"En usko Mannerheimin johtaneen sotaa niin, että antaa vain käskyn "vallatkaapas nyt seuraavaksi Tampere" ja jää kädet ristissä sivusta seuraamaan miten pojat sen tekee. Ei mene mutinasi läpi."
Ei mene punikin mutinakaan. Mm teki aina päätökset, joiden perusteella Päämajan operatiivinen osasto laati käskyt, jotka Mm allekirjoitti.
Niiden ytimenä oli suoraan Päämajan alaisten muodostelmien tehtävät, joukot ja muut voimavarat. Niiden perusteella alajohtoportaat laativat omat suunnitelmansa.
"Kyllä Treen valtaus oli niin iso juttu, että ylipäällikkö taatusti sekaantuu siihen miten sitä yritetään ja antaa rintamakomentajilleen käskyt. Kuka muu synkronoi rintamakomentajat, antaa heille tehtävät ja vastuualueet ja jakaa resurssit heidän kesken ellei nimenomaan ylipäällikkö."
Punikiksi olet suorastaan sotilaallinen nero.
"Kiirastorstain hyökkäyksestä on lukuisissa historiankirjoissa kerrottu miten se oli nimenomaan Mannerheimin käsky. "
Mm antoi TEHTÄVÄN samaan malliin kuin ennenkin. Hän vahvensi Wetzerin joukkoa mm 2. Jääkärirykmentillä, mutta ei määrännyt sen tehtävää. Asia kuului Wetzerille apulaisineen.
Tykistövalmistelu jäi puutteelliseksi ammuspulan takia, mutta jääkärimajuri Bonsdorff pani rykmenttinsä suoraan rintamahyökkäykseen. Hänellä oli hieman sotakokemusta, mutta ei kokemusta joukkojen johtamisesta taistelussa. Jonkin verran edettiin, mutta raskain tappioin.
Kun punikit nyt sadan vuoden kuluttua jakelevat asiantuntemattomia tuomioitaan, tulisi heidän arvioida ennen kaikkea rykmenttiä ja sen alayksiköitä komentaneiden jääkäriupseerien suorituksia.
Mannerheimilla oli tietysti kokonaisvastuu, mutta ei häntä voi panna tilille alempien johtoportaiden suorituksista.
Ylipäällikön oli päätettävä jatkosta vastoinkäymisten jälkeen. Se oli hänen työtään, ei sotkeutuminen alaisten tehtävin.
Ei mene punikin mutinakaan. Mm teki aina päätökset, joiden perusteella Päämajan operatiivinen osasto laati käskyt, jotka Mm allekirjoitti.
Niiden ytimenä oli suoraan Päämajan alaisten muodostelmien tehtävät, joukot ja muut voimavarat. Niiden perusteella alajohtoportaat laativat omat suunnitelmansa.
"Kyllä Treen valtaus oli niin iso juttu, että ylipäällikkö taatusti sekaantuu siihen miten sitä yritetään ja antaa rintamakomentajilleen käskyt. Kuka muu synkronoi rintamakomentajat, antaa heille tehtävät ja vastuualueet ja jakaa resurssit heidän kesken ellei nimenomaan ylipäällikkö."
Punikiksi olet suorastaan sotilaallinen nero.
"Kiirastorstain hyökkäyksestä on lukuisissa historiankirjoissa kerrottu miten se oli nimenomaan Mannerheimin käsky. "
Mm antoi TEHTÄVÄN samaan malliin kuin ennenkin. Hän vahvensi Wetzerin joukkoa mm 2. Jääkärirykmentillä, mutta ei määrännyt sen tehtävää. Asia kuului Wetzerille apulaisineen.
Tykistövalmistelu jäi puutteelliseksi ammuspulan takia, mutta jääkärimajuri Bonsdorff pani rykmenttinsä suoraan rintamahyökkäykseen. Hänellä oli hieman sotakokemusta, mutta ei kokemusta joukkojen johtamisesta taistelussa. Jonkin verran edettiin, mutta raskain tappioin.
Kun punikit nyt sadan vuoden kuluttua jakelevat asiantuntemattomia tuomioitaan, tulisi heidän arvioida ennen kaikkea rykmenttiä ja sen alayksiköitä komentaneiden jääkäriupseerien suorituksia.
Mannerheimilla oli tietysti kokonaisvastuu, mutta ei häntä voi panna tilille alempien johtoportaiden suorituksista.
Ylipäällikön oli päätettävä jatkosta vastoinkäymisten jälkeen. Se oli hänen työtään, ei sotkeutuminen alaisten tehtävin.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Punaisten taitamattomuudesta kertovat tappioluvut, jotka normaalisti oisivat toisinpäin. kaupunki oli saarrettu, mitäpä sinne höökimään. Paljon järkevämpää olisi ollut punapäälliköiden kiinniotto. Nyt sieltä pääsi karkuun tulevia NL:n kenraaleita.
Koko sotku oli Hjalmarssonin aikaansaannosta, hän tyri Vilppulassa ja antoi punaisten vetäytyä Tampereelle, missä nyt ei punaisten itsensäkään kannalta ollut järkeä. Hjalmarsson ampui kuulan kalloonsa 1919.
olevan kanttia keskustella faktapohjalta.
Ei niin! Venäjän Tiltut perustavat kaikki kantansa valehteluun ja sepittelyyn olipa sitten kyse Mannerheimistä tai lottajärjestöstä!
Mnnerheim siis johti sotaa sillai, että hänellä ei ollut osaa eikä arpaa Kiirastorstain hyökkäykseen ja verilöylyyn. Wetzel hyökkäytti joukot ihan omin päin, m-heimin tietämättä. Hienoa johtamista ylipäälliköltä, sellaista kuin voi olettaakin kun oppi oli saatau tunarista Venäjän aarmeijasta sen hevososastoilta.
Mannerheimin johtaminen on kuvattu avauksessa. Punikeille asian käsittäminen on ylivoimaista.
Tiltun tyhmyys huipussaan! Ei sodan johtaminen suinkaan tarkoita sitä, että ylipäälikkö uuttuisi tehtävän toteutukseen! Ei, vaan hän kertoo rintakomentajille tavoitteet jaämä toteuttavat ne parhaan kykynsä mukaan!
......hän kertoo rintakomentajille tavoitteet jaämä toteuttavat ne parhaan kykynsä mukaan!---
Väärin poika, väärin. Ei kerro tavoitteita vaan antaa (toivottavasti) selvät KÄSKYT ja vaatii ennen hyökkäystä alipäällikköä esittämään hyökkäyssuunnitelmansa. Näin menee sodassa aikuisten oikeesti jos sotaa oikein johdetaan.
Käskyt tavoitteista, MUTTA EI VAADI mitään suunnitelmia vaan toteutus on rintamakomentajien vastuulla! Jos ei suju niin komentajaa vaihdetaan!
Tarkkispoika jaksaa aina vaan yrittää!?
,,,,Käskyt tavoitteista, MUTTA EI VAADI mitään suunnitelmia vaan toteutus on rintamakomentajien vastuulla,,,,
Hevosmiesten tapa käydä hevossotaa, ei vastuunsa tuntevan kenraalin.
Ja höpö höpö! Tarkkis vaan ei ymmärrä sodankäynnin periaatteita!
Kyllä punaisilla oli paras ohjeistus. Sanottiin vaan että: huomenta toverit kohta jaetaan aseet ja kiväärit, ne jotka saa pistoolit ovat upseerit. On se vaan historian siipien havinaa ja torvien soittoa.
venäläisupseerien neuvoma yleisesikunta ja rintamaesikunnat.
Tarkat suunnitelmat ja käskyt kyllä annettiin, mutta kyky toteuttaa puuttui.
Rivimiehet menettivät ensin uskon johtajiin ja sitten koko asiaan.
Punikit hävisivät sodan silloin, kun Mannerheim nimitettiin hallituksen joukkojen ylipäälliköksi.
Ja kun yli tuhannesta Saksan jääkäristä saatiin armeijaan toimiva päällystö ja alipäällystö! JUURI tämä teki eron punakaarttiin!
Suuri merkitys oli niillä noin 130:llä entisellä tsaarinupseerilla, jotka vastasivat Mannerheimin kutsuun ja tulivat sotaan mukaan. Osa oli jo ennen Mannerheimin tuloa. Monet tosin olivat olleet pitkään siviileinä, mutta pystyivät hyvin hallinnollisiin tehtäviin.
Jääkärit olivat ehdoton voimanlisä. Heitä toimi jonkin verran sk-joukoissa, mutta noin 13 000 miestä käsittävät jääkärijoukot: kolme prikaatia, tykistöprikaati ja ratsurykmentti muodostivat niissä oloissa tehokkaan iskuvoiman.
Ei pidä myöskään unohtaa noin 80:ä ruotsalaista vapaaehtoisupseeria. He järjestivät mm. Mannerheimin Päämajan työskentelyn ja toimivat sotatoimiryhmien esikuntapäällikköinä pl Karjalan rintama.
Eihän mheimilla ollut todellisuudessa kompetenssia johtaa edes sisällissodan valkokaartia. Kun ura oli kulunut hovipalvelijana, tallivääpelinä ja hevosten ostajana.
Hyvin johti niillä avuilla! Sota voitettiin suvereenisti! Vastapuolen johtajat olivat vielä huonompia!
oli hankittu kahdessa sodassa. Japanin sodassa hän johti pienehköjä ratsuväkijoukkoja ja Maailmansodassa jo divisioonaa ja lyhyen aikaa armeijakuntaa ja armeijansuuruista ryhmää.
Kummassakin sodassa hänet ylennettiin kentällä ja hän sai mm. Yrjön Ristin.
Hovimies hän ei ollut koskaan joskin kaartinupseerina osallistui seremonioihin.
Hovitallihallinnossa hän vastasi noin tuhannesta hevosesta kaikkine ajopeleineen ja satojen miesten henkilökunnasta saaden everstin palkkaa.
Vuosian 1901-1914 hän toimi kaartin ratsurykmenttien tai -prikaatin komentajana kuuluen keisarin seurueeseen.
Hänen Aasian ratsastuksensa on edelleen vailla vertaa.
Vapaussodan ylipäällikkönä hän sai kaikkien alaisten arvostuksen.