Hämeen kapina on vuonna 1237 tapahtuneeksi väitetty hämäläisten kapina läntistä kristinuskoa ja Ruotsista tulleita ristiretkeläisiä vastaan. Mitään yksityiskohtaisia tai luotettavia lähdetietoja ei kapinasta ole olemassa, vaan kaikki tiedot perustuvat hyvin epämääräisiin ja monitulkintaisiin lähteisiin. Nykytutkimuksessa pidetään myös mahdollisena, että Hämeen kapinaa ei ole ollutkaan.
Nykysuomen tietosanakirja määrittelee Hämeen kapinan tapahtuneeksi piispa Tuomaan aikaan 1237. Toinen ristiretki Suomeen ajoitetaan tapahtuneeksi Hämeen kapinan yhteydessä 1238-39 tai vuoteen 1248-49, jolloin se olisi ollut seurausta Nevan tappiosta 1240, jolloin Novgorodin ruhtinas Aleksanteri (Nevski) voitti ruotsalaiset sotajoukot Nevan taistelussa. Hämeen kapina saattoi olla myös Novgorodin avustama operaatio, jolla se pyrki vahvistamaan asemiaan Hämeessä ja Lounais-Suomessa.
Nykysuomen tietosanakirja määrittelee Hämeen kapinan tapahtuneeksi piispa Tuomaan aikaan 1237. Toinen ristiretki Suomeen ajoitetaan tapahtuneeksi Hämeen kapinan yhteydessä 1238-39 tai vuoteen 1248-49, jolloin se olisi ollut seurausta Nevan tappiosta 1240, jolloin Novgorodin ruhtinas Aleksanteri (Nevski) voitti ruotsalaiset sotajoukot Nevan taistelussa. Hämeen kapina saattoi olla myös Novgorodin avustama operaatio, jolla se pyrki vahvistamaan asemiaan Hämeessä ja Lounais-Suomessa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomen historiaa:
"1230-luku. Orkneyinga-saagan johdannossa “Fundinn Noregrissa” kerrotaan Suomen ja Kainuun, jota sanotaan Jättiläisten maaksi, kuninkaista ja siitä miten erään Suomen ja Kainuun kuninkaan pojat ovat aikanaan valloittaneet Norjan, joka on sitten saanut nimensä Suomen kuninkaan pojasta Norrista. Kertomuksen mukaan sekä Norjan kuninkaat että Orkneysaarten jaarlit, Normandian herttuat ja sitä kautta Englannin kuninkaat polveutuvat Suomen ja Kainuun kuninkaista.
1232. Paavi määrää Liivinmaan Kalpaveljet suojelemaan Suomea. Baldvin Alnalaisesta tulee paavin legaatti Suomessa sekä Virossa, Liivinmaalla, Kuurinmaalla ja Semgallenissa ja siten täkäläinen korkeimman vallan käyttäjä.
1233. Saksalaiset Liivinmaan Kalpaveljet hyökkäävät salakavalasti Virossa sikäläisen paavillisen suojavaltion kimppuun ja valloittavat sen julmasti. Baldwin Alnalaisen valta raukeaa Baltiassa tyhjiin.
1234. Vilhelm Modenalaisesta paavin legaatti Suomeen, Viroon, Liivinmaalle, Kuurinmaalle, Semgalleniin, Preussiin ja Gotlantiin. Suomen piispa Tuomas lahjoittaa Maskun pitäjästä aiemmin pakanalliselle kultille omistetun maa-alan kappalaiselleen Vilhelmille.
1236. Baltiassa puhkeaa kapina Kalpaveljien kärsittyä murskatappion liettualaisia vastaan.
1237. Hämeessä puhkeaa kapina, joka kuitenkin ilmeisesti sovitaan rauhanomaisesti samalla tavoin kuin Saarenmaan kapinakin.
1240. Ruotsalaisten, norjalaisten, varsinaissuomalaisten (sum) ja hämäläisten (jem) sotaretki Nevalle. Venäläiset torjuvat hyökkäyksen. Varsinaissuomalaiset mainitaan tässä yhteydessä venäläisissä lähteissä ensimmäisen kerran erikseen hämäläisistä, mikä lienee ainakin osin Hämeen kapinan vaikutusta.
1241. Ruotsin kaikkien piispojen luettelo. Suomen piispaa ei mukana.
1242. Saksalaiset kärsivät tappion venäläisille Peipsijärven taistelussa.
1244. Vilhelm Sabinalainen, aiemmin Modenan piispa, uudestaan paavin legaatiksi Suomeen, Baltiaan, Preussiin, Gotlantiin ja Öölantiin.
1245. Suomen piispa Tuomas eroaa virastaan. Suomen hengellisen johtoaseman saa dominikaanien Daakian provinssin priori.
1248. Suomen piispa Tuomas kuolee Gotlannissa. Vilhelm Sabinalainen vahvistaa Suomen papistolle oikeuden testamentata omaisuutensa. Ruotsin hiippakuntien luettelo. Suomi ei ole siinä mukana.
1249. Paavi Innocentius IV ottaa suomalaiset paavin suojelukseen (27.8) samaan tapaan kuin Paavi Gregorius IX vuonna 1229. Birger jaarli valloittaa Suomen. Uusi ruotsalainen piispa Bero luovuttaa suomalaisten veron Ruotsin kuninkaalle. Dominikaanit saapuvat Suomeen.
1250. Ruotsin kuningas Eerik Eerikinpoika Sammalkieli kuolee 34-vuotiaana. Hänen sisarensa ja Birger jaarlin poika Valdemar valitaan Ruotsin kuninkaaksi.
1250-luku. Ruotsinvallan tueksi etenkin Suomen rannikoille ja Ahvenanmaalle tuodaan Ruotsista uutta pääosin miesvaltaista väestöä, joka asettuu asumaan suomalaisten entisille asuinsijoille ja sekoittuu samalla paikalliseen väestöön. Suomen ruotsinkielinen asutus saa näin alkunsa. Ryhdytään laatimaan kansainvälisten mallien mukaan Pyhän Eerikin legendaa ja sepitetään kertomus ensimmäisestä ristiretkestä Suomeen. Aloitetaan Turun ja Hämeen linnojen rakentaminen.
1253. Suomen piispa (Bero) mainitaan ensimmäistä kertaa Ruotsin piispojen joukossa.
1256. Venäjän suuriruhtinas Aleksanteri Nevski tekee sotaretken Suomeen, joka ensimmäistä kertaa venäläisissä kronikoissa yhdistetään nyt myös Ruotsiin."