Salaköyhä Niina, 47, auttaa sosiaaliluukulla toista köyhää – ”Poika pyytää joskus kymppiä ruokaan, en pysty antamaan”
Kirppisvaatteita, ruokarahojen venyttämistä, ei oota lapsille. Työttömän arkea? Ei – eikä edes matalapalkkaisen, vaan palkkatyököyhän.
Niina, 47, on sosiaalialan asiantuntijatyötä tekevä kahden teinipojan äiti. Hän neuvoo työkseen muita selviytymään toimeentulo-ongelmista. Niinalla on vähemmän rahaa kuin osalla asiakkaista.
Niina laskee, että kun pakolliset laskut, auto, lasten vaatteet ja menot on maksettu, mutta päälle tulee vielä ylimääräinen osamaksu, elämiseen jää usein parisataa euroa kuussa. Sillä pitää ostaa vielä ruuat ja yrittää pärjätä.
Tilanne on jatkuvasti se, etteivät rahat tunnu riittävän elämiseen. Perhe ei käy esimerkiksi elokuvissa tai muissa huvituksissa. Lapset eivät niitä edes oikeastaan pyydä. Raha-asioista perheessä on puhuttu avoimesti lasten kanssa, ja nämä onneksi ymmärtävät tilanteen.
– Kun poika lähtee viikonloppuna treenaamaan hallille ja pyytää joskus kymppiä ruokaan, sanon, että en pysty antamaan. Se on kaikki ruokarahoista pois. Teet omat eväät, tai mietit muuten missä syöt, nainen kuvaa perheen arkea.
Palkkatyököyhyys nousi esiin Palvelualojen ammattiliiton selvityksessä viime viikolla. Sen mukaan verovaroista maksetaan sosiaalitukia riittämättömien vähittäiskaupan alan palkkojen jatkeeksi vuosittain yli 30 miljoonaa.
Niina on yksi Taloussanomien pyynnöstä pärjäämisestään kertonut lukija.
Ikäni olen tehnyt töitä ja kouluttanut itseäni. Jouduin hakemaan asumistukea, jota saan 223 euroa kuussa, koska vuokra on niin kova ja palkka ei.
Ei tarvitse ihmetellä, miksi ihmiset voivat huonosti ja nuoret oireilevat ja jäävät eläkkeelle alle 30-vuotiaina. Jos elämä on yhtä selviytymistä päivästä toiseen, ei kai kenenkään pää kestä sellaista.
Kirppisvaatteita, ruokarahojen venyttämistä, ei oota lapsille. Työttömän arkea? Ei – eikä edes matalapalkkaisen, vaan palkkatyököyhän.
Niina, 47, on sosiaalialan asiantuntijatyötä tekevä kahden teinipojan äiti. Hän neuvoo työkseen muita selviytymään toimeentulo-ongelmista. Niinalla on vähemmän rahaa kuin osalla asiakkaista.
Niina laskee, että kun pakolliset laskut, auto, lasten vaatteet ja menot on maksettu, mutta päälle tulee vielä ylimääräinen osamaksu, elämiseen jää usein parisataa euroa kuussa. Sillä pitää ostaa vielä ruuat ja yrittää pärjätä.
Tilanne on jatkuvasti se, etteivät rahat tunnu riittävän elämiseen. Perhe ei käy esimerkiksi elokuvissa tai muissa huvituksissa. Lapset eivät niitä edes oikeastaan pyydä. Raha-asioista perheessä on puhuttu avoimesti lasten kanssa, ja nämä onneksi ymmärtävät tilanteen.
– Kun poika lähtee viikonloppuna treenaamaan hallille ja pyytää joskus kymppiä ruokaan, sanon, että en pysty antamaan. Se on kaikki ruokarahoista pois. Teet omat eväät, tai mietit muuten missä syöt, nainen kuvaa perheen arkea.
Palkkatyököyhyys nousi esiin Palvelualojen ammattiliiton selvityksessä viime viikolla. Sen mukaan verovaroista maksetaan sosiaalitukia riittämättömien vähittäiskaupan alan palkkojen jatkeeksi vuosittain yli 30 miljoonaa.
Niina on yksi Taloussanomien pyynnöstä pärjäämisestään kertonut lukija.
Ikäni olen tehnyt töitä ja kouluttanut itseäni. Jouduin hakemaan asumistukea, jota saan 223 euroa kuussa, koska vuokra on niin kova ja palkka ei.
Ei tarvitse ihmetellä, miksi ihmiset voivat huonosti ja nuoret oireilevat ja jäävät eläkkeelle alle 30-vuotiaina. Jos elämä on yhtä selviytymistä päivästä toiseen, ei kai kenenkään pää kestä sellaista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Juo viinaa äläkä ajattele liikaa kun sitä ei pää kestä.