Mannerheim piti jääkäreitä maanpettureina

Syvä kuilu Mannerheimin ja jääkäriupseerien välillä on Henrik Meinanderin mukaan yksi vaietuimpia jaksoja itsenäisen Suomen historiassa.

Uutuuskirjassa kuvaillaan Mannerheimien ja jääkäriupseereiden välistä kuilua.
Kirjailijan mukaan kuoli on "yksi vaietuimpia jaksoja itsenäisen Suomen historiassa".
Mannerheim otti vastaan ohimarssin sisällissodan alkamisen muistopäivänä 28.1.1935. Valkoisen armeijan ylipäällikkönä toiminut Mannerheim tosin kutsui sotaa vapaussodaksi.
Mannerheim otti vastaan ohimarssin sisällissodan alkamisen muistopäivänä 28.1.1935. Valkoisen armeijan ylipäällikkönä toiminut Mannerheim tosin kutsui sotaa vapaussodaksi. (IL-
Uutuuskirja paljastaa: Mannerheim kävi bordelleissa ja oli uskoton

Henrik Meinanderin Aristokraatti sarkatakissa -uutuuskirjassa kerrotaan, että Gustaf Mannerheim harmitteli päivällisillä Helsingin Pörssitalolla helmikuussa 1916, etteivät suomalaiset halunneet liittyä vapaaehtoisina Venäjän armeijaan vaan rupesivat mieluummin jääkäreiksi Saksan puolelle, mikä ei ollut Mannerheimin mielestä enempää eikä vähempää kuin maanpetos.

Keisarillisen armeijan uskollisena upseerina Mannerheim etsi kirjan mukaan käsiinsä eversti Nikolaj Mexmontanin ja yritti turhaan saada häntä mobilisoimaan samanlaisen vapaaehtoisjoukon myös Venäjän armeijaan.

- Mannerheim ei koskaan palannut tähän tapaukseen ja väitti muistelmissaan, että hän oli saanut tietää jääkäriliikkeestä vasta palattuaan pysyvästi kotiin vuodenvaihteessa 1917-1918, Meinander kirjoittaa.

Meinanderin mukaan Mannerheimin mielipide levisi nopeasti ja kantautui myös jääkäriliikkeen taustalla toimineiden aktivistipiirien korviin, varsinkin kun yhdeksi niiden avainhahmoista nousi pian samainen Mexmontan.

- Kaikki tämä selittää myös sen, miksi monet vanhat aktivistit ja jääkärit suhtautuivat niin epäluuloisesti Mannerheimiin vielä paljon senkin jälkeen, kun hän oli johtanut valkoisen armeijan voittoon vuonna 1918, Meinander kirjoittaa.

- Oli vaikea hälventää epäilyksiä siitä, että hänen tärkein vaikuttimensa osallistua sotaan suomalaisia punakaartilaisia vastaan oli itse asiassa ollut Venäjän imperiumin palauttaminen. Syvä kuilu Mannerheimin ja jääkäriupseerien välillä on itse asiassa yksi vaietuimpia jaksoja itsenäisen Suomen historiassa, Meinander jatkaa.

Epäilyksiä oli omiaan aiheuttamaan myös se, että Mannerheim piti salaa yhteyttä vastavallankumouksellisten leiriin kuuluneiden venäläiskenraalien kanssa. Meinanderin mukaan Mannerheimin suunnitelmana oli, että Suomi liittyisi hyökkäyksiin Pietarin bolsevikkeja vastaan.

Ehdoksi Mannerheim vaati Petsamoon johtavaa käytävää ja sitovaa Suomen itsenäisyyden tunnustamista.