- aukio jonka edustalle tulevalle nurmikentälle on tulossa myös aiheen mukaan Sananvapauden muistohauta - punatiilestä holvattu kuoppa joka kestää sekä skeittailua, oleilua ja kusemistakin! On sen verran syvännettä että mm. voi toimia hulevesialtaana sateella ja muuten avomallisena pisuaarina sekä kyykkien että seisten!
Näin meillä Helsingissä onkin Töölönlahden Kansalaisaukion - sen sivuaukion joka nimetty Sananvapauden aukioksi ja sen uuden turhan kirjaston satojen miljoonien satsauksen ja luomuksen eteen tulevalle nurmikolle on päätetty nyt tilata taidetta joka on maakuoppa tiilestä tehtynä ja vuorattuna - joka nimetään uudella tavalla joko "sananvapauden haudaksi" tai myös nimi "Orvon sananvapauden hauta" olisi sopiva nimen kantajan asenteen mukaiseksi alkaen 2015 esittäminen sanan-ja ilmaisun jopa ajattelun vapauden rajoittamisen esityksiään mamu- ja loisija-asioissa jotka kaikkien tulee muistaa - ja siksi Sananvapauden hauta- monumentti olisi pysyvämpi muisto tästä aikakaudesta!
Tällä lailla.
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005179128.html
"VR:n makasiinien rauniot jyrätään Töölönlahdelta – tilalle tulee muistokuoppa, joka kuvaa ”aika-avaruuden taipumaa massan ympärillä”
VR:n makasiinit ovat olleet riesa Töölönlahden suunnittelussa jo pian 20 vuoden ajan. Nyt rakennusten viime rippeet aiotaan raivata pois.
Kaisu Moilanen HS
Julkaistu: 21.4. 10:48 , Päivitetty: 21.4. 12:24
Makasiiniraunio aiotaan raivata lopullisesti pois Helsingin Töölönlahden paraatipaikalta.
Raunion tilalle on suunnitteilla lasten leikkipaikka, puita ja punatiilistä tehty muistomerkki.
Rakennusten rippeet ovat tällä hetkellä suojapeitteen alla: ”tiilimuuri on romahdusvaarassa ja rauniot keräävät asiatonta käyttöä”, Helsingin kaupungin teettämät tutkimukset osoittavat. Muun muassa asunnottomat ovat majoittuneet tiilimuurien suojaan.
Helsingin kaupunki ei pidä raunion jäljelle jääneiden osien säilyttämistä vaihtoehtona.
”Kyllähän siitä jotain voisi käyttää, mutta se pitäisi käytännössä koteloida. Siinä herää kyllä kysymys, että olisiko sille rahalle muutakin käyttöä”, sanoo projektinjohtaja Päivi Etelämäki Helsingin kaupungin kiinteistövirastosta.
Kaupunki varastoi jatkokäyttöä ajatellen aikoinaan Viikkiin 140 000 tiiltä makasiinit tuhonneen tulipalon jäljiltä. Tiilet on todettu huonokuntoisiksi.
”Tiilet eivät ole säänkestäviä ja lisäksi niissä on runsaita määriä myrkyllistä kivihiilipikeä”, Etelämäki sanoo.
Elävän kaupunkikulttuurin symboliksi 1990-luvulla nousseet makasiinirakennukset paloivat vuonna 2006, vain kolme päivää ennen niiden purkutuomion täyttöön panoa.
Rakennuksille oli annettu purkutuomio neljä vuotta aiemmin Töölönlahden suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Rauniot on kuitenkin suojeltu, joten asemakaavan mukaan osa niistä pitäisi säilyttää.
Alueen suunnitteluun on kohdistunut paljon intohimoa ja odotuksia. Alue on näkyvällä paikalla Helsingin keskustassa, mutta se oli eräänlaista joutomaata vielä 2000-luvun alussa.
Matkan varrella on moni asia mennyt mönkään.
1800–1900-lukujen vaihteessa rakennetuille makasiineille alkoi kehittyä monipuolista kansalaistoimintaa 1990-luvulla: klubeja, taidenäyttelyitä, kirpputoreja.
Makasiinit olivat juuri sitä omaehtoista ja yhteisöllistä kaupunkielämää, mitä nyt tuetaan muun muassa Kalasatamassa.
Töölönlahden suunnitelman lähtökohtana Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa oli kuitenkin makasiinien purkaminen – alueelle haluttiin musiikkitalo, eikä sen katsottu mahtuvan makasiinien rinnalle.
Makasiineja puolustamaan nousi kansanliike, jollaista ei ole Helsingissä kaupunkisuunnittelun saralla sen koomin nähty. Valtuustoon nousi kaupunginvaltuutettuja makasiiniliikkeestä ja alueen puolesta järjestettiin mielenosoituksia.
Virasto päätyi lopulta rukkaamaan Töölönlahden suunnitelmaa myönnytyksenä kansanliikkeelle: pienelle osalle makasiineja tehtiin suojelumerkintä.
Suojelumerkintä, joka sitoo Helsingin kaupunkia edelleen, muuttui tulipalon jälkeen merkityksettömäksi ja turhaksi, sillä myrkyllisille raunioille on ollut hyvin vaikeaa keksiä sopivaa käyttötarkoitusta.
Nyt Helsingin kaupunki tulee hakemaan uutta poikkeusmenettelyä alueen suunnittelussa, muuten raunioita ei voi purkaa.
Raunion muistomerkiksi jää taiteilija Akseli Leinosen teos ”Massa”, joka on 12 metriä leveä ja pitkä neliö maan pinnalla.
Keskellä neliötä on kuoppa tai ”aika-avaruuden taipuma massan ympärillä”, kuten Leinonen sanoo. Leinosen teos on tarkoitettu käyttöön: siinä voi istua ja oleilla.
”Voi myös skeitata, mutta se voi olla hankalaa niiden tiilien reunojen vuoksi.”
Teos tehdään punatiilistä, mutta ei makasiinien punatiilistä, ne eivät kestäisi sitä."
Näin meillä Helsingissä onkin Töölönlahden Kansalaisaukion - sen sivuaukion joka nimetty Sananvapauden aukioksi ja sen uuden turhan kirjaston satojen miljoonien satsauksen ja luomuksen eteen tulevalle nurmikolle on päätetty nyt tilata taidetta joka on maakuoppa tiilestä tehtynä ja vuorattuna - joka nimetään uudella tavalla joko "sananvapauden haudaksi" tai myös nimi "Orvon sananvapauden hauta" olisi sopiva nimen kantajan asenteen mukaiseksi alkaen 2015 esittäminen sanan-ja ilmaisun jopa ajattelun vapauden rajoittamisen esityksiään mamu- ja loisija-asioissa jotka kaikkien tulee muistaa - ja siksi Sananvapauden hauta- monumentti olisi pysyvämpi muisto tästä aikakaudesta!
Tällä lailla.
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005179128.html
"VR:n makasiinien rauniot jyrätään Töölönlahdelta – tilalle tulee muistokuoppa, joka kuvaa ”aika-avaruuden taipumaa massan ympärillä”
VR:n makasiinit ovat olleet riesa Töölönlahden suunnittelussa jo pian 20 vuoden ajan. Nyt rakennusten viime rippeet aiotaan raivata pois.
Kaisu Moilanen HS
Julkaistu: 21.4. 10:48 , Päivitetty: 21.4. 12:24
Makasiiniraunio aiotaan raivata lopullisesti pois Helsingin Töölönlahden paraatipaikalta.
Raunion tilalle on suunnitteilla lasten leikkipaikka, puita ja punatiilistä tehty muistomerkki.
Rakennusten rippeet ovat tällä hetkellä suojapeitteen alla: ”tiilimuuri on romahdusvaarassa ja rauniot keräävät asiatonta käyttöä”, Helsingin kaupungin teettämät tutkimukset osoittavat. Muun muassa asunnottomat ovat majoittuneet tiilimuurien suojaan.
Helsingin kaupunki ei pidä raunion jäljelle jääneiden osien säilyttämistä vaihtoehtona.
”Kyllähän siitä jotain voisi käyttää, mutta se pitäisi käytännössä koteloida. Siinä herää kyllä kysymys, että olisiko sille rahalle muutakin käyttöä”, sanoo projektinjohtaja Päivi Etelämäki Helsingin kaupungin kiinteistövirastosta.
Kaupunki varastoi jatkokäyttöä ajatellen aikoinaan Viikkiin 140 000 tiiltä makasiinit tuhonneen tulipalon jäljiltä. Tiilet on todettu huonokuntoisiksi.
”Tiilet eivät ole säänkestäviä ja lisäksi niissä on runsaita määriä myrkyllistä kivihiilipikeä”, Etelämäki sanoo.
Elävän kaupunkikulttuurin symboliksi 1990-luvulla nousseet makasiinirakennukset paloivat vuonna 2006, vain kolme päivää ennen niiden purkutuomion täyttöön panoa.
Rakennuksille oli annettu purkutuomio neljä vuotta aiemmin Töölönlahden suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Rauniot on kuitenkin suojeltu, joten asemakaavan mukaan osa niistä pitäisi säilyttää.
Alueen suunnitteluun on kohdistunut paljon intohimoa ja odotuksia. Alue on näkyvällä paikalla Helsingin keskustassa, mutta se oli eräänlaista joutomaata vielä 2000-luvun alussa.
Matkan varrella on moni asia mennyt mönkään.
1800–1900-lukujen vaihteessa rakennetuille makasiineille alkoi kehittyä monipuolista kansalaistoimintaa 1990-luvulla: klubeja, taidenäyttelyitä, kirpputoreja.
Makasiinit olivat juuri sitä omaehtoista ja yhteisöllistä kaupunkielämää, mitä nyt tuetaan muun muassa Kalasatamassa.
Töölönlahden suunnitelman lähtökohtana Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa oli kuitenkin makasiinien purkaminen – alueelle haluttiin musiikkitalo, eikä sen katsottu mahtuvan makasiinien rinnalle.
Makasiineja puolustamaan nousi kansanliike, jollaista ei ole Helsingissä kaupunkisuunnittelun saralla sen koomin nähty. Valtuustoon nousi kaupunginvaltuutettuja makasiiniliikkeestä ja alueen puolesta järjestettiin mielenosoituksia.
Virasto päätyi lopulta rukkaamaan Töölönlahden suunnitelmaa myönnytyksenä kansanliikkeelle: pienelle osalle makasiineja tehtiin suojelumerkintä.
Suojelumerkintä, joka sitoo Helsingin kaupunkia edelleen, muuttui tulipalon jälkeen merkityksettömäksi ja turhaksi, sillä myrkyllisille raunioille on ollut hyvin vaikeaa keksiä sopivaa käyttötarkoitusta.
Nyt Helsingin kaupunki tulee hakemaan uutta poikkeusmenettelyä alueen suunnittelussa, muuten raunioita ei voi purkaa.
Raunion muistomerkiksi jää taiteilija Akseli Leinosen teos ”Massa”, joka on 12 metriä leveä ja pitkä neliö maan pinnalla.
Keskellä neliötä on kuoppa tai ”aika-avaruuden taipuma massan ympärillä”, kuten Leinonen sanoo. Leinosen teos on tarkoitettu käyttöön: siinä voi istua ja oleilla.
”Voi myös skeitata, mutta se voi olla hankalaa niiden tiilien reunojen vuoksi.”
Teos tehdään punatiilistä, mutta ei makasiinien punatiilistä, ne eivät kestäisi sitä."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miksi siis ei itse Pää-Orpo kykypuolueesta ollut jo uuden keskustakirjaston peruskiven" muurauksessa vaan tätä taistelijaa sijaisti Kok- uppeloinen Grahn Laasonen koko herkän leikkaajan ominaisuudellaan syksyllä 2016!
Mutta ehkäpä tuo päähenkilö ja nimensä aukion hautamuistomerkille antava Orpo-urpo on mukana kun se kohde vihitään ja juhlitaan kansan varoilla muistoihimme ajasta kun Orpo ja kumppanit tumpeloivat sekä halitusohjelman että maahanmuuton ja pakolaisasiat ja siinä samalla maan sananvapauden koko idean!
http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002902941.html
Keskustakirjaston yhteyteen Sananvapauden aukio
Opetus- ja -kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kertoi aukion nimestä Helsingin keskustakirjaston peruskiven muuraustilaisuudessa tiistaina.
Onko siellä oikeasti sananvapaus muilla kuin viherpunikeilla?
Päätön on jo tehty!
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-009200/kklk-2015-7/
Keskustakirjaston, Sanomatalon ja Töölönlahdenkadun rajaaman aukion nimeäminen
Päätös
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta esitti kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja sen kautta nimistötoimikunnalle Keskustakirjaston, Sanomatalon/Eero Erkon kadun ja Töölönlahdenkadun rajaaman aukion nimeämistä Sananvapauden aukioksi.
Keskustakirjasto avataan Kansalaistorin reunalle joulukuussa 2018. Sen läheisyydessä on useita median toimijoita ja eteläisenä naapurina toisen merkittävän tiedonvälitysorganisaation toimitalo. Keskustakirjasto, Sanomatalo ja Töölönlahdenkatu rajaavat kolmion, josta muodostuu kaupunkiin uusi aukio. Suurin osa aukiosta sijaitsee Keskustakirjaston tontilla (asemakaava nro 10920, kortteli 2014, 29.11.2013 yhdistetty tontti numero 5), ja se tullaan rakentamaan kiinteänä osana kirjastoa.
Sananvapaus ja siihen liittyvä oikeus tiedonsaantiin on perusarvo, jota yleiset kirjastot ovat Suomessa edustaneet ja puolustaneet perustamisestaan 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Sensuuri on ollut yleisten kirjastojemme historiassa harvinainen poikkeus, eikä siitä ole nykypäiviltä näyttöä. Myös Sanomatalon edustama vapaa lehdistö ja muu media ovat suomalaisen yhteiskunnan olennaista perustaa. Sananvapautta painottava paikannimi sopisi erinomaisesti satavuotista itsenäisyyttä juhlistavan Keskustakirjasto-merkkihankkeen yhteyteen.
Aukion nimeäminen Sananvapauden aukioksi olisi kaupungilta kannanotto aikana, jolloin sananvapauden rajoja myös koetellaan yhteiskunnallisen keskustelun kiihtyessä.
Nimi Sananvapauden aukio liittyisi luontevasti myös jo vakiintuneeseen Kansalaistorin nimeen sekä merkittävän sananvapauden puolustajan mukaan nimetyn Eero Erkon kadun nimeen.
Aukiosta tulee vilkas risteyskohta, nimi ja sen viesti tavoittaisivat päivittäin tuhansittain ihmisiä. Keskustakirjaston päiväkävijämääräksi arvioidaan keskimäärin 10 000 henkeä, ja tälle aukiolle avautuva sisäänkäynti on arvioitu rakennuksen vilkkaimmaksi.
Nimi ja sen tuomat velvoitteet voidaan vielä ottaa huomioon jatkosuunnittelussa esimerkiksi luomalla aukiolle vapaan sanan foorumi.
Kaupunginkirjasto on tiedustellut Sanoma Oy:n näkemystä aukion nimeämisestä.
Ruotsiksi nimi olisi Yttrandefrihetsplatsen.
Tuula Haavisto: Esittelijä muutti ehdotustaan seuraavasti:
Kappaleen 2 alku uudessa muodossa: Keskustakirjasto avataan Kansalaistorin reunalle joulukuussa 2018. Sen läheisyydessä on useita median toimijoita ja eteläisenä naapurina toisen merkittävän tiedonvälitysorganisaation toimitalo. Keskustakirjasto, Sanomatalo ja Töölönlahdenkatu rajaavat kolmion, josta muodostuu kaupunkiin uusi aukio.
Kappale 5 uudessa muodossa: Nimi Sananvapauden aukio liittyisi luontevasti myös jo vakiintuneeseen Kansalaistorin nimeen sekä merkittävän sananvapauden puolustajan mukaan nimetyn Eero Erkon kadun nimeen.
Lautakunta hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen yksimielisesti.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta esittää kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja sen kautta nimistötoimikunnalle Keskustakirjaston, Sanomatalon/Eero Erkon kadun ja Töölönlahdenkadun rajaaman aukion nimeämistä Sananvapauden aukioksi.
Keskustakirjasto avataan Kansalaistorin reunalle joulukuussa 2018. Sen naapurina on toisen merkittävän tiedonvälitysorganisaation Sanomatalo. Nämä rakennukset ja Töölönlahdenkatu rajaavat kolmion, josta muodostuu kaupunkiin uusi aukio. Suurin osa aukiosta sijaitsee Keskustakirjaston tontilla (asemakaava nro 10920, kortteli 2014, 29.11.2013 yhdistetty tontti numero 5), ja se tullaan rakentamaan kiinteänä osana kirjastoa.
Sananvapaus ja siihen liittyvä oikeus tiedonsaantiin on perusarvo, jota yleiset kirjastot ovat Suomessa edustaneet ja puolustaneet perustamisestaan 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Sensuuri on ollut yleisten kirjastojemme historiassa harvinainen poikkeus, eikä siitä ole nykypäiviltä näyttöä. Myös Sanomatalon edustama vapaa lehdistö ja muu media ovat suomalaisen yhteiskunnan olennaista perustaa. Sananvapautta painottava paikannimi sopisi erinomaisesti satavuotista itsenäisyyttä juhlistavan Keskustakirjasto-merkkihankkeen yhteyteen.
Aukion nimeäminen Sananvapauden aukioksi olisi kaupungilta kannanotto aikana, jolloin sananvapauden rajoja myös koetellaan yhteiskunnallisen keskustelun kiihtyessä.
Nimi Sananvapauden aukio liittyisi luontevasti myös jo vakiintuneeseen Kansalaistorin nimeen.
Aukiosta tulee vilkas risteyskohta, nimi ja sen viesti tavoittaisivat päivittäin tuhansittain ihmisiä. Keskustakirjaston päiväkävijämääräksi arvioidaan keskimäärin 10 000 henkeä, ja tälle aukiolle avautuva sisäänkäynti on arvioitu rakennuksen vilkkaimmaksi.
Nimi ja sen tuomat velvoitteet voidaan vielä ottaa huomioon jatkosuunnittelussa esimerkiksi luomalla aukiolle vapaan sanan foorumi.
Kaupunginkirjasto on tiedustellut Sanoma Oy:n näkemystä aukion nimeämisestä.
Ruotsiksi nimi olisi Yttrandefrihetsplatsen.
§
Esittelijä
Maankäyttö- ja rakennuslain 55 §:n mukaan asemakaavassa