Kirkon talousvaliokunta ennustaa kirkon jäsenmäärän laskevan vuoteen 2025 mennessä 3,5 miljoonaan.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vauraiden-kaupunkiseurakuntien-odotetaan-osallistuvan-taantuvien-maaseutuseurakuntien-rahoittamiseen/j3cW2mn4
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vauraiden-kaupunkiseurakuntien-odotetaan-osallistuvan-taantuvien-maaseutuseurakuntien-rahoittamiseen/j3cW2mn4
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tilastokeskuksen+väestöennusteen+mukaan+vuonna+2025+Suomen+väkiluku+olisi+n.+5+690+000,+jolloin+kirkkoon+kuuluvuus+olisi+n.+61,5%+tuolla+3,5+miljoonalla+jäsenellä.
"Maaseutuseurakunnissa väestö vanhenee, nuoret muuttavat pois ja veronmaksajat hupenevat. Tämä tarkoittaa sitä, että vauraiden kaupunkiseurakuntien on otettava nykyistä enemmän osaa taantuvien seurakuntien rahoittamiseen."
Tästä voi syntyä kirkon sisällä seurakuntien välille vielä erittäin suurta eripuraa. Rahanpalvojat ei hevillä luovu palvomistaan Euroista.
Ens+kuun+kirkolliskokouksessa+on+muuten+tämmöinenkin+asia+esillä.
Hyvä huomio!
Suurissa kaupungeissa ollaan jo aika sekularisoituja ja jos syntyy käsitys, että merkittävä osa kunkin maksamista kirkollisveroeuroista häipyy jonnekin takahikiälle, saattaa maksuhaluttomuus kasvaa melkoiseksi.
Ei paha!
Kova juttu, että kirkon taholtakin viimein julkisesti tunnustetaan se, mikä varmasti on jo aiemmin laskettu ja myönnetty sisäpiirissä.
Jutussa ei valitettavasti kerrota veron nostosta. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 kirkollisverotettavien tulojen määrä väheni 0,8 prosenttia, kun koko veropohja kasvoi 1,8 prosenttia. Se tarkoittaa, että jäsenmäärän lasku tuntuu enemmän töitä tekevissä ja veroja maksavissa.
Käytännössä esimerkiksi keskimääräisen veron nosto 1,34 -> 1,37 tarkoittaa yli kahden prosentin lisäystä, mikä enemmän kuin kuittaa yhden vuoden jäsenmäärän vähentymän.
Laitoin tästä lehdelle palautettakin. Jutussahan spekuloitiin sillä, että kirkosta eroaisi enemmän pieni- kuin suurituloisia.
Ja pelkkä nimellisen verokertymän vertaaminen suoraan ei kerro koko totuutta, koska inflaatio syö rahan arvoa. Inlaatiolla on erittäin suuri merkitys, kun verrataan nykypäivän verokertymää ja 2025 verokertymää. Kyllä kirkossa tämä tiedostetaan, mutta julkisuuteen halutaan antaa todellista kehitystä ruusuisempi kuva. Ymmärrän, että yritetään esittää asia seurakuntalaisille positiivisesti ettei taas tuloksena olisi kirkosta eroamisen kiihtymistä. Sillä jos viesti seurakuntalaisille olisi jatkuva verokertymän vajee joka vain pahenee ja suurena uhkana jatkuva kirkollisverojen nosto, niin aika monella seurakuntalaisella menisi kuppi nurin ja kirkosta eroaminen uhkaisi nousta jatkuvalle nousu-uralle.
Kirkosta erotaan useammin nuorena kuin vanhana. Nuorena palkka on usein pienempi kuin myöhemmin. Eli vaikka eroaja on erotessaan pienipalkkainen, niin kirkolle kokonaismenetys on paljon suurempi kuin mitä erohetken palkka antaa ymmärtää.
Itse erosin tulottomana ja rahattomana opiskelijana. Motiivina ei ollut raha, vaan uskon puute - uskonnottomuus. Viimeiset parikymmentä vuotta olen saanut palkkaa enemmän kuin useimmat piispat, joten vaikka minun eroaminen ei vaikuttanut eroamisvuonna (eikä muutamana seuraavana) kirkon verokertymään mitään, niin nyt maksaisin kirkollisveroa enemmän kuin tusina eläkeläismummoa.
Voi elämä. En osannut edes kuvitella, että tuossa ennusteessa olisi muun lisäksi jätetty rahanarvon muutoskin huomioimatta.
Näin. Ja olet esimerkki siitä yleisestä trendistä, että kirkon jäsenillä on keskimäärin vähemmän verotettavaa tuloa kuin valtionkirkkoihin kuulumattomilla.
Viimeisenä 9 vuotena (2007-2016) kirkon jäsenmäärä on laskenut 372 322 jäsentä, joka tekee 41 369 jäsenen laskua per vuosi. Nyt lupaillaan tuleville 9 vuodelle 456 277 jäsenen laskua, joka tekee 50 697 jäsenen laskua per vuosi. Eli keskimäärin jäsenmäärän lasku kiihtyy 9 000 jäsenellä per vuosi. Toisaalta huippuvuosia 2010 ja 2014 kirkon jäsenmäärä laski noin 66 000 per vuosi. Eli nyt annettu arvio 2025 tilanteesta voi kirkon kannalta olla ylioptimistinen.
Neljä miljoonaa alittui 2015 lopussa. Viime vuoden lopulla jäsenmäärä oli 3,95 miljoonaa. Ehkä tänä vuonna päästään taas uudelle satatuhatluvulle. Aika nopeastihan tuo hupenee.
Oletko huomioinut kuinka pahasti (kirkon kannalta) kasteen kautta liitettyjen ja kirkon kuolleitten jäsenten ero on kasvanut?
Juopa (kuolleitten enemmyys) on kasvnut ainakin 10 vuotta ja on nyt selvästi negatiivinen. Ja kun ero näyttää vain kasvavan (ainakin 2 000/vuosi), iskee se jo viiden vuoden kuluttua yllättävän kovasti.
Väestöennuste+2025+ 5+690+988
Jos kirkon väestöosuus laskee tasaisesti joka vuosi Kirkon talousvaliokunnan keskimääräisen vuosiennusteen mukaan 50 697 jäsentä per vuosi, niin 50 prosentin väestöosuus alittuu vuoden 2037 puolivälissä. Vuoden 2037 lopussa kirkolla on 2 891 640 jäsentä, Suomen väkiluku on 5 841 730 ja kirkon väestöosuus on 49,5 prosenttia. Kirkko kuihtuu vähemmistöasemaan noin 20 vuodessa.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaenn/?tablelist=true#_ga=1.243540813.970736415.1474492087
Ruotsin+esimerkki+antaa+toivoa+siitä,+että+kun+kirkon+jäsenten+osuu+vähenee,+niin+kutistuminen+vain+kiihtyy+eikä+hidastu.+Edes+ruotsissa+ei+ole+nähty+kirkon+jäsenmäärän+laskun+hidastumista,+vaikka+siellä+ihan+kohta+alitetaan+60%.
6 vuoden päästä Ruotsin kirkkon jäsenosuus alittaa 50 prosenttia. Sen luulisi olevan täällä iso uutinen, joka laittaa meillä kirkosta eroamiseen vauhtia.
Yleisemminkin voisimme käyttää hyväksemme noita Ruotsista tulevia ilosanomia kun skenarioidaan kirkon jäsenille miten heidän järjestölleen tulee käymään;-D
Eroaan pohtiville kannattaa korostaa, ettei kuivuvaan kaivoon kannata heittää vetensä...
Uskoisin kirkon alamäen vain jyrkkenevän vuodesta 2025 eteenpäin. Silloin alkavat suuret (pääsääntöisesti kirkkoon kuuluvat) ikäluokat olla kasikymppisiä eli kupsahdella pois.
Kirkon alamäki jatkuu ja homma toimii. Tästä oiva esimerkki on kirkon propagandakoneiston pieneneminen. Kirkon työntekijöiden määrä on laskenut alle 20 000, tarkalleen 19 786. Kun rahat virrat hupenee, niin kirkon on pakko antaa periksi. Mitä vehemmän kirko praganda-agentteja maailmalla hilluu, sitä vaikeampi kirkon on puolustaa satumaailmaansa, niin päiväkodeissa, kouluissa, kuin muuallakin.
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp2?open&cid=Content4276D4
Lisäksi+2006->2011+määrä+laski+vain+prosentin+verran.+Tuon+perusteella+2011->2016+lasku+olisi+peräti+6,5%+eli+lähtenyt+hyvinkin+äkillisesti+selvään+laskuun.
Kirkolla menee vielä ihan kohtalaisesti. 3,9 miljoonaa jäsentä, melko paljon varallisuutta, laaja yhteiskuntaan ja mediaan juurtunut propagandakoneisto. Yleensä yhteiskunnallisissa asioissa on kuitenkin hyvä yrittää katsoa tulevaisuuteen. Jos ottaa huomioon, että kirkon jäsenmäärä vähenee vuodessa 30 000 - 50 000 yli yhden prosenttiyksikön ja samalla kirkollisveropotti kymmenisen miljoonaa euroa, niin kyllähän kirkon tilanne aika ankealta näyttää kymmenen vuoden kuluttua. Oikeastaan itse uskon, että suunnilleen kymmenen vuotta kirkko vielä jotenkin sinnittelee, ja sitten lähtee se todellinen alamäki, josta on nyt saatu vasta pieniä viitteitä.
Viimeistän 10 vuoden kuluttua!
Nyt seurakunissa on jouduttu leikkaamaan, mutta leikkauskauden ollessa vasta alussa, on ollut suhteellisen helppoa löytää leikkauskohteita. Löysiä on lähinä poistettu.
Se mistä kirkon piirissä puhutaan hyvin varovaisesti, on mitä on tapahtunut korjausvelalle. Se on todennäköisesti kasvanut usean vuoden aikana, ja kun sitä ruvetaan paikkaamaan, joudutaan leikkaamaan toimintakuluista hyvinkin kipeästi.
Kuvittelen, että kun tuo toteutuu, tulee kirkon piiristä kuulumaan melkoisesti kitinää ja eroakirkosta.fi:n serveri kuumenee entisestään.
Optimistina odotan kitinän alkavan oikein kunnolla jo viiden vuoden kuluttua.
Sipsejä, olutta ja mukava nojatuoli alle!
Tuntuu, että kysymys on pelkästään rahasta.
Minulla sisällöstä.
Ei jaksa enää kuunnella fariseusten mollaamista, se on käynyt
vastenmieliseksi.
Jos hyvä tarkoitus on olemassa, pitää osata katsoa asioita myös toisenpuolen näkökulmasta, miltä heistä tuntuu.
Ihmiset eivät osaa erottaa tämän ajan juutalaisia fariseuksista. Eli kysymys on rasismista, ja kiihottamisesta kansaryhmää vastaan. Tai kansaa vastaan.
Tosiaasiassa me tiedämme fariseuksista hyvin vähän. Sen mitä itse tiedän on, että heillä oli kansi koulukuntaa, ankarampi Gamaliel ja lempeämpi Hillel.
Lisäksi tarinassa on kavaltaja Juudas, joka symboloi juutalaisuutta. Pyritään kuvaamaan maailmaa vastakohtien kautta ja Juudas on se paha. Vaikka tarinassa Jeesus sanoo itse antavansa henkensä.
Historiallisesti kysymys oli puheesta, jossa kansa syytti 'piällysmiehiä' maan kavaltamisesta, eli roomalaismielisyydestä. Maan luovuttamisesta roomalaisille. Oli verotus, orjuutus ja temppeliin tuodut vieraat kuvat, kuten Rooman kotka, jotka suututtivat kansaa.
Esimerkkinä Juudas galilealaisen verokapina v.6
"Tuntuu, että kysymys on pelkästään rahasta."
Kirkolla kysymys on pelkästään rahasta. Kakki muu on pelkästään kulissia. Raha on se mitäkirkossa palvotaan.
Raha on siis väline, jonka avulla pystytään ylläpitämään kirkon johdolle kohtuullinen toimintaympäristö.
>Tuntuu, että kysymys on pelkästään rahasta.
Vielä joskus 1980-1990 -luvuilla kirkon ylimmässä johdossa (kirkkohallitus piispat) oli vielä enemmistö niitä, joiden näkemyksen mukaan kirkon tehtävä oli kristinuskon sanoman levittäminen ja kristillisten arvojen tukeminen. Nykyään tällaiset painotukset ovat kirkossa selvässä vähemmistössä.
Kirkon päätöksentekoa ja strategiaa (mm. viestintä, henkilöstöpolitiikka, ym.) ohjaa nykypäivänä yksinomaan taloudelliset realiteetit. Piispojen ja kirkkohallituksen kannalta tärkeintä on maksimoida kerätty kirkollisvero. Kaikki muu on heidän mielestään yhdentekevää. Kun tämän faktan ymmärtää, kirkon nykyinen toiminta alkaa näyttää varsin johdonmukaiselta. Kirkollisveron vuoksi kirkko on valmis uhraamaan Jumalan, Jeesuksen, synnin, jumalanpalvelukset, diakoniatyön jne tai minkä tahansa muun kirkon toimintaan perinteisesti liitetyn käsitteen tai toimituksen, jos sillä on kirkon johdon käsityksen mukaan vaarana aiheuttaa kirkollisverotulojen menetystä.
Uskon, että näemmä 10-20 vuoden päästä kirkon, joka ei A) puhu kristinuskosta mitään kirkollisveroa maksavien loukkaamisen pelossa tai B) järjestä jumalanpalveluksia tai muita kristillisiä toimituksia, jotka eivät taloudellisesti kannattavia.
"Kirkon johdolle kohtuullinen toimintaympäristö" = viinat verorahoilla aamusta iltaan?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061821695674_uu.shtml
Kirkon käsitys kohtuullisesta toimintäympäristöstä pitää sisällään piispoille 120 000 euron vuositulot. Kansa on varmaan ei mieltä piispojen kohtuullisesta toimintaympäristöstä.
Noilla palkoilla voi jo työn puolesta puhua lämpimiä köyhien ahdingosta.
Ja kun puhuu tarpeeksi, tulee autias tunne, ettei tarvitse tehdä kovin paljon. Ainakaan itse.
Älä unohda 3 000 neliömetrin työsuhdeasuntoa arkkipiispalle. Varsin kohtuullista, kun keskivertokansalainen taitaa asua jossain 50 neliön kämpässä.
Piispojen määrää kasvatettiin viimeksi 2004, kun persutettiin Espoon hiippakunta. Näin saatiin papeille enemmän "uramahdollisuuksia". Hallinnon hoitamiseen riitti vielä 1950-luvulla kuusi hiippakuntaa (ja piispaa). Nyt tarvitaan yhdeksän. Hiippakuntien ja seurakuntien välissä on vielä hallinnollinen taso nimeltä "rovastikunta", jonka tehtävä on vain nostaa osa papeista korkeampaan palkkaluokkaan "lääninrovastiksi". Läänejä on Suomessa vähemmän kun hiippakuntia, mutta "lääninrovasteja" melkein 70. Sitten on pappisasessoreita ja tuomiorovasteja ja ties mitä. Käytännössä pelkästään keino saada lisää palkkaa papeille.
Ilmeisesti digitalisaatio, viestintätekniikan ja kulkuyhteyksien kehittyminen on tehnyt kirkon johtamisesta vaikeampaa kun se kaikkialla muualla on helpottanut hallinnon työtä.
Valtionkirkon hallinto on toivottoman tehoton ja pöhöttynyt. Julkisuudessa on paljon juttua myös kirkon työilmapiiristä, joka on keskimäärin erittäin huono. Yksi juurisyy huonoon ilmapiiriin on se, että henkilöstöllä ei ole järkevää tekemistä, jolloin on aikaa kinata keskenään.
Piispoilla menee kuitenkin hyvin. Kuukausipalkka pyörii kymppitonnin kieppeillä ja edustutili on rajaton ja sen käyttö valvomatonta. Minkäänlaista tulosvastuuta ei ole. Vaikka Askolan tai Luoman (moni varmaan kysyy, että kuka h*vetin Luoma) johtamissa hiippakunnissa kirkon "markkinaosuus" laskee laskemistaan, niin potkuja ei tarvitse pelätä. Silti palkka on sama kuin yritysjohtajilla joiden menestys mitataan joka kvartaali.
"Hallinnon hoitamiseen riitti vielä 1950-luvulla kuusi hiippakuntaa (ja piispaa). Nyt tarvitaan yhdeksän."
Taisit unohtaa, että vaikka hiippakuntia on "vain" yhdeksän, piispoja on yksitoista: Turun arkkihiippakunnassa toimii arkkipiispan lisäksi arkkihiippakunnan piispa. Kenttäpiispalla puolestaan ei ole hiippakuntaa. Tosin kenttäpiispaa ei katsota ihan varsinaiseksi piispaksi. Vuosipalkkakaan ei yllä virkatoverien tasolle, se kun on vain vähän yli 80 000 €...