Kertokaa mulle, onks mitään yleispätevää elämän tarkoitusta olemassa ja jos on, niin mikä.
ELÄMÄN TARKOITUS
tyhmä
20473
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
turvata jälkeläisten eloonjäämismahdollisuudet.
Entä jos ei oo jälkeläisii? Pitääks niitä hankkia vai?
hankkia tai olla hankkimatta,elää voi kyllä ilman suurta tarkoitustakin,nauttia vain elämästä.
Varsinainen tarkoitushan on siirtää perimän tieto jälkeläisiin,muutenhan elämä loppuisi?
>"turvata jälkeläisten eloonjäämismahdollisuudet."
eli kun minä olen siittänyt tai synnyttänyt jälkeläisiä ja kenties kasvattanut ne itsenäiseen ikään, niin viisainta olisi kuolla pois ja jättää heille parempi yhteiskunta ilman vanhushuollon ja eläkkeiden tuomia yhteiskunnallisia rasitteita?
Mutta entäs minä, kun en kykene synnyttämään, siis lisääntymään ja täyttämään maata, olen vain rasite yhteiskunnelle... Vielä sentään maksan veroja, mutta vanhenen päivä päivältä, enkä ole pytstynyt täyttämään ihmisvelvollisuuttani ja synnyttämään jälkeläisiä, jotka aikanaan kantaisivat vastuun hoidostani (jos vanhaksi saan/joudun(?) elämään...). Koskahan säädetään laki, että kannattavuuslaskelmien perusteella tuottamattomille yksilöille jaetan yhteiskunnan toimesta maksuton lopetus ja polttohautaus... ja kuin tuhka tuuleen...
Eli taitaa aika monta epäkohtaa löytyä Pakana(m) postaamasta elämän tarkoituksesta :-)
"12:13 Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.
12:14 Sillä Jumala tuo kaikki teot tuomiolle, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa."
Sorry, en tainnut ymmärtää... Onko elämän tarkoitus pelätä Jumalaa?
Jotenkin tuo tuntuu pahalta, lyönniltä. Elämän tarkoitusta kun mietin parhaillaan... Vakavan, työkyvyttömyyseläkkeeseen johtaneen masennuksen keskellä (jonka syyt syvällä lapsuudessa), tutkimuksissa todettu kykenemättömäksi saamaan lasta (siis lisääntymään ja täyttämään osaltaan maata...). Kaiken keskellä tuntuu, että Jumala on ainoa, joka kestää vihani!
Siteeraan Helena Anhavaa:
Saimme puhelahjan,
emme käyttöohjetta.
Yhä vähemmän pidän sanoista,
olisimme mykät,
kenties hyräillen, soittaen
oppisimme rakastamaan.
Kiitos runosta, siinä oli ajatusta.
(en kirjoittanut tuota saarnaaja-juttua,
hän tarkentakoon jos haluaa sitä mitä tarkoitti)
...mutta tuli tuosta Anhavan runosta mieleen,
että Raamatussa Jobin ystävät antoivat tuosta
oikean esimerkin, että kärsivän vierellä pitää
olla hiljaa. Istuivat kaiken menettäneen miehen
äärellä seitsemän päivää ja yötä sanomatta
sanaakaan.
Sen jälkeen kun avasivat suunsa ja alkoivat
puhua/neuvoa tms. he puhuivat väärin, ja
puheillaan väärensivät Jumalan tarkoituksia.
Vaikka neuvot ja ohjeet sinänsä kuulostivat
hyviltä ja "yleispäteviltä", ne olivat silti
tämän kärsijän kohdalla vääriä.
Toinenkin lauseesi toi Jobin mieleen:
>Kaiken keskellä tuntuu, että Jumala on
>ainut, joka kestää vihani!
Menetettyään omaisuutensa ja lapsensa,
tuskallisen sairauden keskellä Job kirosi
syntymäpäivänsä ja purki vihaansa myös Jumalaan.
Lyhennellen Jobin tarinaa:
...tuli jälleen yksi sanantuoja ja kertoi:
"Sinun poikasi ja tyttäresi olivat aterioimassa
ja juomassa viiniä vanhimman poikasi luona, kun
autiomaan tuolta puolen nousi suuri tuuli, joka
tarttui rakennuksen neljään kulmaan ja luhisti sen
sinun lastesi päälle, niin, että he kaikki
kuolivat. Minä yksin jäin jäljelle kertomaan
tästä sinulle." Silloin Job nousi ja repäisi
viittansa. Hän ajoi päänsä paljaaksi, kumartui
maahan ja sanoi: "Alastomana minä tulin äitini
kohdusta, alastomana minä palaan täältä. Herra
antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi."
Kaiken tämän keskellä Job ei kapinoinut Herraa
vastaan eikä syyttänyt häntä...
...Niin Saatana lähti pois Herran edestä.
Hän meni ja runteli Jobia märkivillä paiseilla.
Niitä nousi kaikkialle, päästä jalkoihin.
Job kävi jätekasalle istumaan ja kaapi ruumistaan
ruukunpalalla. Hänen vaimonsa sanoi
hänelle: "Vieläkö sinä pidät kiinni
hurskaudestasi? Kiroa jo Jumalaa ja kuole pois!"
Job vastasi:"Hullun puhetta, vaimo. Kun otamme
Jumalan kädestä hyvän, totta kai meidän on
tettava myös paha." Kaiken tämän keskellä Job ei
sanallakaan kapinoinut Herraa vastaan...
...Seitsemän päivän kuluttua Job avasi suunsa.
Hän kirosi syntymänsä päivän ja sanoi: "Kadotkoon
jäljettömiin se päivä, jona synnyin, yö, joka
tiesi kertoa: poika on siinnyt. Haihtukoon
pimeään se päivä, älköön Jumala taivaassaan
muistako sitä, älköön aamun valo sitä
koskettako...Se päivä ja yö ei sulkenut edessäni
kohdun porttia, ei kätkenyt silmiltäni tätä
kärsimystä...Miksi hän antaa elämän valon sille,
jonka osana on kärsimys, miksi niille, joiden
elämä on täynnä katkeruutta?"
..."Miksi hän antaa elämän valon miehelle, joka on
Jumalan saartama, jolta tie on kadonnut?
Minun leipääni on itku ja voihke, veden lailla
virtaa minun valitukseni. Mitä kammosin ja
kauhistuin, se tapahtui, mitä eniten pelkäsin,
se kohtasi minut. Ei rauhaa, ei lepoa
hetkeksikään, yhä uudelleen tuska lyö ylitseni."
..."Ettekö te näe, että Jumala on tehnyt
väärin minua kohtaan? Hän viritti minulle
verkkonsa. Jos huudan: "Tämä on väärin!", kukaan
ei vastaa. Jumala on pystyttänyt tielleni
kivivallin, en pääse siitä yli, kaikki polkuni
hän on peittänyt pimeään"...
..."Minä huudan sinua, mutta sinä et vastaa,
minä seison sinun edessäsi, mutta sinä vain
tuijotat minua. Olet muuttunut julmaksi minua
kohtaan, rajusti kätesi minua ravistelee..."
Kun Job on pitkään ja katkerasti valittanut ja
syyttänyt Jumalaa, hän kohtaa Kaikkivaltiaan
itsensä. Jumala alkaa puhua Jobille.
Job ei kaiken vihansa ja miksi-kysymystensä
keskellä lähtenyt pois Jumalan luota.
Hän ei luopunut uskostaan, vaikka ei ymmärtänyt
miksi Jumala salli kaiken pahan tapahtua hänelle.
Jumala ei itse asiassa puhuessaan Jobille
edes anna vastausta siihen, miksi Job joutui
kärsimään. Jumala kertoo pitkään Jobille siitä,
miten hän on luonut maailman, ja pitää kaiken
toiminnassa, ja kysyy osaisiko Job tehdä niin.
Job ymmärtää Jumalan puhuessa oman osansa:
olla luotu, ja sellainen, joka ei tiedä moniin
kipeisiinkään asioihin vastauksia. Mutta että
hänellä on turvanaan kaikkivaltias Jumala,
joka sanoo viimeisen sanan maan päällä.
Jumala, joka ei tee erehdyksiä yhdenkään ihmisen
kohdalla.
Job opetti tuleville ihmisille ainakin sen,
että kannattaa pysyä yhteydessä Jumalaan vaikka
mitä tapahtuisi. Jumala todellakin kestää meidän
vihamme, epäluulomme, epäluottamuksemme, koska
Jeesus kantoi ne ristille.
Se kallio kestää myrskymme.
Ne kädet eivät päästä putoamaan sitä,
joka pyytää pitämään kiinni.
Siunausta sinulle Blues!
sulle!!
Kiitos kirjoituksestasi. Noin juuri ajattelen:
"Jumala todellakin kestää meidän
vihamme, epäluulomme, epäluottamuksemme, koska
Jeesus kantoi ne ristille.
Se kallio kestää myrskymme.
Ne kädet eivät päästä putoamaan sitä,
joka pyytää pitämään kiinni."
"--- Pidä minusta kiinni kunnes kasvosi nään ---"
Se on turvapaikkani ja uskon, että tuossa sylissä saan elää läpi vihani ja sitä kautta eheytyä elämän haavoista.
Siunausta Sinullekin, Fisu, ja kaikille muillekin lukijoille/kirjoittajille!
Kiitos, joskus yhteen sanaan mahtuu paljon!
Valoa, Iloa ja Siunausta Sinullekin!
Miika:
6:8 "Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on; ja mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä?!"
Elämänohjeita tarkoitukseen on täynnänsä raamattu, saarnaja sekä sanalaskut kannattaa myös lukea kokonaan.
Jumalan pelko on viisauden alku, pelolla tarkoitetaan arvostusta ja kunnioitusta jne..
Raamattu sanoo että elämän tarkoitus on elää Jumalan yhteydessä, viljellä ja varjella luontoa ja eläimiä. Näin mäkin uskon. Ei siis mitään sen monimutkaisempaa. Tää on tietty vaan mun käsitykseni...
tarkoitus on elää nuhteetonta elämää Jeesuksessa Kristuksessa. Mitä menetät, jos otat Hänet vastaan?? Siunausta
En menettänyt mitään, päinvastoin, sain kaiken. Siksi hänet elämääni otinkin.
Siunausta sullekin. =)
elämän tarkoituksena on, että ihmiset palvelee Jumalaa. Ja Jumalan palveleminen edellyttää sitä että täytyy noudattaa niitä normeja joita Raamatussa on.
Kaukaapa hait ja menneisyydestä sivujen takaa toit. Tosi asia todellakin on, että uskovan perusta on Raamattu. Sieltä lähtevät ne opit ja normit, kuten mainitsit, meidän elämäämme. Kiitos, Jeesus! Toinen asia on RUKOUS. Tämä on se linkki Jumalan ja meidän välillä. Ei tämä ympäröivä maailma meille rukousvastauksia tarjoa. Vain ýksin Jeesus Pyhässä Hengessä antaa toivon ja ilon sydämiimme.
Muistakaamme siis myös rukouksissamme kiittää Jumalaa kaikesta siitä, minkä Hän on meille tarjonnut. "Anokaa, niin teille annetaan. Kolkuttakaa, niin teille avataan."Amen. Siunausta
Hajanaisia ajatuksia elämän tarkoituksesta:
Ihan ykkösenä tulee mieleen se, että Jumala
on luonut ihmisen: Hän on siis tarkoittanut
meidät elämään: hengittämään, kävelemään,
kuulemaan, puhumaan, katsomaan, kokemaan,
tuntemaan..."olen ylen ihmeellisesti
tehty"..."olen ihme"...jne. ovat ihmiset
todenneet itsestään Raamatun lehdillä.
Hän teki meidät, että eläisimme yhteydessä
häneen: puhumme Luojallemme, kuuntelemme Hänen
sanaansa, olemme vuorovaikutuksessa, opimme
häneltä. Se on tärkeää. Olemme hänen silmäteriään.
Olemme rakastettuja: Jumala vakuuttaa
rakkaudestaan meihin monin eri tavoin.
Suurin hänen rakkautensa todiste näkyy
ristillä, jossa hän lunasti meidät.
Hän on kirjoituttanut meille kirjan,
jonka joka jae kertoo ihmisen elämän
tärkeydestä, merkityksestä, arvokkuudesta,
mielekkyydestä ja lukemattomista tehtävistä.
Tehtävistä ykkönen kai:
"Menkää ja tehkää kaikki kansat minun
opetuslapsikseni..."
- ruokkikaa nälkäisiä
- antakaa omastanne
- palvelkaa kukin seurakuntaa niillä lahjoilla
mitä olette saaneet
- käykää katsomassa yksinäisiä
- auttakaa sorrettuja
- olkaa valmiita vastaamaan sille, joka kysyy,
mihin toivonne perustuu
- rohkaiskaa heikkoja
- kiittäkää Herraa
- uskokaa
..ja lukemattomia muita mahdollisuuksia
olla Herran käytössä täällä. Kaiken voi tehdä
niillä lahjoilla ja luovuudella, ja sen voiman
mukaan, jonka Jumala antaa. Siis ei yli voimien,
vaan Hänen avullaan.
Ja sanotaan, että se on täällä suurin, joka
palvelee. "ei Ihmisen Poikakaan tullut
palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan
henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta."
...ja jokaisella, joka uskoo syntinsä
sovitetuiksi Jeesuksen ristintyön tähden,
on täällä aina paras edessäpäin:
"...Taivaaseen, kotiin luo Vapahtajan
riemujuhlaan on sinutkin luotu"
"Veri Jeesuksen meidät taivaaseen täältä
murheiden maasta vie..."
:)
Omasta mielestäni elämällä on aivan yhtä monta "tarkoitusta" kuin on ihmistäkin. Eläinten osalta enpä osaa sanoa mitään, kun eivät minulle ole suostutuksistani huolimatta kertoneet. Jos olisit "pilven reunalla" istuva satunnainen tarkkailija luulenpa, että päätyisit jotensakin seuraavanlaiseen lopputulemaan. Ihmiset syntyvät, yrittävät kouluttautua ja/tai tehdä työtä, jotkut yrittävät saada elantonsa "venkoilemalla" erilaisin tavoin, toiset saavat jälkeläisiä, kasaavat krääsää, tappelevat armaan aviosiippansa ja kakaroidensa kanssa ja kuolevat pois. Enpä usko, että tämä satunnainen tarkkailija kykenisi mitään sen suurempia "elämän tarkoitusta" havaitsemaan... Tietenkin jokaisen ihmisen päässä elämän varrella kehittyy jonkinlainen "tarkoitus" elämälleen, onko se sitten yhteneväinen niiden "kauniiden, mutta epäkäytännöllisten" elämänohjeiden kanssa, joita jotkut aikansa kuluksi ovat erilaisiin "elämänohjeoppaisiin" (vrt. Raamattu, Koraani mm.) präntänneet vai ei lieneekö sillä sitten sen suurempaa väliä, miettiipi.....