Kun en halua, että hän tuhlaa elämänsä minuun

Pitäkää hauskaa niin kauan kun se on hauskaa. Mutta rakkaus on myös muuta kun alkuhuuma. Silloin pystyy täyttämään toisen tarpeet vaikka kymmenien vuosien jälkeen.

Juuri sen takia katosin. Aion seurustella vain kerran. Haluan suhteen, joka kestää elämän ajan. Sinä haluat vain unohtaa eksäsi. Kiinnostuksesi on lopulta pinnallista, tahtoisit varmaankin panna ja sitten jatkaisit matkaa ja hylkäisit minut kuin rätin.

Minusta tuntuu, etten halua ketään, ehkä sinut, jos tulee mitään.
Minunkin täytyy tulla kuntoon ensin. Pitkä matka vielä.
Moníen vuosien matka jo ollut.
Eksäni on ystäväni, niinkuin olen kertonut.
Yksi on sydämessä, kerrallaan.

Oot höpsö :) mikset ja mitä ne mun tarpeet olis?

Onko sinulla jotain hävittävää? Nauti hänen kanssaan. Se kestää niin kauan kuin kestää.

Ei kannata rikkinäisenä alkaa kenenkään kanssa. Se on vaan toisen hyväksikäyttöä, jos tietää itse jo ennakolta ettei kykene vastaamaan toisen tarpeisiin ja herättää vain turhia toiveita ja sitä kautta lopulta pettymyksen.

Tämä on ihan tunne ettei pysty vastaan odotuksia mutta eiköhän se toinen päätä vastaatko.
Olisin jo ojassa ja allikossa jos hän ei hyväksyisi

Ajattelet kenties, ettet pystyisi pitämään alun huumaa yllä? Ehkä pilvissä ei tartte olla koko aikaa. Minä jakaisin mielelläni hänen kanssaan arjen. Sillä tiedän ettei se arkikaan olis mitään elämän tuhlausta, vaan yhdessä oloa, hyvine ja huonoine puolineen. Ja jos ajattelet fyysisiä tarpeita, niistä pitää keskustella. Että mitä jos? Ja mitä sitten tehdään jos?

Ehdotan, että annat hänen määritellä sen, pystytkö vastaamaan hänen tarpeisiinsa. Koska asia ei välttämättä ole ollenkaan niin, kuin oletat sen olevan. Hän ei välttämättä myös ajattele, että tuhlaisi elämänsä sinuun, vaan ehkä hänen mielestään käyttäisi sen parhaalla mahdollisella tavalla, jos saisi olla kanssasi. Kurjaa, jos teilaat onnellisen suhteen etukäteen omien oletustesi perusteella.