Laitoin aiemmin tänään palstalle viestin, jossa kerroin Helsingin sanomien jutusta. Sen mukaan joka kolmannessa tutkimuksessa syvästi uskonnollisilla on pienempi kuolemanpelko, joka viidennessä tutkimuksessa tulos oli päinvastainen. Koko teksti ks.
http://www.hs.fi/tiede/art-2000005145889.html
Saman jutun mukaan "Uskonnottomia kuolema ahdisti yhtä vähän kuin hartaimpia uskovaisia."
http://www.hs.fi/tiede/art-2000005145889.html
Saman jutun mukaan "Uskonnottomia kuolema ahdisti yhtä vähän kuin hartaimpia uskovaisia."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ja sivuhuomiona, aiempi viestini poistettiin. Uusi yritys, jos tekoäly nyt antaisi tämän olla.
Elämä on ihmisen parasta aikaa. Kannattaa uskoa syntymän ja kuoleman väliseen elämään.
Kumpaan suuntaan implikaatiot menevät?
Johtaako ateismi, siis tämän todellisuuden hyväksyminen, tyyneyteen kuoleman edessä (ainakin verrattuna ei-niin-vakavasti uskoviin)? Vai onko niin, että ne joilla ei alkuaankaan ole kuolemanpelkoa, eivät myöskään tartu uskomuksiin?