosaansa, paitsi jos osoitetaan, että hän todella tarkoitti totaalista luopumista.

Moiteoikeutta ei tosiaan hyväksymisen jälkeen enää ole.

Jos hyväksyt testamentin ja sitoudut olemaan sitä moittimatta, menetät moiteoikeuden pysyvästi.

Ellei asiassa muuta ilmene, sinulle jää kuitenkin edelleen oikeus vaatia kuuden kuukauden määräajan kuluessa lakiosuuttasi. Jos et vaadi lakiosuuttasi määräajan kuluessa, menetät ko. oikeuden pysyvästi. Kuten jo muualla sanottua, oikeutesi vaatia lakiosaasi on pätevä, vaikka testamentti olisikin lainvoimainen. Jos olet luopunut pätevästi perinnöstä, oikeus vaatia lakiosaa siirtyy sellaisenaan omille rintaperillisillesi.

Sen sijaan, jos testamentin hyväksymisen yhteydessä varta vasten erikseen luovut oikeudestasi vaatia lakiosaasi, menetät oikeuden pysyvästi. Silloin asiassa ei voi olla kyse mahdollisesta tulkintaepäselvyydestä.

Yllä mainitussa asiassa laki ei tee eroa testamentin ja keskinäisen testamentin välillä.

KKO 2016:68

Myös oikeuskäytännössä testamentin hyväksymistä on tulkittu siten, että se koskee muutakin kuin moiteoikeudesta luopumista. Ratkaisuissa KKO 1957 II 78 ja KKO 1958 II 49 testamentin hyväksymisen on katsottu sisältäneen myös sen, että perillinen luopui vaatimasta hänelle kuuluvaa lakiosaa.