Ken saa pistoolin toimii johtaja sanoi Uotila

Viime sodissa suomalaisia joukkoja johti suuri määrä eläkeikäisiä upseereita, eivätkä lainkaan huonosti. Eniten taisi tulla kritiikkiä nuorempien upseereiden toiminnasta. Siihen viittasi Väinö Linnakin pistämällä alikersantti Antti Rokan suuhun seuraavat sanat: "Kuule nyt Kariluoto! Sie oot nuor poika ja siul on viel sellasii urheusmielalloi. Sie pyrit sankartöitä tekemää."

Sitä paitsi ammattisotilaiden eläkeikä on eri asia kuin asevelvollisuuden korkein ikä. Jo eläkkeelle siirtynytkin upseeri voidaan määrätä johtamaan joukkoja sodan aikana.

Juu se voi olla että ikä ei ole yhteinen määre eläköitymiselle. Aiemmin tuo ymmärrettiin, mutta nykyisin ymmärrys käytännön asioihin päätöksenteossa on kovin kadoksissa. Mahtaisiko johtua siitä että niitä tekee kokemattomat kirjoituspöytä nikkarit ,kaikkitietävinä ukko ylijumalan asenteella.

No .. Lähtökohtaisesti in kuitenkin niin että työeläkkeistä ei päätä politikot. Työeläkevarat ovat palkansaajin varoja joita myös päättää palkansaaja tahot loppupelissä. Eli myös siitä milloin eläkettä aletaan maksamaan.

Eläkekassat on kasattu aloittain ja lähtökohtaisesti niiden synnyn puitteissa on joillain aloilla eläke ikä ollut yllättävän alhainen ,koska varhaisessa vaiheessa ei niinkään puntaroitu kassojen kestävyyttä kuin tarvetta. Niinpä eläkkeiden maksu perusteita iän perusteella on tarkistettu .Joillain aloilla kuten militäriän puitteissa osin huomioitiin elin ajan odote, joka vaikutti mm. ilmavoimissa eläköitymisikää alentaen ,varsinkin kun kun alalla oli entisiä sotilas lentäjiä joiden aktiivi ura juonti ww2:n ajalta. Tosin tuossa suhteessa Suomessa oli myös lentokoneen valmistusta jonka puitteissa henki oli edelleen höllässä koelentäjillä, joten perustetta eläkeiän alhaisuudelle oli.

Niinpä eri aloja onkin verrattava ja elinajan ,että potenttiaalisen työ iän puitteissa ammattiin ja sen tuomiin rasitteisiin. Ministeri pärjää varsin hyvin 80 vuotiaaksi jollei nuppi petä mutta toisin on metsätyömiehen laita joka huhkii aamuta iltaan umpi mettässä ,paistoi aurinko ,tuli vettä, lunta tai räntää. Edellytykset selvitä töistä on hyvin erillaiset fyysisissä puitteissa eri aloilla ja näiden seikkojen ,kuten myös henkisen puolen kuormittavuuden vaikutukset työikään on jäänyt erittäin vähälle huomiolle ,ellei jopa huomiotta eläkeiän määrittämisen suhteen eläkeiästä puhuttaessa. Niinpä tuollaisia pyrkimyksiä yhtenäiseen vielä korkeampaan eläkeikään pyrkimyksiä voidaan pitää vastuuttomina ja tosiolojen vastaisena .Varsinkin kun hyvin tiedetään että ihmiset eivät tule työllistymään nykyisenkään eläkejärjestelmän puitteissa eläkeikään. Se on erittäin harvinaista ja syytä että näin on ihmiset roikkuvat työttöminä viimeiset työvuodet johon vaikuttaa vahvasti se että työvoimaa on tarjolla yli tarpeen ja työmarkkinoilla valitaan työntekijät .Niinpä ikä karttumista ei haluta maksaa eikä huoleksi ottaa ikääntyviä joille saattaa ilmetä iän tuomia työ rajoitteita. Niinpä Suomen työmarkkinoilla yli 50 :nen on ikävä kyllä hylky tavaraa. Näin ollen eläkkeen nostolle ei ole minkäänlaisia käytännön perusteita ,mutta sen sijaan eläköitymisen valvonnalle on ,siinä suhteessa että ihmiset eläköityvät silloin kun työllistyminen lakkaa eivätkä roiku tyhjän päällä työttöminä kuten nyt tapahtuu. Painetta on siis päinvastaiseen suuntaan eli eläkeiän laskemiseen.