taas yksi autoilija ajoi takapuskuriimme, kun olimme autokouluautolla harjoittelemassa.
Oppilas painoi jarrua voimakkaasti, kun piti painaa kaasua. S a m a l l a sekunnilla kuului takaa raaka rusahdus ja kaksi autoa oli taas romuna.
Takana oleva myönsi heti syyllisyytensä, poliisi kävi ja puhallutti kaikki, opettajankin ja vakauutusyhtiöt saivat taas paperitöitä. Opettajahan ei tässä tapauksessa ehdi tekemään mitään. Ei ole edes vipua, josta voisi jarrun irrottaa omalta puolelta. Entä sitten kuorma-auto-opetuksessa, open ja oppilaan välissä on 150-180 cm.
Poliisi ei viitsinyt sakottaa takanamme ajavaa, vaikka olisi kuulemma pitänyt.Ajoihan hän liian lähellä. SE TURVAVÄLI, josta lapsillekin puhutaan kouluissa!!
Enää en muista, kuinka mones perään ajajamme oli. Alkaa tuntuu joka viikkoiselta touhulta.
Jättäkää jo välimatkaa ja ymmärtäkää, että oppilas saattaa olla auton ratissa vasta toista tuntiaan elämässään.
Hän jännittää, pelkää, vapisee, hikoilee, itkee ja usein raivoaakin sekopäänä.
Usein hän ei kuule, näe, tai ymmärrä lainkaan.
Hän on sumussa,tuijottaa vain eteensä ja puristaa rattiaan, turvaa saadakseen.
Ongelma pahenee, kun ratissa on maahanmuuttaja, joka, ei osaa kieltämme, tai edes Englantia. Ruotsista puhumattakaan.
Jos takapenkillä istuu tulkki (kaverinsa) ja tälle kertoo opetettavan osion ja toiveet ja odottaa että se kerrotaan oppilaalle ja annetaan täydennystietoa, niin pian huomataan, että oppilas teki jotakin käsittämättömän väärää ja vaarallista. Siksi, että hän käsitti vääriin, tai sitten tulkki, kuten ne Suomalaisetkin oppilaat.
Vasen ja oikea menevät sekaisin. Tai poljin alas tai ylös, Vaihde eteenpäin, tai taaksepäin jne.
Älkää isät ja äidit, tai muutkaan ajako takapuskurissa ahdistelemassa oppilaitamme vielä lisää ja tööttäilemässä sitten kohdalla.
Ymmärrän, että keskisormenne on kipeä ja siksi pidätte sitä ylöspäin ja ikkunasta ulkona, kylmemmässä ilmassa, ainakin meidän kohdalla.
Kiitos myös uusista nimistämme, joita olette antaneet oppilaillemme ja opettajillemme.
En kehtaa toistaa niitä tässä yhteydessä, vaikka Asematunnelissa olen kuullut samoja etunimiä käytettävänkin.
Jos egonne saa käytöksestänne vahvistusta, niin hyväksymme käytöksenne.
Kerran vaana sattui silleen, että juuri kun ohittajahäiritsijäkaahailaija tööttäsi kohdallamme, huusi ajo-oppilaani, että katso tos menee Iskä!
Että näin! Turvallista yhteistyötä toivottaen
Heino Wahlstén, liikenneopettaja, ex-poliisi
Oppilas painoi jarrua voimakkaasti, kun piti painaa kaasua. S a m a l l a sekunnilla kuului takaa raaka rusahdus ja kaksi autoa oli taas romuna.
Takana oleva myönsi heti syyllisyytensä, poliisi kävi ja puhallutti kaikki, opettajankin ja vakauutusyhtiöt saivat taas paperitöitä. Opettajahan ei tässä tapauksessa ehdi tekemään mitään. Ei ole edes vipua, josta voisi jarrun irrottaa omalta puolelta. Entä sitten kuorma-auto-opetuksessa, open ja oppilaan välissä on 150-180 cm.
Poliisi ei viitsinyt sakottaa takanamme ajavaa, vaikka olisi kuulemma pitänyt.Ajoihan hän liian lähellä. SE TURVAVÄLI, josta lapsillekin puhutaan kouluissa!!
Enää en muista, kuinka mones perään ajajamme oli. Alkaa tuntuu joka viikkoiselta touhulta.
Jättäkää jo välimatkaa ja ymmärtäkää, että oppilas saattaa olla auton ratissa vasta toista tuntiaan elämässään.
Hän jännittää, pelkää, vapisee, hikoilee, itkee ja usein raivoaakin sekopäänä.
Usein hän ei kuule, näe, tai ymmärrä lainkaan.
Hän on sumussa,tuijottaa vain eteensä ja puristaa rattiaan, turvaa saadakseen.
Ongelma pahenee, kun ratissa on maahanmuuttaja, joka, ei osaa kieltämme, tai edes Englantia. Ruotsista puhumattakaan.
Jos takapenkillä istuu tulkki (kaverinsa) ja tälle kertoo opetettavan osion ja toiveet ja odottaa että se kerrotaan oppilaalle ja annetaan täydennystietoa, niin pian huomataan, että oppilas teki jotakin käsittämättömän väärää ja vaarallista. Siksi, että hän käsitti vääriin, tai sitten tulkki, kuten ne Suomalaisetkin oppilaat.
Vasen ja oikea menevät sekaisin. Tai poljin alas tai ylös, Vaihde eteenpäin, tai taaksepäin jne.
Älkää isät ja äidit, tai muutkaan ajako takapuskurissa ahdistelemassa oppilaitamme vielä lisää ja tööttäilemässä sitten kohdalla.
Ymmärrän, että keskisormenne on kipeä ja siksi pidätte sitä ylöspäin ja ikkunasta ulkona, kylmemmässä ilmassa, ainakin meidän kohdalla.
Kiitos myös uusista nimistämme, joita olette antaneet oppilaillemme ja opettajillemme.
En kehtaa toistaa niitä tässä yhteydessä, vaikka Asematunnelissa olen kuullut samoja etunimiä käytettävänkin.
Jos egonne saa käytöksestänne vahvistusta, niin hyväksymme käytöksenne.
Kerran vaana sattui silleen, että juuri kun ohittajahäiritsijäkaahailaija tööttäsi kohdallamme, huusi ajo-oppilaani, että katso tos menee Iskä!
Että näin! Turvallista yhteistyötä toivottaen
Heino Wahlstén, liikenneopettaja, ex-poliisi
Vastaukset 9
Vanhimmat
..ennen liikenteeseen lähtöä, pienet "tyypit" tyhjällä hiekkakentällä. Näin opettaja saisi hiukan käsitystä tuosta niin tärkeästä ajoneuvon hallinnasta. Jos ei näytä hyvältä, sitten harjoitellaan lisää (näistähän voi velottaa?), kun riittävä perusosaaminen on hanskassa, sitten mennään liikenteen sekaan.
Vaihteiden vaihto, kytkin/kaasu -kombinaatio yms. normaalit toimet autoa ajettaessa on tultava selkäytimestä, ei liikenteessa voi alkaa niitä miettimään.
Mutta kun suurella osalla porukasta se auton hallinta ei ole selkäytimessä edes pakollisten opetuskertojen täytyttyä. Se on ihan henkilöstä kiinni miten äkkiä asiat omaksuu, ja niitä virheitä kuitenkin sattuu kaikille viimeistään välivaiheessa kun ei ole opettaja vieressä. Että eiköhän se ole ihan sen persiissäroikkujan vika kuitenkin jos nyt ei ihan kohtuuttomia jarrutuksia tehdä.
Kyllä se on niin että nämä perusjutut, eli auton liikkeelle saattaminen, jarruttaminen ja vaihteiden vaihto opetellaan niin hyvin jossain muualla kuin liikenteen seassa. Kyllä on opettajassa vikaa jos jatkuvasti oppilaat tupeltavat kaasun ja jarrun kanssa ja kokoajan kolisee takapuskurissa.
Mistä autokoulussa maksetaan jos ei kunnon opetusta löydy? Kyllä kyseinen läpyskä on senverran kallis että opettajien tulisi olla pätevää, koordinointikykyistä (opetusmetodit) ja vastuunsa kantavaa väkeä.
Elikkä olette liikenteessä vaikka auton käsittelyn perusasiat ovat opettelematta.
Mielestäni kyseisissä peräänajotapauksissa sakotettava on nimenomaan opetusauton opettaja.
Kun liikennettä harjoitetaan yleisesti liikenteeseen käytettävällä väylällä liikenne välinettä on kuljetettava ennalta arvattavasti.
Jos suoralla tiellä, jolla ei ole mitään estettä joku suorittaa paniikkijarrutuksen syyllistyy juuri lain tarkoittamaan arvaamattomaan liikennekäyttäytymiseen ja jos tällä toiminnallaan aiheuttaa vahingon on kyseessä tuottamuksellinen liikeennevahingon aiheuttaminen.
Ne jotka ovat tälläisissä tapauksissa joutuneet maksumiehiksi, kannattaa ottaa asiasta oikeuden päätös.
Ei opetusauton kuljettajalle annata tässä mielessä erityis oikeuksia (kuljettajaksi katsotaan opetustilanteessa opettaja).
Jos oppilas on kykenemätön hallitsemaan ajoneuvoa normaaleissa liikenne tilanteissa siten, että opettajankaan puuttuminen ajoon ei tee siitä turvallista tulee auton käsittely suorittaa suljetulla alueella siten, ettei se vaaranna muuta liikennettä.
ENEMMÄN TILAA kirjoitti täyttä asiaa. Onko se nyt niin vaikea tajuta. Se valkoinen kolmio kouluauton takana varoittaa juuri siitä, että kuski on kokematon ja auto saattaa käyttäytyä yllättävällä ja poikkeavalla tavalla.
Vasta kortin saaneena allekirjoitan täysin myös sen mitä mauno kirjoitti, että suurella osalla auton hallinta ei ole selkäytimessä edes pakollisten opetuskertojen täytyttyä. Ei nimittäin ollut minullakaan. Jos olisin jäänyt kentälle harjoittelemaan auton käsittelyä siihen asti, että kaikki tulee selkäytimestä niin muuta varmaan en olisi ehtinytkään. Ja vaikka kentällä sujui, niin liikenteessä hermoilu teki kaiken taas ihan uudeksi. Jos ajamaan haluaa oppia, on pakko harjoitella sitä liikenteen seassa. Ajotaidon ja liikennetilanteiden oppinen edellyttää sitä että jatkuvasti laitetaan yrittämään vähän vaikeampaa kuin mitä osaa. Helsingin keskusta ruuhka-aikana ei taatusti ole paras paikka aloittaa ajoharjoittelu, mutta ne jotka siellä asuvat ja toimivat, joutuvat sen kanssa elämään. Itse en siellä joutunut ajamaan, mutta kiitos silti opettajilleni, jotka ovat kestivät hermoiluni ja kiitos niille muutamalle todella kohteliaalle kuljettajalle, joita sain ajoharjoittelun aikana kohdata liikenteessä. He saivat osakseen todella suuren ihailun ja kunnioituksen ja opettivat sitä, mitä on todellinen pelisilmä liikenteessä, toisin kuin kaiken maailman kaoottiset tööttäilijät, puskurissa roikkujat ja kiilaajat.
Itse ainakin jätän autokouluautoon etenkin mäkilähtö tilanteissa "tupla turvavälin".
Muistan nimittäin kuinka itseäni otti päähän kaikki takapuskuriin änkeäjät.
Mitkä pakolliset ajotunnit? Ne lienevät vähimmäistunteja, aina saa ja mielestäni myös pitää ajaa/ajattaa ylimääräisiä tunteja, jos oppilas ei muuten opi ajamaan autoa.
Näyttääkin siltä, että nyky-yhteiskunnassa on vallalla jonkinlainen todellista osaamista vähättelevä kulttuurimurros; peruskouluista suolletaan ulos oppilaita, jotka eivät osaa edes kirjoittaa/lukea/laskea, ja sama näyttää pätevän autokouluihinkin. Mielestäni ajokortin saa liian heppoisin perustein; muistuttaisin, että ajo-oikeus ei ole subjektiivinen, vaan ansaittu oikeus, johon liittyy tietyt velvollisuudet, mm. velvoite huolehtia siitä, että oma ajokyky ei ole riittämätön (rinnastastaisin tämän myös ajotaitoon).
Turvallista matkaa!
Ylimääräisiä tunteja saa ja niitä pitääkin ottaa, jos se on tarpeen. Itselleni ei ainakaan minimi riittänyt, eli kyllä niitä annetaan tarvittaessa. Pointti on kuitenkin siinä, että ihan yhtä tyhmää kuin on laittaa oppilas heti ensimmäisellä tunnilla suoraan liikenteen sekaan auton käsittelyä harjoittelemaan, on harjoitella pelkästään auton käsittelyä kentällä kymmenen tuntia. Ei sen tarvitse olla selkäytimessä vielä siinä vaiheessa kun lähdetään liikenteeseen harjoittelemaan, kunhan perusasiat on hallussa. On niin paljon muutakin opittavaa. Kuka menisi sellaiseen autokouluun, jossa junnataan yhtä ja samaa? Ei niin opi ajamaan. Havainnointi, liikennetilanteiden lukeminen, sisäiset mallit esim. väistämissäännöistä: ei niitä opi kuin liikenteessä harjoittelemalla ja ne ovat ihan yhtä tärkeitä kuin auton käsittely. Koska ketään ei voi pakottaa ajamaan enemmän ajotunteja kuin laki (tai inssi) määrää, on autokoulujen velvollisuus pyrkiä opettamaan tarvittavat perustaidot oppilaalle minimiajassa.
Kortin saanut ei ole valmis kuski, vaan se on lupa aloittaa itsenäinen ajoharjoittelu. Siihen liittyy vastuu, mutta tosiasia on, että niin pitkään kuin elämä jatkuu, tällä maapallolla tulee liikenteessä olemaan niitä, jotka vasta opettelevat ajamista ja niitä jotka ovat kokemattomampia kuskeja kuin sinä. Todellisen ajotaidon mittari on mielestäni se, että pystyy huomioimaan liikenteessä myös sen, että kaikki eivät ole yhtä taitavia kuskeja kuin mitä itse on. Jos ei osaa varoa sitä edellä ajavaa, jolla on vielä valkoinen kolmiokin perässä, niin ehkä sielläkin perässäkin olisi vielä opittavaa.
On ihan totta että ei voi oppia ajamaan (...siis liikenteessä) harjoittelukentällä...sitä täytyy oppia juuri liikenteessä...ja vaikkapa kuinka hyvin auton hallintaa osaa niin ensimmäinen kertaa kun suuressa kaupungissa ajaa kuka tahansa voi olla hermostunut...silloin kun huomaa että liikenteessä ajaminen ei olekaan yhtä helppo kuin harjoittelukentällä...ja on myös sellainen juttu että sama voi tapahtua ensimmäinen kerta kun esim. Helsingissä ajaa vaikkapa jo on ajokorttia...jos on sitä ajanut jossain pienessä kaupungissa...tiedän sellaisia jotka ovat saaneet ajokortin ajamatta kertaakaan liikennevaloissa...kyllä Helsinki silloin on täysin eri asia...että kyllä ois varmaan hyvää jos olisi jotain missä näkyy että on kokematon kuski ratissa myös inssin jälkeen...On vain sellainen paha asia (oli myös silloin kun käytössä oli 80 merkki) että kun sellainen merkki näkee (esim. autokouluauto) niin sen on ainakin ohitettava...en voi sellasta ymmärrä...ettekö te koskaan olleet uusia kuskeja...vai oliko te vain niin tyhmiä että uskoitte että osaitte ajaa...ja sitten ettekö huomaneet möyhemmin että te ette osaneet?!!!?