Tällä palstalla on puhuttu paljon siitä, miten Yle vetää aina kirkkoon päin. Tässä on mielestäni hyvä esimerkki tästä puolueellisuudesta: http://yle.fi/uutiset/3-9547385
Jutun otsikko on "Uskonnollisuus pitää pintansa kirkkohäissä". Mutta keitä ovat jutun haastatellut, jotka tämän väitteen esittävät? Kaikki kirkon edustajia. Juttu jopa alkaa: "Usein kuulee puhuttavan, että maallistuminen jylläisi esimerkiksi kirkkohäissä. Haastattelemamme papit tyrmäävät oletuksen." Lisäksi voi kysyä, mikä tämän koko jutun ydin on. Sillä ei ole mitään journalistista arvoa. Pitäisin saman tasoisena journalismina sitä, että puhuttaisiin vaaleista, otsikko olisi "Kokoomus on paras puolue" ja haastateltavina olisi pelkkiä kokoomuslaisia.
http://eroakirkosta.fi/
Jutun otsikko on "Uskonnollisuus pitää pintansa kirkkohäissä". Mutta keitä ovat jutun haastatellut, jotka tämän väitteen esittävät? Kaikki kirkon edustajia. Juttu jopa alkaa: "Usein kuulee puhuttavan, että maallistuminen jylläisi esimerkiksi kirkkohäissä. Haastattelemamme papit tyrmäävät oletuksen." Lisäksi voi kysyä, mikä tämän koko jutun ydin on. Sillä ei ole mitään journalistista arvoa. Pitäisin saman tasoisena journalismina sitä, että puhuttaisiin vaaleista, otsikko olisi "Kokoomus on paras puolue" ja haastateltavina olisi pelkkiä kokoomuslaisia.
http://eroakirkosta.fi/
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Usein kuulee puhuttavan, että maallistuminen jylläisi esimerkiksi kirkkohäissä."
Tämä on toimittajien tai pappien toimittajille keksimä valhe. En ole koskaan kuullut moista väitettä. Tietenkin uskonnollisuus on osa kirkkohäitä. Koko artikkeli luo täysin väärää mielikuvaa ja se väärä mielikuva mitä yritetään luoda on, että enemmistö vihkimisistä olisi kirkollisia, mutta ei ole. Vuonna 2015 vain 46,9 prosenttia vihkimisistä oli kirkollisia, mutta tätä tosiasiaa ei jutussa tietenkään kerrota. Ja kun tuorein 2016 prosentti saadaan, niin taas lähtee prosenttiyksikkö pois.
Suomi maallistuu eikä siinä pappien vääristelevä propaganda ja YLEn toimittajien kätyröinti mitään auta.
Ei sitä ole kauankaan, kun eräs naispappi sanoi radiohaastattelussa, että ei ole tavatonta että vihkipari sanoo papille, että jos et viitsisi höpistä jumalasta ja Jeesuksesta ja Pyhästä hengestä mitään ja jätettäisiin se uskonto muutenkin pois siitä avioliittoonvihkimisseremoniasta, tai ainakin minimiin.
Ja pappi selittää: Mutta kun niin se menee, se kuuluu vihkikaavaankaavaan se jumala, ei sitä voi jättää pois.
Ja musiikistakin tulee usein kiistaa papin ja vihkiparin välillä, ja pappi lopulta määrää kaapin paikan musan suhteen. Niin myös hautajaisissa.
Aika absurdi juttu.
Kotimaa24 uutisoi vuosia sitten, miten kihlaparit käyvät jumalanpalveluksissa katsomassa etukäteen kuka pappi näyttäisi komealta hääkuvassa... Ja tuossa jutussakin kerrotaan vihkimisestä kuumailmapallossa tms. Jos vihkimisen pääpointti olisi jonkin jumalan siunaus, niin kai se sitten näkyisi aivan toisin.
Toinen puoli asiaa on, että parit kyllä hyväksyvät virret ym, eivätkä pidä niitä ongelmana.
(Kolmas on sitten yleisesti avioliiton merkityksen vähentyminen. Yhteinen asuntolaina sitoo enemmän.)
Asia on pikemminkin toisinpäin. Kirkolla ei ole enää väliä vaikkei uskonnllisuus näkyisi "kirkkohäissä". Pääasia kirkolle on, että edes jollain ehdoilla saadaan pareja kirkon vihkimiksi. Lähes kaikki käy. Yhtenä hyvänä esimerkkinä sisääntulo"virren" saa valita lähes miksi vain vaikka Star Wars -anthem. Toisekseen kirkko on joutunut alistumaan liukuhihnavihkimisiin, samoin kun on jouduttu alistumaan liukuhihnakastajaisiin, seuraavaksi varmaan lanseerataan uutuustuotteena liukuhihnahautajaiset.
Tästä tulikin mieleen. Pitää lisätä omaan testamenttiin hautajaisten saattomusiikiksi "Star Wars - Imperial march".
https://www.youtube.com/watch?v=hNv5sPu0C1E
Kun lähdetään, niin lähdetään tyylillä.
Ja jos tulee äkkilähtö, voi kuunnella puolta nopeammin..
Suosittelen, että alat rakentamaan rakettia, jolla ammutaan tuhkasi maata kiertävälle radalle tuon musan soidessa taustalla. Sen jälkeen ilmasta viinaa kaikille.
Olin taannoin eräiden tuttavien kirkkohäissä. Nainen on ateisti ja mies agnostikko jota uskonto ei kiinnosta. Molemmat kuuluu Luterilaiseen kirkkoon ja halusivat kirkkohäät. Häissä ei piilloteltu uskontoa ja virsiä laulettiin.
Itse en ymmärrä miksi uskonnottomat halusivat kirkkohäät. Kaiketi se vaan on niin pinttynyt tapa, josta on vaikea luopua vaikkei uskoisikaan.
Joka tapauksessa kivat häät olivat ja jotka jäävät muistiin pitkäksi ajaksi.
Joillakin nuorilla on ristikoruja. Ateismi voi voittaa kahdella tavalla: joko ristikoruja ei käytetä, koska ei haluta vaikuttaa uskovalta, tai ristikorua käytetään, koska se ei enää linkity uskontoon.
Luin monta vuotta sitten kultasepästä, joka kertoi ristikorujen myynnin kasvaneen juuri viimeksimainitusta syystä.
Kai tässä on jotain samaa. Kun on maallistuttu tarpeeksi, ei uskonto enää haittaakaan. Vähän kuten sanon "Nyt on sunnuntai.", enkä mieti että on siis auringonjumalan ('sun...') päivä.
Nelli Kallinen, toimittaja, taitaa kuulua uskovaisiin, muuten moinen olisi vaikeaa ymmärtää. Ammattitaitoista uutisointia tuo ei kuitenkaan edusta.
Eipä tämäkään ole Ylessä tullut esille: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/04/02/joka-neljas-ei-kuulu-uskontokuntiin/
Tässä faktoja: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14805462/vihkimisista-evlut-menoin-458
Nykyisin toimittajilla ei ole aikaa tai viitseliäisyyttä/kykyä tutkia juuri mitään, eikä niin laaja tietopohjaa jo valmiiksi, että sillä selviäisi.
Mediahan on ollut jo pitkään taloudellisissa vaikeuksissa, niin että hallitusta jo apuun huudellaan, ja Hjallis Harkimo hallituksen asettamana selvitysmiehenä esittikin jo 8Me tukea medioille, ja YLE pakotetaan luopumaan kohta kaikesta kaupallisen median hyväksi.
Jo kauan sitten puhuttiin, että toimittajat kopioivat juttuihinsa sopivat palat suoraan pörssiyritysten tiedotteista. Ei ole aikaan tai halua tutkia onko niihin luottamista.
Mitä tulee kirkkoon ja uskontoon liittyviin juttuihin, niin tuntuu että niitä tekevät kahdenlaiset toimittajat. Luonnollisestikin kirkkomieliset toimittajat, joilla on oma vahva uskonvakaumus, ja jotka näin ollen kirjoittavat tietoisesti vain positiivissävytteisiä juttuja kirkostaan ja uskonnostaan - vaikka kenties tietäisivät jotain kolikon toisestakin, negatiivisesta, puolesta.
Ja toisaalta sellaiset toimittajat, jolle uskonto ja kirkko ei ole erityisen tärkeä, mutta joilla on jonkinlainen perinteinen, kirkon propagandaan perustuva, perusmyönteinen käsitys kirkosta, "kirkko tekee paljon hyvää", mutta eivät tiedä tarkemmin siitä ja sen toiminnasta juuri mitään - korkeintaan kirkon itsensä luoman kiiltokuvan, jota kritiikittä jutuissaan toistavat.
Kolmas toimittajaryhmä, melkein sama kuin mainitsemasi toinen ryhmä: toimittajat, joiden tehtävä on puskea ulos perusjuttuja uutisvirtaan ja joille kirkon propagandatiedotteet käyvät sellaisenaan "uutisesta". Tämä on sitä samaa porukkaa, joka julkaisee minkä tahansa firman tiedotteen sellaisenaan ilman mitään kritiikkiä, koska se täydentää juttukiintiötä.
Olen alalla, näitä toimittajia on paljon.
Ylen muu ohjelmatoiminta ei erityisemmin tasapainota uskonnollisia hartausohjelmia.
Kun kannatamme esitystä, jonka mukaan Yleisradion tehtäviin lisätään velvoite tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille, joudumme samalla sanomaan uskonnottomien ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestönä, että nyt nämä hyvät periaatteet ja linjaukset eivät kaikin osin toteudu käytännössä.
Havaintojemme ja saamamme palautteen mukaan Yleisradio ei ohjelmatoiminnassaan ole ottanut huomioon ei-uskonnollisen ja uskonnottoman väestönosan kulttuurisia ja katsomuksellisia erityispiirteitä.
Uskonnottomien perheiden tapakulttuuria käsitellään ohjelmissa hyvin harvoin, siis esimerkiksi lasten nimen antoon, nuorten Prometheus-leiritoimintaan, siviilivihkimiseen ja hääjuhliin taikka siviilihautajaisiin ja uskonnottomiin saatto- ja muistotilaisuuksiin liittyviä aiheita - puhumattakaan että niille asioille olisi joku nimikko-ohjelma Metsäradion tai kirkollisen Horisontti-ohjelman tapaan. Uskonnottomien ihmisoikeuskysymyksiä esimerkiksi päivähoitoon, kouluun, armeijaan, vanhustenhoitoon tai kriisipalveluihin liittyen käsitellään myöskin hyvin harvoin – puhumattakaan että sillä olisi joku nimikko-ohjelma vaikkapa Romano mirits -ohjelman tapaan. Uskonnottomat viettävät myös juhlapyhiä kuten joulua tai pääsiäistä uskonnottomasti, perhejuhlana, vaikkei radion ja tv:n ohjelmien perusteella siitäkään juuri voi tietää.
Uskonnottomilla on myös eettistä ja maailmankatsomuksellista ajattelua ja pohdintaa. Heillä saattaa olla uskonnottomia ajatuksia ja vastauksia kysymyksiin, joihin uskonnot tarjoavat uskonnollisia vastauksia. Niillä saattaa olla tekemistä sekulaarin humanistisen etiikan ja elämänkatsomuksen, rationaalisen ajattelun sekä tiedepohjaisen maailmankuvan kanssa. Erityistä ohjelmapaikkaa niille ei ole, kun ”taiteilijan joulusaarnaa” ei sellaiseksi voine periaatteessa laskea.
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/03/08/hartausohjelmien-poisto-yleisradion-lakisaateisista-velvollisuuksista/ (kommentit)