Kahlasin läpi kuntavaalien ehdokaslistoja. Havaitsin, että Helsingissäkin suuri osa ehdokkaista on kunnan hommissa.
Tämä saattaa hyvin olla kunnallispolitiikan kipeä ja pääosin vaiettu ongelma. Nykyisissä valtuustoissa huomattavan suuri osa päättäjistä tulee julkiselta puolelta ja kolmannelta sektorilta. Tulonsiirroista nauttivat ovat oma ryhmänsä, ja hekin ovat oikeastaan kunnan tai valtion palkkalistoilla.
Kuinka tehokasta voi olla veronmaksajan etujen ja rahojen vartiointi, jos kunnan leivissä oleva valvoo kunnan rahankäyttöä?
Vastaus: kunnan omien työntekijöiden asema valtuutettuina lietsoo eturistiriitoja, koska valtuustossa he tekevät omiin työpaikkoihinsa liittyviä taloudellisia päätöksiä.
EVAn uusimmassa arvo- ja asennetutkimuksessa (1/2017) tätä on kysyttykin. Väite kuului: ”Kuntien pää̈töksentekoelimissä on liikaa kuntien omia työntekijöitä̈, jotka päättävät omista ja toinen toistensa asioista.”
Samaa mieltä väitteen sisällöstä on 59 prosenttia suomalaisista, eri mieltä vain 12 prosenttia. Aika selkeä näkemys, voi tutkimuksesta lukea.
Kunnan hommista halutaan kunnan päättäviin elimiin ymmärrettävistä syistä, koska omat resurssit haluttaan turvata. VATT kertoi viime vuonna, että kunnan menot kasvavat, kun valtuustoon valitaan kunnan omia työntekijöitä.
Jo yhden valtuustopaikan lisäys kunnan työntekijöille kasvattaa kunnan vuosittaisia menoja, VATT selvitti yhdessä Jyväskylän, Leuvenin ja Tukholman yliopistojen tutkijoiden kanssa.
Tutkimus löytyy nimellä ”Public Employees as Politicians: Evidence from Close Elections” ( VATT Working papers 78).
Esimerkiksi vuosina 1996–2012 valituissa kunnanvaltuustoissa kuntatyöntekijöiden paikkaosuus oli keskimäärin 26 prosenttia. Tutkimuksen perusteella terveydenhuollon kuntatyöntekijöiden valtuustopaikat kasvattavat terveydenhuoltomenoja, mutta eivät kunnan muita menoja. Rahaa jaetaan siis omille.
Rationaalinen äänestäjä ei valitse kunnan työntekijää valtuustoon, jos haluaa pitää kunnan menot ja veroäyrin aisoissa. Ymmärrän toki hyvin, että kunnan oma työntekijä suosii äänestyskopissa kollegaansa, koska niukkoja rahojahan tässä jaetaan.
Minä annan ääneni yksityisen sektorin ehdokkaalle ja yllytän muitakin samaan.
Tämä saattaa hyvin olla kunnallispolitiikan kipeä ja pääosin vaiettu ongelma. Nykyisissä valtuustoissa huomattavan suuri osa päättäjistä tulee julkiselta puolelta ja kolmannelta sektorilta. Tulonsiirroista nauttivat ovat oma ryhmänsä, ja hekin ovat oikeastaan kunnan tai valtion palkkalistoilla.
Kuinka tehokasta voi olla veronmaksajan etujen ja rahojen vartiointi, jos kunnan leivissä oleva valvoo kunnan rahankäyttöä?
Vastaus: kunnan omien työntekijöiden asema valtuutettuina lietsoo eturistiriitoja, koska valtuustossa he tekevät omiin työpaikkoihinsa liittyviä taloudellisia päätöksiä.
EVAn uusimmassa arvo- ja asennetutkimuksessa (1/2017) tätä on kysyttykin. Väite kuului: ”Kuntien pää̈töksentekoelimissä on liikaa kuntien omia työntekijöitä̈, jotka päättävät omista ja toinen toistensa asioista.”
Samaa mieltä väitteen sisällöstä on 59 prosenttia suomalaisista, eri mieltä vain 12 prosenttia. Aika selkeä näkemys, voi tutkimuksesta lukea.
Kunnan hommista halutaan kunnan päättäviin elimiin ymmärrettävistä syistä, koska omat resurssit haluttaan turvata. VATT kertoi viime vuonna, että kunnan menot kasvavat, kun valtuustoon valitaan kunnan omia työntekijöitä.
Jo yhden valtuustopaikan lisäys kunnan työntekijöille kasvattaa kunnan vuosittaisia menoja, VATT selvitti yhdessä Jyväskylän, Leuvenin ja Tukholman yliopistojen tutkijoiden kanssa.
Tutkimus löytyy nimellä ”Public Employees as Politicians: Evidence from Close Elections” ( VATT Working papers 78).
Esimerkiksi vuosina 1996–2012 valituissa kunnanvaltuustoissa kuntatyöntekijöiden paikkaosuus oli keskimäärin 26 prosenttia. Tutkimuksen perusteella terveydenhuollon kuntatyöntekijöiden valtuustopaikat kasvattavat terveydenhuoltomenoja, mutta eivät kunnan muita menoja. Rahaa jaetaan siis omille.
Rationaalinen äänestäjä ei valitse kunnan työntekijää valtuustoon, jos haluaa pitää kunnan menot ja veroäyrin aisoissa. Ymmärrän toki hyvin, että kunnan oma työntekijä suosii äänestyskopissa kollegaansa, koska niukkoja rahojahan tässä jaetaan.
Minä annan ääneni yksityisen sektorin ehdokkaalle ja yllytän muitakin samaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suurin osa jo eläkkeellä olevia tyyppejä, mutta aina vaan ratsastetaan vanhalla ammattinimikkeellä. Eivät ole olleet töissä aikoihin, nämä pudotan heti pois äänestyslistaltani. Eipä sinne sitten montaa 'rehellistä' enään jääkkään.
Osa sivutoimisesti tai luottamustoimena Hyvinkään yrittäjissä tai kauppakamarissa. Näissä tapauksissa ei tarvitse jäävätä itseään, kuten suorassa liikesuhteessa omien tai perheen jäsenien etujen vuoksi.