apua! Olen 12v tytön äiti ja haluaisin apua kun en tiedä pitäisikö minun tehdä tyttöni syömiselle jotain. Eli hän on siis kuudesluokkalainen ja harrastaa rytmistä voimistelua kilpatasolla. (7krt/v) eli urheilua löytyy lisäksi siihen kuuluu yksi balettitunti viikossa ja kehonhuoltoon liittyviä harjoituksia. Harrasti ennen myös koripalloa, mutta lopetti sen vähän alle vuosi sitten. Kotona hän on voimistelee nykyään melkein koko ajan, mutta niin hän on tehnyt aina. Hän on myös hyvin itsenäinen eli sulkee kaiken sisälleelleen, eikä kerro tunteistaan, mutta olen oppinut vähän jo lukemaan hänestä onko kaikki Ok.
Anoreksiaa ajattelin näiden syömis perusteiden takia
-kerran hänen isosiskonsa halusi jotain hänen repustaan ja hän käki hakea, mutta siskolla oli jalka murtunut joten hain sen hänen puolestaan ja löysin sieltä ainakin viisi eväs leipää pusseistaan (teen hänelle eväät voimisteluun ja myös aamupalan, koska hän ei sitä itse suostunut tekemään eikä syömään, mutta luulin hänen syövän, mutta ei ole näköjään syönyt eväitä eikä aamupalaa, koska leivät eivät olleet homeessa tms eli ne eivät olleet siellä kauan.)
-hän ei syö kotona sanoo vaan,että ei nälkä tai sano vatsan olevan kipeä.
-löysin hänen lattialta liuskan lappuja jossa päällimmäisessä luki ruoka suunnitelma muita lappuja en katsonut (hänen yksityisyytensä)
- gigitaali vaaka tallentaa lukemat ja hänen painonsa on pudonnut 3kg puollessatoista viikossa
En tiedä tarvitsisiko antaa lisää tietoa, mutta sanokaa jos tarvitsette lisää tietoa.
Kertokaa miten lapsilla anoreksian hoito (psykoterapia,ravitsemus neuvonta??) ja viekö se aikaa koululta. Kiitos jo valmiiksi!
Anoreksiaa ajattelin näiden syömis perusteiden takia
-kerran hänen isosiskonsa halusi jotain hänen repustaan ja hän käki hakea, mutta siskolla oli jalka murtunut joten hain sen hänen puolestaan ja löysin sieltä ainakin viisi eväs leipää pusseistaan (teen hänelle eväät voimisteluun ja myös aamupalan, koska hän ei sitä itse suostunut tekemään eikä syömään, mutta luulin hänen syövän, mutta ei ole näköjään syönyt eväitä eikä aamupalaa, koska leivät eivät olleet homeessa tms eli ne eivät olleet siellä kauan.)
-hän ei syö kotona sanoo vaan,että ei nälkä tai sano vatsan olevan kipeä.
-löysin hänen lattialta liuskan lappuja jossa päällimmäisessä luki ruoka suunnitelma muita lappuja en katsonut (hänen yksityisyytensä)
- gigitaali vaaka tallentaa lukemat ja hänen painonsa on pudonnut 3kg puollessatoista viikossa
En tiedä tarvitsisiko antaa lisää tietoa, mutta sanokaa jos tarvitsette lisää tietoa.
Kertokaa miten lapsilla anoreksian hoito (psykoterapia,ravitsemus neuvonta??) ja viekö se aikaa koululta. Kiitos jo valmiiksi!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sanoisin että. Käykää läääkärissä
Voi kun saisit välittömän ja luontevan puheyhteyden tyttäreesi !
En näe samana asiana sitä, että on itsenäinen ja sulkee kaiken sisälleen !
Itsenäinen voi olla vilkas ja avoinkin. Miksi tyttäresi mahtaa sulkea kaiken sisälleen ?
Ei tarvitse vuorovaikutusta aloittaa vaikeimmasta päästä eli puhua tunteista, voi aloittaa puhumalla yleensä asioista ja tapahtumista hänen elämässään, osoittaa, että on kiinnostunut. Kun saa luontevan vuoropuhelun toimimaan, voisiko sitten ottaa esille mahdolliseen anorexiaongelmaan….?
Jos tilanne on jotenkin ajautunut siihen, ettei paljon puhuta, voisiko tyttäresi olla saanut käsityksen, ettei hänen asiansa vanhempia kiinnostakaan ?
Eikös koulussa ole kouluterveydenhoitajaa ?
Ongelman psyykkiset puolet pitänee ensin selvittää, jos ongelma on olemassa.
Kyllä nuoret aika hyvin tietää, mitä on terveellinen ruoka ja kuinka paljon syödään vrk:ssa.
Ihana olet, että lämpimästi välität. Asiaan kai on hienotunteisesti tartuttava ennenkuin se lähtee lapasesta.
Toivon parasta sinulle ja lahjakkaalle tyttärellesi !
12-vuotiaat kasvuiässä olevat tuskin ymmärtää kuinka tärkeää on syödä monipuolisesti, että myöhemminkin elämässä on luusto ja lihakset kunnossa.
Yksi valmiiksi alipainoinen kun sanoo kaverille, että kesäksi on pakko laihduttaa viisi kiloa niin hysteria leviää heti muihinkin kuin tauti. Paha juttu että nykyään kauneusihanne nuorisolla on "kävelevä röntgenkuva" !
Se on vakava ongelma. Mielikuvat olisi saatava muuttumaan ja nuorten itsetunto nousemaan.
Ei alipaino takaa onnea. On olemassa elämänarvoja, joita ei vaa'alla mitata.
Painoindeksit ei ole tästä maailmasta.