Tutkimus: Hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus

Onnittelut valituille, nyt teillä on näytönpaikka lunastaa äänestäjienne toiveet, jotka epäilemättä vastaa tutkimuksessa todettuja arvoja:
-perhe
-läheiset
-oikeudenmukaisuus

Ensimmäisenä tulee mieleen 0-2lk. KOULUKYYTIRAJA 5km, jossa on nuo kaikki tutkimuksessa tärkeinä koetut asiat:

-Lasten koulukyytiraja 5km, josta vanhemmat ja heidän lähipiiriinsä ovat hyvin huolissaan, turvattomuus heidän ja lasten keskuudessa on kasvanut ja joka koetaan perheissä sekä laajasti myös heidän tukioissaan hyvin epäoikeudenmukaiseksi.

-Kyytirajan nostaminen on vaikeuttanut oleellisesti perheiden arkea ja aiheuttanut huolen sekä turvattomuuden lisäksi lapsille nivelsärkyjä ja erilaisia ikäviä koettelemuksia.

-Joukkoliikenteen uudelleen organisointi ja päivittäminen, vastaamaan tämän päivän- ja tulevaisuuden tarpeita, koulukyytejä sekä mahdollistamalla asuinalueiden asukkaiden joustavan liikkumisen keskustan palveluihin ja harrastuksiin sekä edelleen muihin joukkoliikenneyhteyksiin.

Minulla on luja usko valittuihin valtuutettuihin, ja olen vakuuttunut heidän vievän edellä mainitut asiat maaliin.

Kun uusi valtuusto aloittaa toimintansa, on mielenkiintoista seurata heidän tekemisensä, tekemättä jättämisensä, sekä saavutuksensa.
Jää nähtäväksi kuka tai ketkä saa asioita toivotulla tavalla läpi, ja kenellä on asioiden läpi viemiseksi sopivasti neuvottelutaitoja, ja peräänantamattomuutta, niin ettei heitä viedä 1-0.

Ennen aikaan itsenäisesti ajattelevia kunnanvaltuutettuja sekä kansanedustajia ei painostettu samaan muottiin. Nyt tällaiset valtuutetut leimataan kerkeästi tyhmyreiksi. Asia on sikäli kummallinen, että vaalimainonnassa lähes jokainen ilmoittaa toimivansa äänestäjien parhaaksi ja heidän valtuuttamanaan. Jos ehdokas valitaan, hänen onkin ruvettava toimimaan puolueen parhaaksi. Jos ei muuten, niin ryhmyrin opastamana. Missä silloin ovat lupaukset äänestäjien parhaasta?

Juuri tässä on edustuksellisen demokratian heikoin lenkki. Puolueet asettavat ehdokkaat ja korjaavat valitut omiin pilttuisiinsa. Vaalilupaukset äänestäjille on pakko jättää sekundaariseen asemaan, jos aikoo jatkaa poliittista uraa ja kiivetä vallan portaita ylös.

Mediaseksikkyys jyllää myös politiikassa. Miten Suomessa voisi muuten olla edes olemassa sellaisia oksetuksia kuin Big Brother tai "työväenpuolue" Kokoomus?

Keskusta, kaikessa porvariudessaankin, kykenee olemaan myös tavallisen duunarin asialla, mutta Kokoomus edustaa täydestä sydämestään < 1% -eliittiä (globaalia pääomaa), eikä suomalaisuus mahdu prioriteetteihin muutoin kuin aikansa eläneessä sloganissa: "koti - uskonto -isänmaa".

VALTAKUNNAN POLITIIKKA

Ruutupaita : )) työasu työkaluineen, ja talkoineen : )) ,useampia työvänenpuoleita : )) Tosi elämästä esimerkkejä joita tapahtunut ja sopivasti ennen vaaleja.

Kannatuksesta päätellen, joihinkin ihmisiin ne "ruutupaidat ja talkoot" näyttää menneen täydestä. Hyvä vai huono, sen voi jokainen päätellä itse.

Yleisellä tasolla poliittiset päätökset kertovat omaa kieltään päättäjien ajatuksista ja arvomaailmasta.

Valtakunnan- ja Kunnallispolitiikan poliittiset arvot näkyvät suuremmissa määrin ihmisten jokapäiväisessä arjessa ja elämässä.

Kaikilla puolueilla on omat arvonsa, tehtävänsä ja he edustavat tiettyjä kohderyhmiä, pyrkien saamaan maaliin edustamiensa pääkohderyhmien asioita.
Ennen vaaleja heidän pitää kosiskella muista ryhmittymistä "ulkopuolisia" äänestäjiä, saadakseen riittävästi ääniä valtaan päästääkseen sekä toteuttamaan kohderyhmiensä edunmukaista politiikkaa.

Oikeudenmukainen yhteiskunta, joka huolehtii kansalaisten hyvinvoinnista vauvoista vaareihin, on vakaa ja turvallinen, ja jossa kasvaa onnellisia ja vastuullisia ihmisiä.

Lasten asiat on lähellä sydäntäni ja eläkkeelle lasten parista vastikään jääneenä, tiedän lasten kehityksestä ja tavoista toimia. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että pienemmille koululaisille koulumatka 3-5km on kiistattomasti liian pitkä ja lasten ikä, koko ja kehitys huomioiden matka 3-5 km on huomattava turvallisuus riski.
Pitkällä matkalla lasten tarkkaavaisuus ja huomiokyky herpaantuu ja väsymyksen painaessa pienillä harteilla otetaan jo tietoisia tai tiedostomattomia riskejä ja suurin osa näistä normaaleista lapsista ei vielä osaa huomioida riittävästi muita tiellä liikkujia eikä monia matkalla olevia vaaroja.

Totta, ja kun tuolla liikenteessä on paljon jopa aikuisia ihmisiä jotka eivät ota huomioon lasten arvaamottomuutta ja spontaania käytöstä.
Suomessa lähiaikoina tapahtunut tosi tarina, jossa Aku 7v. menehtyi taannoin jäätyään pihalle kääntyvän pakettiauton alle, poika oli koulumatkalla ja kevyenliikenteenväylällä kyykyistynyt katsomaan jotakin, ja kuljettaja ei ollut huomannut poikaa. Oikeudessa katsottiin tapahtunut onnettomuudeksi, mutta miettikää mitä lapsi ja lapsen perhe ja läheiset joutuivat kokemaan.

Asiat pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen

Ensin hoidettaisiin lasten asiat inhimilliseksi, ja sitte vasta ylvästeltäisiin muilla.

Valppain mielin muista sä aina vaaroja liikenteen: laulettiin aikoinaan joka ainoa päivä alakoulussa, ymmärtäen lapsien touhut ja monet koulumatkan vaarat.
Laulun sanat puhuttelee: Muista aina liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä, siksi valpas aina mieli, se on turvaa verraaton. Äitikin oottaa toivoo ja luottaa lapsia koulusta, ei saa huolta äidille tuottaa jne...........................................................................

Lapset ovat lapsia ja selvää on, että nuo neuvot tahtoo pitkillä koulu matkoilla, terveesti uteliailla ja kiltimmilläkin lapsilla unohtua, niin on järisyttävää laittaa lapset päivittäin monille vaaroille alttiiksi, jolloin pitkien matkojen vuoksi riskit huomattavissa määrin kasvavat.

Jos nämä olivat SOTE-vaalit Lempäälässä, niin yhtään SOTE puolen asiantuntijaa ei mielestäni päässyt valtuustoon. Sanoisin sitä jo katastrofiksi!!!!! Hyviä ehdokkaita kyllä oli, mistä olisi voinut valita.

Ei edes Suomen Hallitus, tai kukaan muukaan taho, saati joku henkilö, ei voi tietää mitä tuo SOTE tuo tullessaan, kuka tai ketkä voittaa tai häviää.

Toivottavasti ei kaikkein heikoimmat taas jää jalkoihin.

Koulut ja koulukyyditykset jää käsittääkseni kunnille ja koska heille jää entistä vähemmän tehtäviä, niin uskoisin nyt koulukyyditysrajan laskevan entiseen kolmeen.

Yksi varhaiskasvatukseen käytetty euro, tutkimuksen mukaan tuottaa kuusi euroa. Tutkitusti myös yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa.

Tutkimukset kertoo tiivistettynä sen, että lapsiin käytetyt verorahat maksaa itsensä monikertaisesti takaisin.

Riippumatta perheiden sosiaalisesta asemasta, tai varallisuudesta, niin on lyhytnäköistä politiikkaa, jos säästöjen vaikutukset tavalla tai toisella heikentävät lasten- tai lapsiperheiden arkea.