Suurmoskeijalla ei tekemistä uskonnonvapauden kans

"Usein suurmoskeijaan vedotaan uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden nimissä. Käytännössä sillä ei ole mitään tekemistä näiden kanssa. Suurmoskeija on poliittinen hanke, jossa päällimmäisenä tavoitteena on tukea yhtä poliittisen islamin tavoitteista: pyrkimystä tuoda uskonnon symboleja näkyvämmin Eurooppaan. Juuri tämän vuoksi harvemmin kuullaan muslimien suurin joukoin tukevan hanketta. Kaikki suurmoskeijan puolustajat eivät tietenkään tue poliittista islamia ja saattavat vilpittömästi vastustaa sitä, mutta hankkeen onnistuessa voittaja on silti poliittinen islam", kirjoittaa kuntavaaliehdokkaana ollut vasemmistoaktivisti Binar Mustafa blogissaan.

Pääkaupunkiseudulla on jo kymmeniä pieniä moskeijoita, joita kutsutaan myös rukoushuoneiksi. Puuttuuko siis Suomesta uskonnonvapaus jos suurmoskeijaa ei ole? Saudi-Arabiassa on lukuisia suurmoskeijoita. Toteutuuko uskonnonvapaus paremmin Saudi-Arabiassa, jossa on suurmoskeijoita vai Helsingissä, jossa ei ole suurmoskeijoita?

"Maassa (Saudi-Arabia) ei toimi laillisia poliittisia puolueita. Helmikuussa 2001 aktivistit suunnittelivat puoluetta ja perustivat sille nettisivun, mutta heidät pidätettiin.
Hyvin tiukka, myös ulkomaalaisiin sovellettava islamilainen lainsäädäntö on käytössä. Islamin lain wahhabilaisesta tulkinnasta johtuen maan ihmisoikeustilannetta on pidetty yhtenä maailman huonoimmista. ... Muut uskonnot kuin islam eivät ole sallittuja, ja monia Saudi-Arabiaan ulkomailta saapuneita on vangittu ja karkotettu jopa yksityisestä kristinuskon harjoittamisesta", kertoo Wikipedia.

Binar kääntää blogiinsa tunnetun uskonoppineen Sheikh Mohammed Khair Tarshan perusteellisesti listaamiaan moskeijoiden tavoitteita viitaten islamilaisiin lähteisiin:

"Tarshan kertoo moskeijan yleisistä tavoitteista seuraavaa: moskeijan tärkeimpänä tehtävänä on kutsua ihmisiä mukaan moskeijan toimintaan, levittää uskonnon sanomaa ja luoda islamilaisen yhteiskunnan pohja. Moskeijan tavoitteena on levittää islamilaista ajattelutapaa, arvoa ja sielua. Tarshanin sanojen mukaan moskeija on uskonnollisten tieteiden opetuslaitos ja jihadin kasvattamisen lähde. Historiallisesti moskeijaa on käytetty kuin eduskuntaa, ja näin tulisi jatkaa. Moskeijoiden tulisi ohjeistaa mikä on oikein ja väärin.

Islamin opeissa muslimi on velvollinen rukoilemaan ainostaan perjantairukouksen moskeijassa. Kun rukouksissa on yleensä neljä rakatia (liikesarjaa), niin perjantairukouksessa on vain kaksi, jotta loput kaksi rakatia korvataan imaamin saarnalla. Perjantairukouksen jälkeen imaami siis pitää saarnan. Saarnojen sisällöstä kiinnostuneet voivat esim. YouTubessa kuunnella esimerkkejä imaamien saarnoista ympäri maailman. Niissä tarjoutuu suora vastaus väitteelle, että moskeijassa ei radikalisoiduta."



Suurmoskeijan haitat koko maan yleiselle turvallisuudelle ovat ilmeiset. Poliittisen islamin asiantuntija, Alan Salehzadeh on todennut, että "Kalasatamaan kaavailtu suurmoskeija on muslimiveljeskunnan ajama projekti."

Ranska sulkee jo myös pienempiä moskeijoita vaarallisten poliittisten ideoiden levittämisen takia. Ranska on sulkenut jo 20 moskeijaa vuoden 2015 Pariisin terrori-iskujen jälkeen.