Apostoli Paavali esittää uusitestamentillisen armonteologian luovuttamattomat perusteet selkeästi Efesolaiskirjeessään, joka edustaa Paavalin kypsää ja koko seurakunnalle osoitettua syvällistä opetusta Jumalan armosta Jeesuksessa Kristuksessa.
Efesolaiskirje itse esittää apostoli Paavalin kirjoittajakseen, Ef. 1:1 ja 3:1, ja tämä oli myös yksiselitteinen vanhakirkollinen näkemys. Kirje sisältää persoonallisia Paavaliin liittyviä viitteitä, kuten jakeissa Ef. 1:15–16; 4:1; 6:19–20 ja varsinkin 6:21.
Kirje on rakenteellisesti, tyylillisesti ja kielellisesti paavalilainen. Suhde Kolossalaiskirjeeseen ei aseta Efesolaiskirjeen paavalilaisuutta kyseenalaiseksi. Kirjeet ovat saman tyyppisinä saman kirjoittajan kirjeitä, mutta Paavali on tarkoittanut Efesolaiskirjeen luonteeltaan yleisemmäksi ja Kolossalaiskirjeen puolestaan rajatusti tilannesidonnaisemmaksi.
lue lisää..
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/980/jumalan_ennalta_maaratty_suunnitelma_ja_armonliitto
Efesolaiskirje itse esittää apostoli Paavalin kirjoittajakseen, Ef. 1:1 ja 3:1, ja tämä oli myös yksiselitteinen vanhakirkollinen näkemys. Kirje sisältää persoonallisia Paavaliin liittyviä viitteitä, kuten jakeissa Ef. 1:15–16; 4:1; 6:19–20 ja varsinkin 6:21.
Kirje on rakenteellisesti, tyylillisesti ja kielellisesti paavalilainen. Suhde Kolossalaiskirjeeseen ei aseta Efesolaiskirjeen paavalilaisuutta kyseenalaiseksi. Kirjeet ovat saman tyyppisinä saman kirjoittajan kirjeitä, mutta Paavali on tarkoittanut Efesolaiskirjeen luonteeltaan yleisemmäksi ja Kolossalaiskirjeen puolestaan rajatusti tilannesidonnaisemmaksi.
lue lisää..
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/980/jumalan_ennalta_maaratty_suunnitelma_ja_armonliitto
Vastaukset 5
Vanhimmat
Se on niin ja amen.
Siinä missä Paavalin Galatalaiskirje vuodelta 48 jKr. keskittyy vanhurskauttamiseen ja Roomalaiskirje 50-luvun puolivälistä pelastusoppiin yleisemmin ja laajemman esityksen tarjoten, tarjoaa Efesolaiskirje 60-luvun alussa kokonaisvaltaisen ja kosmisen yleisesityksen Kristuksen herruuden laajimmista ulottuvuuksista.
Paavalin teologia on myös tähän aikaan tultaessa kehkeytynyt sekä syvemmäksi että systemaattisessa mielessä kokonaisvaltaisemmaksi. Tällöin Efesolaiskirjeen kirkko-oppi, joka esittää seurakunnan eli ekkleesian universaalina seurakuntana jakeissa 1:22; 3:10, 21; 5:23–25, 27, 29 ja 32, ja Kristuksen seurakunnan Päänä jakeissa 1:23 ja 4:15–16 sekä Efesolaiskirjeen edustama eskatologia, jonka mukaan uskovat ovat jo nyt uskon kautta taivaallisissa Kristuksen kanssa, kuten jakeet 2:5–6 opettavat, ovat varsin luontevia piirteitä tässä kirjeessä.
Aamen.
eimeen.
Kunnia Jumalalle säntöjen vastaisesti.