NYT KUN TROPELLIT ON PYÖRITELTY, NIIN SIIRRYTÄÄKKÖ MERIMETSOIHIN,AIHE JOSSA ON OPPIRIITOJA, NIIHIN TIETENKIN VOI OSALLISTUA MUTTA LAPPAJÄRVELLÄ ON OSATTU TÄLLÄISET ASIAT OSATTU HOITAA ITSE.
ASIANTUNTIJOIDEN VÄITTÄMÄT.
Tutkija: Merimetso saattaa siirtyä sisämaahan
Rannikolla maisema- ja hajuhaittoja aiheuttavat merimetsot siirtyvät tutkijan mukaan todennäköisesti sisämaahan.
Merimetsojen hävittäminen
28.3.2017 klo 08:10päivitetty 28.3.2017 klo 08:12 On väistämätöntä, että merimetso siirtyy sisämaahan, jos kantaa ei rajoiteta, tutkija Mari Pohja-Mykrä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista sanoo.
Mikkola-Roosin mukaan esimerkiksi Vanajavesi ja Mallasvesi ovat mahdollisia pesimäjärviä, koska niillä on jo oleskellut merimetsoja. Samoin Lahden Vesijärvi on mahdollinen kohde.
Luonnonsuojeluliitto: Tuskin muuttavat
Sen sijaan Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola kyseenalaistaa arvion merimetsojen muuttohalusta.
– Se olisi teoriassa mahdollista, mutta linnut olisivat voineet muuttaa sisämaahan jo aiemmin. Suomen yli muuttaa säännöllisesti Vienanmeren merimetsoja. Tiedetään, että merimetsoja oli sotien välisenä aikana Laatokalla, Veistola sanoo.
Erityisasiantuntija Tapani Veistola
Veistolan mukaan Suomen järvet saattavat olla liian pieniä ruokkimaan merimetsoja. Ruotsissa merimetsot pesivät etelän isoilla järvillä
Mistä on kyse?
Suomen merimetsojen mahdollinen muutto sisämaan järville puhuttaa tutkijoita.
Suomen ympäristökeskuksesta arvioidaan, että muutto on mahdollinen.
Luonnonsuojeluliitossa ei pidetä muuttoa kovin todennäköisenä.
Leviääkö merimetso rannikoilta sisämaahan vai ei? Vastaus kysymykseen riippuu siitä, keneltä kysyy.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Mari Pohja-Mykrä arvioi tiistaina Ylen haastattelussa, että merimetsot saattavat siirtyä lähivuosina uusille seuduille Suomen sisäosiin. Merimetsoihin perehtynyt Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos sanoo olevansa samaa mieltä.
– Nykykeväiden tilanteessa se on mahdollista. Jos keväät ja kesät lämpenevät ja jäiden lähtö aikaistuu, merimetso voi alkaa pesiä eteläisen Suomen järvillä. Merimetso pesii vasta, kun jääyhteys pesimäsaareen on katkennut ja kettu tai muut nisäkäspedot eivät pääse häritsemään pesintää, Mikkola-Roos sanoo.
Jos keväät ja kesät lämpenevät ja jäiden lähtö aikaistuu, merimetso voi alkaa pesiä eteläisen Suomen järvillä.
Vanhempi tutkija Markku Mikkola-RoosLuonnonsuojeluliitto: Tuskin muuttavat
ASIANTUNTIJOIDEN VÄITTÄMÄT.
Tutkija: Merimetso saattaa siirtyä sisämaahan
Rannikolla maisema- ja hajuhaittoja aiheuttavat merimetsot siirtyvät tutkijan mukaan todennäköisesti sisämaahan.
Merimetsojen hävittäminen
28.3.2017 klo 08:10päivitetty 28.3.2017 klo 08:12 On väistämätöntä, että merimetso siirtyy sisämaahan, jos kantaa ei rajoiteta, tutkija Mari Pohja-Mykrä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista sanoo.
Mikkola-Roosin mukaan esimerkiksi Vanajavesi ja Mallasvesi ovat mahdollisia pesimäjärviä, koska niillä on jo oleskellut merimetsoja. Samoin Lahden Vesijärvi on mahdollinen kohde.
Luonnonsuojeluliitto: Tuskin muuttavat
Sen sijaan Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola kyseenalaistaa arvion merimetsojen muuttohalusta.
– Se olisi teoriassa mahdollista, mutta linnut olisivat voineet muuttaa sisämaahan jo aiemmin. Suomen yli muuttaa säännöllisesti Vienanmeren merimetsoja. Tiedetään, että merimetsoja oli sotien välisenä aikana Laatokalla, Veistola sanoo.
Erityisasiantuntija Tapani Veistola
Veistolan mukaan Suomen järvet saattavat olla liian pieniä ruokkimaan merimetsoja. Ruotsissa merimetsot pesivät etelän isoilla järvillä
Mistä on kyse?
Suomen merimetsojen mahdollinen muutto sisämaan järville puhuttaa tutkijoita.
Suomen ympäristökeskuksesta arvioidaan, että muutto on mahdollinen.
Luonnonsuojeluliitossa ei pidetä muuttoa kovin todennäköisenä.
Leviääkö merimetso rannikoilta sisämaahan vai ei? Vastaus kysymykseen riippuu siitä, keneltä kysyy.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Mari Pohja-Mykrä arvioi tiistaina Ylen haastattelussa, että merimetsot saattavat siirtyä lähivuosina uusille seuduille Suomen sisäosiin. Merimetsoihin perehtynyt Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos sanoo olevansa samaa mieltä.
– Nykykeväiden tilanteessa se on mahdollista. Jos keväät ja kesät lämpenevät ja jäiden lähtö aikaistuu, merimetso voi alkaa pesiä eteläisen Suomen järvillä. Merimetso pesii vasta, kun jääyhteys pesimäsaareen on katkennut ja kettu tai muut nisäkäspedot eivät pääse häritsemään pesintää, Mikkola-Roos sanoo.
Jos keväät ja kesät lämpenevät ja jäiden lähtö aikaistuu, merimetso voi alkaa pesiä eteläisen Suomen järvillä.
Vanhempi tutkija Markku Mikkola-RoosLuonnonsuojeluliitto: Tuskin muuttavat
Vastaukset 4
Vanhimmat
En tiedä onko tämä kansan kiihotusta josta saa tuomion, Mutta sen verran olen asiaa seurannut että asiaan pitää puuttua ensimmäisenä itse. Mielestäni merimetso käyttäytyy kuin mehiläinen, joka etsii hyvän hunajapaikan, niin se ilmoittaa muille ,että tulkaa tänne. Merimetso käyttäytyy samalla lailla. Ensin tulee 2- 6 Merimetsoa alueelle, jotka tarkkailee aluetta. Tähän kohtaan pitää iskeä, Näistä tulee poistaa 1.päivässä sillä vanhalla hyväksi todetulla menetelmällä. Kaikkea ei saa kerralla poistaa, vaan se viimeinen pitää päästää menemään kertomaan muulle populaatiolle, ettei sinne kannata mennä. Muuten voitte saada 300 linnun populaation yhdessä yössä Kärnänsaareen,ja silloin olette myöhässä. ps.jos kiinni jää niin se ei on kuin noin 230e /lintu ,no lisäksi sakko ja ? valtiolle. Mutta kyllä pitää kalastuskunnasta ja metsästysseurasta löytyä sen verran Halkosaari pato henkeä löytyä, ps.käykää ongella ja seurailkaa
EIPÄ TÄSSÄ NYT MUUTA,KUIN NOSTAA VÄHÄ JUTTUA YLEMMÄS ,ETTEI ASIA UNOHDU. AIHEESTA LÖYTYY HYVIÄ VIDEOITA YOUTYBE.STA HAULLA MERIMETSOT. VAASA FOORUMILLA OLEN VÄHÄN YRITTÄNYT SAADA VÄITTELYÄ AIKAISEKSI, MUTTA HUONOLLA MENESTYKSELLÄ.(otsikolla ,miksi meille valehdellaan) ALEMPANA MERIMETSON PORTINVARTIJAN MIETTEITÄ.
Kannonlahti pitää merimetsojen ympärille syntynyttä keskustelua liian vihamielisenä. Hän ei ymmärrä, miksi muut kunnat, kuten Mustasaari ja Vöyri, ovat valittaneet Vaasan saamasta luvasta.
– Tuntuu, että tämä on paisunut aivan kummallisiin mittasuhteisiin. Ihmiset eivät halua ymmärtää asiaa oikein. He haluavat vain nähdä merimetsot jonain rottina, jotka pitää kaikki tappaa. Aivan sairasta touhua koko homma sinällään, Kannonlahti puuskahtaa.
Kannonlahti pitää merimetsojen häirintää riittävänä keinona eikä kannata munien öljyämistä tai rei’ittämistä saatikka lintujen suojametsästystä_________HYS HYS LINNUT,VAIKKA LAPPAJÄRVELLE
ETTEI++++ASI+UNOHDU.+++++OOTTAKAO+ÄÄNENVAIMENTIMIA+KATSELLU.+++++EI+TÄSSÄ+MITÄÄN+ERIKOISTA.+VAASALAISIA+VÄHÄ+HÄRNÄNNYT,
Yle uutisissa 18.5.
Kokeilu hääti merimetsot
Karkotinta on testattu Airiston-Velkuan kalastussalueella keväällä 2016. Lintujen häirintään tietylle alueelle saatiin lupa ely-keskukselta. Painokuvia kokeiltiin luodoilla, joilla oli aiempina vuosina ollut merimetsoyhdyskuntia. Merimetsot eivät pesineet häirintäalueella, vaan siirtyivät muualle.
– Karkottimet toimivat erinomaisen hyvin, kalataloussuunnittelija Timo Saarinen Airiston-Velkuan kalastusalueelta kertoo.
Hän sanoo, että oikein ripustettuna kuva näyttää ihmisenkin silmään hyvin aidolta.
– Näyttää siltä, että merimetso haistaa siinä jotain vaaraa.
KYLLÄ KUULKAA PERHOLAISET NAURAISIVAT VATSANSA KIPEÄKSI JOS LAPPAJÄRVI SAISI OMAT MERIMETSOT,JA TE NÄILLÄ TESTATUILLA MENETELMILLÄ HALUAISITTE NIISTÄ EROON. JUTUN PERUSTEELLA JOUDUTTE MANSIKKAMAANKIN LINNUNPELÄTTIMIIN HAKEMAAN ELYKESKUKSELTA LUVAN.