Aamuiset ajatukseni ovat parin "yhteensattuman" tuloksia. Eilen luin yhtä ketjua täällä, ja ihmettelin kovasti kommenttien tiukkaa ja tylyä sävyä. Toisessa yhteydessäkin törmäsin samantyyppiseen ideaan. Olen luullut, ettei mitään tällaista maailmaa ole enää olemassa helluntailiikkeen piirissä. Aikanaan sitä oli 70-80-luvuilla, se ns. kuului kuvioon.
Olen ymmärtänyt, että meidät on kutsuttu vapauteen ja iloon Kristuksen sovitustyön tuomasta pelastuksesta. Ei tarvitse tuijottaa omaan napaan, vaan Kristus elää meissä eikä silloin ole vähäisestä asiasta kyse. Maailma, me kaikki olemme suuren rakkauden vajeessa, ja jokainen rohkaisun, lohdutuksen ja armon sana on tarpeen. Ollaan enkeleitä toisillemme, kuten Jope Ruonansuu kauniisti laulaa. Ja onhan armon ilmapiiri äärimmäisen vapauttavaa elämää kaiken pyristelyn, ja oman touhun jälkeen. Keväisiin tunnelmiin, hyviin sellaisiin veljet, siskot.
Olen ymmärtänyt, että meidät on kutsuttu vapauteen ja iloon Kristuksen sovitustyön tuomasta pelastuksesta. Ei tarvitse tuijottaa omaan napaan, vaan Kristus elää meissä eikä silloin ole vähäisestä asiasta kyse. Maailma, me kaikki olemme suuren rakkauden vajeessa, ja jokainen rohkaisun, lohdutuksen ja armon sana on tarpeen. Ollaan enkeleitä toisillemme, kuten Jope Ruonansuu kauniisti laulaa. Ja onhan armon ilmapiiri äärimmäisen vapauttavaa elämää kaiken pyristelyn, ja oman touhun jälkeen. Keväisiin tunnelmiin, hyviin sellaisiin veljet, siskot.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.