Hei. Onko täällä ketään muuta kuka kärsisi emetofobiasta? Itselläni se on erittäin paha ja se on pahentunu ny tässä vuoden aikana. Mulla varsinki on se mahataudi pelko, oksennuksen ja jos muulla on se. Mulla se haittaa jokapäiväistä elämää, tosi paljon. Oon 6-luokalla enkä tiedä mitä tekisin tän asian kanssa. Oon meinannu mennä terapiaa tän asian takia, mut en tiiä mistä semmosii vois hankkia ja silleen. Ajattelin hakee täältä semmost vertaustukee ja apuja.
En voi olla kavereiden kanssa ainankaa viikkoon, kuka on sairastanu mahatautia. Ja en voi syödä yhtään vanhaa ruokaa, tai eihän kukaan syö mut et jos päiväys on vaikka yhen päivän vanhaa ni no way ei syödä. Oon jopa rukoillu et ei tuu mahatautia ja luvannu rakastaa jumalaa aina, jos en sairastais sitä. Oon luvannu tehä asioita jos en vaa tarttuis siihe. Kosken tavaroihin ja oon sillei et jos kosken ny jokaisee portaasee, maaha, auton renkaasee, kulmakynään, en koske johonkin vaatteeseen tai muuta ni en sais sitä. Teen iha hullui asioi ja sit kaverit on ain sille et mitä sä oikee teet. Pyörin jopa koulun käytävil ja sanon kavereille kauheit asioit. Mitä teen? Mua pelottaa tää liikaa. Tiedän et ei se helpota oikee muuta ku oksentamisella ja sillee, meinaanko ny tunkee sormet kurkkuu? :(
En pysty ees sanoo sanaa mahatauti ku pelkään et se tulis karman takia mulle tai jotain. En voi mennä samaa altaasee uimaan jos kaveri on ollu taudis, en voi olla julkisil paikoil, pesen käsiä kokoaja, sit menetän mun kaverit ku en oo niitte lähel. Suoraan sanottuna tää on tehny mun elämästä yhtä helvettiä. Tää on jopa pakottanu mut koputtaa kolme kertaa illalla aina lattiaa ja rukoilemaan "lupaatko et mulle ei tuu ikinä mahatautia, eikä kenellekkään meidän perheenjäsenil tule mahatautia*. Sit mun pitää joka yö ottaa puhelimest eka mennä ig, snäp ja sen jälkee takas ig, kelata yhen kerra ja lukee teksti, kerran, jo toisenkin, mennä whatsappi ja lukee tekstit, koskee teksteihi, näis on tullu pakko-oireit. En oo ennen ees uskonu jumalaan, vähän pakko. Pääsenkö tästä mitenkään eroon? ;'(
En voi olla kavereiden kanssa ainankaa viikkoon, kuka on sairastanu mahatautia. Ja en voi syödä yhtään vanhaa ruokaa, tai eihän kukaan syö mut et jos päiväys on vaikka yhen päivän vanhaa ni no way ei syödä. Oon jopa rukoillu et ei tuu mahatautia ja luvannu rakastaa jumalaa aina, jos en sairastais sitä. Oon luvannu tehä asioita jos en vaa tarttuis siihe. Kosken tavaroihin ja oon sillei et jos kosken ny jokaisee portaasee, maaha, auton renkaasee, kulmakynään, en koske johonkin vaatteeseen tai muuta ni en sais sitä. Teen iha hullui asioi ja sit kaverit on ain sille et mitä sä oikee teet. Pyörin jopa koulun käytävil ja sanon kavereille kauheit asioit. Mitä teen? Mua pelottaa tää liikaa. Tiedän et ei se helpota oikee muuta ku oksentamisella ja sillee, meinaanko ny tunkee sormet kurkkuu? :(
En pysty ees sanoo sanaa mahatauti ku pelkään et se tulis karman takia mulle tai jotain. En voi mennä samaa altaasee uimaan jos kaveri on ollu taudis, en voi olla julkisil paikoil, pesen käsiä kokoaja, sit menetän mun kaverit ku en oo niitte lähel. Suoraan sanottuna tää on tehny mun elämästä yhtä helvettiä. Tää on jopa pakottanu mut koputtaa kolme kertaa illalla aina lattiaa ja rukoilemaan "lupaatko et mulle ei tuu ikinä mahatautia, eikä kenellekkään meidän perheenjäsenil tule mahatautia*. Sit mun pitää joka yö ottaa puhelimest eka mennä ig, snäp ja sen jälkee takas ig, kelata yhen kerra ja lukee teksti, kerran, jo toisenkin, mennä whatsappi ja lukee tekstit, koskee teksteihi, näis on tullu pakko-oireit. En oo ennen ees uskonu jumalaan, vähän pakko. Pääsenkö tästä mitenkään eroon? ;'(
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.